Eliitti pelkää kielipoliittista dominoefektiä

Eduskunnan sivistysvaliokunta oli jo hautaamassa kansalaisaloitteen ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi opintojen kaikilla asteilla, mutta julkisuuden paine sai puheenjohtaja Vahasalon löytämään käsittelylle aikaa. YLEn Ajankohtainen kakkonen kertoi asiasta suorassa lähetyksessä.

Asian käsittely jatkuu siis tänään kello 11.30.

Nämä vaientamis - ja hautaamisyritykset ovat kuitenkin oireellisia ja paljastavat ongelman ytimen:

Eliitti pelkää tehdä ratkaisua asiassa! Miksi eliitti pelkää tehdä ratkaisua näin yksinkertaisessa kysymyksessä ?

Vastauksen antoi Stefan Wallin Turussa eduskuntatutkimuksen vaalidebatissa maanantaina.

Wallin totesi, että "kovan linjan ruotsin vastustajat haluavat saada aikaan dominoefektin"..

Wallin siis paljasti, että valinnanvapauden antaminen suomenkielisille johtaisi dominoefektiin.,

Samalla linjalla on aiemmin ollut Pär Stenbäck, joka on todennut Suomen muuttuvan ykskieliseksi 20 vuoden kuluessa siitä, kun suomenkieliset ovat saaneet valinnanvapauden..

Omaan henkilöhistoriaani liittyy hyvin vahvasti VAPAUS. Opiskelin aikoinaan Neuvostoliitossa ja kävin kaksi kertaa Itä-Berliinissä. Seurasin silloin aitiopaikalta dominoefektiä..eli Itä-Euroopan vapautumista,

Kokemukset muovasivat ajatteluani loppuiäkseni.

Siksi kehotankin kaikkia pohtimaan, miten muka Suomessa "dominoefekti" muuttaisi Suomen yksikieliseksi, jos kerran Äbo Akademin tutkimuksen mukaan kansa kokee kaksikielisyyden arvokkaaksi asiaksi... Miksi Suomessa lähtisi liikkeelle Itä-Euroopan kaltainen dominoefekti, jos kansa kerran tukee kaksikielisyysjärjestelmää.

Pelkääkö eliitti, että kansa ei sittenkään tue kaksikielisyyttä, jos se saa vapauden itse päättää..

Mielestäni eliitti pelkää juuri tätä: Kansa ei todellisuudessa tuekaan kaksikielisyysjärjestelmää, joten sen ylläpitoon tarvitaan pakkokeinoja:

Järjestelmän turvaamiseksi tarvitaan kielipolitiikan berliininmuuri- vapaan kielivalinnan estäminen eli pakkoruotsi! Luottamuspula eliitin ja kansan välillä on siis pakkoruotsin perimmäinen syy..

Ikävä kyllä eliitin toiminta vain lisää tätä luottamuspulaa..

Pakon kautta pystyssä pysyvä järjestelmä ei ole legitiimi järjestelmä: Kansalaisen velvollsuudentunnon kautta pystyssä pysyvä järjestelmä sitävastoin pysyy pystyssä, vaikka vapausastetta lisättäisiinkin.

Katselukerrat: 227

metsäkeiju kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 10:19

Aika jännittävää odotusta ilmassa.

Juha V. Lehtonen kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 10:28

Mitä sanoo Metsäkeiju itse asiaan ? Seuraako kielten vapaasta valinnasta dominoefekti ja kaksikielisyys kaatuu todellisen tuen puutteeseen ? Mikä on ennuste ?

metsäkeiju kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 10:42

Pakkoruotsin poistaminen suomenkielisistä kouluista todennäköisesti antaisi valtiolliselle kaksikielisyydelle enemmän jatkoaikaa kuin pakon ylläpitäminen väkisin vastoin kansan enemmistön tahtoa.

Åbo Akademin tutkimustulosten mukaan 75% suomalaisista haluaa pakkoruotsin lakkauttamista. Tämä on niin suuri enemmistö, että jos sitä ei kuulla ja pakkoruotsin annetaan jatkua, jopa lisäten pakkoruotsin opetusta, kuten on kaavailtu, niin tästä syntyy dominoefekti, joka voi kaataa kaksikielisyyskulissin äkkirysäyksellä ja kokonaan kaikkine lillukanvarsineen.

Pakkoruotsittajat ovat nyt puun ja kuoren välissä.

Juha V. Lehtonen kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 10:51

"Pakkoruotsin poistaminen suomenkielisistä kouluista todennäköisesti antaisi valtiolliselle kaksikielisyydelle enemmän jatkoaikaa kuin pakon ylläpitäminen väkisin vastoin kansan enemmistön tahtoa."

Olen samaa mieltä. Myös DDR olisi säilynyt kauemmin, jos Berliinin muurissa olisi ollut hengitysaukkoja..

