Yhdistysten yleiset kokoukset - pitäkää aina kaksi!

Yhdistyksiä koskevaa lakia muutettiin useita vuosia sitten niin, että kun aikaisemmin oli pitänyt järjestää kaksi virallista kokousta vuodessa, niin nyt riittää vain yksi, jos yhdistyksen säännöt on vastaavasti muutettu.

Aikaisemmin ns. kevätkokouksen tarkoitus oli lähinnä vahvistaa edellisen vuoden tilit ja toimintakertomus sekä myöntää hallitukselle ja tilivelvollisille vastuuvapaus. Syyskokous oli se tärkeä kokous, siinä valittiin hallitus, päätettiin talousarviosta ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta.

Miksi oikeastaan alettiin sallia vain yksi kokous? Sehän vähentää demokratiaa ja etäännyttää jäsenet yhdistyksen toiminnasta, kun he eivät pääse keskustelemaan toiminnan suuntaviivoista ja muista tärkeistä asioista kuin kerran vuodessa?

Yhden kokouksen haittana on sekin, että kun toiminta yleensä tapahtuu kalenterivuoden mukaan, niin jo alkuvuodesta valittu uusi hallitus voi ottaa vastuun toiminnasta vasta seuraavan vuoden alusta. Tämä voi aiheuttaa monia hankaluuksia. Jos pitäydytään yhden kokouksen mallissa, hallituksen toimikausi ja yhdistyksen tilikausi olisikin muutettava vaihtumaan esimerkiksi 1