Markku Savikivi kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 11:20

Kyykkyruotsin heput ja heputtaret pitäisi eristää Lippos-menetelmällä. Menetelmän lähemmät kuvaukset halvalla Paavo Lipposelta.

Demokratia – Wikipedia

Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa.[1]

Kansainvälisyys, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat Lipposen avai...

Kansainvälisyys, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat Lipposen avainsanoja

----------------------------------------------------------------------------

Tästä on hyvä lähteä. Kansainvälisyys, demokratia ja oikeudenmukaisuus edellyttävät vapaata kielivalintaa.

Lipponen pitäisi kutsua "Vapaa kielivalinta" -liikkeen suojelijaksi.

Markku Savikivi kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 11:35

Kansainvälisyys, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat Lipposen avai...

"Presidentiltä vaaditaan aitoa kansainvälistä vaikutusvaltaa, tinkimätöntä uskoa demokratiaan ja rohkeutta johtaa arvokeskustelua avoimesti kansan edessä", toteaa Paavo Lipponen.

----------------------------------------------------

Ehkäpä lähetämme Niinistölle Lipposen kanssa vähän postia kysyäksemme, miksei jätkä toimi, vaikka Suomen kansainvälisyys, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat vaarassa freudentalistipuolueen vapaasti vehkeillessä ilmeisenä tavoitteenaan impivaaralaisuus, kansan kyykyttäminen ja suomenkielisen kansan oikeuksien polkeminen ja sitäpaitsi Taxell -eristyksen  ylläpito surulasten ja -nuorten kasvatuksessa niin, etteivät omaksuisi enemmistön kieltä ja kulttuuria.

----------------------------------------------------------------------

Toivottavasti vierailumme Niinistön luona ei kehity käsikähmäksi ja nenuun vedoksi. Paavohan on vähän kiivasluonteista sorttia.

Markku Savikivi kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 12:21

Kansainvälisyys opinnoissa | OKA ry

Kansainvälisyys opinnoissa

Tälle palstalle kootaan tulevaisuudessa hyödyllisiä linkkejä koskien luokanopettajaopiskelijan kansainvälistymistä. Tavoitteena on myös koostaa opetusharjoittelua ja opintoja ulkomailla suorittaneiden kertomuksia. Sivuja ylläpitää OKA ry:n kansainvälisyysvastaava. Kaudella 2015 OKAn kansainvälisyysasioista huolehtii ainejärjestön jäsen Veera Rasehorn. Hän toimii EDUn ainejärjestöjen kattojärjestö Kasvo ry:n kv-vastaavana.

15017435-flags-globe

-----------------------------------------

Tästä pallosta, jonka toivottavasti ojennamme Paavon kanssa pressalle, Niinistö kyllä honaa, että surukielen opiskelu on kuin hyttysen paska Itämeressä (hyttysen paskan merkitystä hyttyselle itselleen mitenkään aliarvioimatta).

Neuvos kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 17:06

Kansainvälisyys edellyttää maailmankieliä ei vähemmistöruotsia.

metsäkeiju kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 19:20

Sivistysvaliokunta sai sentään väännettyä mietinnän kansalaisaloitteesta. Vaikka kanta on odotettu, torjuva, niin mukana on kuitenkin neljä vastalausetta.

Juha V. Lehtonen kommentoi_ 25. helmikuuta 2015 20:05

VASTALAUSE

Aloitteen sisältö

Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että hallitus ja eduskunta ryhtyisivät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Aloit­teessa esitetään kieli- ja koulutuspolitiikan ke­hittämistä niin, etteivät ruotsin kieltä opiskele­mattomat oppilaat joudu jatko-opintojen ja työu­ran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhtees­sa ruotsia opiskeleviin.

Aloitteessa ehdotetaan, että julkiset palvelu­tehtävät on järjestettävä niin, että suomenkieli­nen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtä­vissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.

Aloitteen merkityksestä

Kansalaisaloite on antanut mahdollisuuden kie­len opiskelua koskevaan keskusteluun. Aloite vahvistaa myös tavoitetta edistää ja tukea vapaa­ta kansalaistoimintaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskun­nan kehittämiseen. Mahdollisuus nostaa käsitel­täväksi kansalaisten tärkeäksi katsomiaan asioi­ta täydentää näin osaltaan edustuksellista demo­kratiaa.

Me allekirjoittaneet sivistysvaliokunnan jäse­net kannatamme laajaa keskustelua ruotsin kie­len opiskelun velvoittavuudesta koko ikäluokal­le. Arvostamme kaksikielistä kulttuuriamme ja sen säilyttämistä saamelaisten oikeuksia unohta­matta. On perusteltua, että jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään varsinkin viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämän oikeuden mahdol­listaminen ei kuitenkaan ole uhattuna, vaikka osa ikäluokasta ei opiskelisi ruotsia.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on to­dettu, että kansalaisista 75 prosenttia vastustaa velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua. Kansalais­ten näkemyksen kuuleminen ja huomioiminen päätöksenteossa vahvistaa luottamusta avoi­meen kansalaisyhteiskuntaan. Olisi ollut valitet­tavaa, jos aloitteen olisi annettu raueta istunto­kauden loppumiseen ja aikapulaan vedoten. On todettava, että myös aloitteen tahtotilan vesittä­minen loisi päätöksenteosta ja hallinnosta yli­mielisen asenteen, joka voisi heikentää luotta­musta kansalaisaloitejärjestelmään ja edustuk­sellisuuteen laajemminkin.

Vastalauseen perustelut

Suuri osa suomenkielisistä ei tule elämänsä ai­kana tarvitsemaan ruotsin kieltä ammatissaan eikä ruotsin opiskelun tulokset vastaa siihen käytettyä usean vuoden opiskeluaikaa. Ruotsin kielen velvoittavalla opiskelulla ei ole saavutet­tu sellaista laajaa kaksikielisyyttä, jota on toi­vottu.

Perustuslain 17 §:n lähtökohtana on kaikkien kieliryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tästä perussäännöstä ei ole johdettavissa suoranaista ja välitöntä velvoi­tetta sille, että toisen kansalliskielen olisi oltava jokaiselle pakollinen oppiaine perusopetukses­sa.

Ruotsin kielen valinnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan. Ihmisten oppimisky­ky ei rajoita lukumäärältään useiden kielien opiskelua. On kuitenkin huomioitava, että kiel­ten opiskeluun on käytettävissä rajallinen määrä opiskelutunteja. Lisäksi on hyväksyttävä se ko­kemusperäinen totuus, että opiskelijoilla on aina hyvin erilaisia motiiveja. Velvoittavuus ja heik­ko motivaatio aineen opiskeluun ovat tulokselli­sen opiskelun kannalta huonoja lähtökohtia.

Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita ku­ten esimerkiksi matematiikka. Hyvään yleissi­vistykseen kuuluu myös laaja kieliosaaminen, mutta valittavien kielien osalta on hyväksyttävä nykyistä laajempi ja suvaitsevaisempi lähesty­mistapa. Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat mosaiikkimaisempia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta. Haluttomuus ja kyvyt­tömyys hyväksyä ja mukauta ympäristön muu­toksiin on mille tahansa valtiolle strategisesti huono valinta.

Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite ei sinäl­lään luo riittävää pohjaa asiasta päättämiselle yksityiskohtaisine lakimuutoksineen. Tarvit­semme laajapohjaisen kielipoliittisen selvityk­sen, jossa ennakkoluulottomasti arvioidaan to­delliset mahdollisuudet ja tarpeet sallia laajempi valinnanvapaus myös kieliopinnoissa.

Kannatamme sellaisen lainsäädännön laati­mista, joka mahdollistaisi alueelliset ja opiskeli­jan omaan valintaan perustuvat kokeilut. Toisen kansalliskielen valinnaisuudella lisättäisiin mahdollisuuksia vastata yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän kielellisiin haasteisiin. Kokei­lut antaisivat osaltaan arvokasta tietoa ja perus­teita edellä esitetylle laajalle kielipoliittiselle selvitykselle. Kokeilun avulla voitaisiin lisätä juuri sellaisten kielten opiskelua, joista on nuo­relle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että kansalaisaloite hylätään ja että hyväksytään seuraavat kannanotot:

1. kannanotto kuten SiVM. (Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa te­kemään kokonaisselvityksen, jossa tar­kastellaan maamme yleistä kielten opis­kelun politiikkaa ja miten sitä pitäisi ke­hittää tulevia kielitaitohaasteita enna­koiden sekä huomioiden yhteiskunnan ja elinkeinoelämän yhä laajentuva ja monipuolistuva vieraiden kielten osaa­misen tarve)

2. Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edelly­tykset alueellisiin kokeiluihin kielivali­koiman laajentamiseksi ilman velvoitta­vaa toisen kansalliskielen opiskelua.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015

Pauli Kiuru /kok
Sanna Lauslahti /kok

Huom 1. Keskustan vastalauseessa samat kannanotot 1 - 2. Perustelut ovat hieman erilaiset.

Huom 2. Vastalauseemme on kirjoitettu 1 h 10 minuutissa. Valiokunnan mietintöluonnos tuli edellisenä iltana klo 21.00 jälkeen. Aloitteen käsittelyä ei ollut alkuperäisessä viikkosuunnitelmassa. Tieto käsittelystä tuli nopealla varoitusajalla.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot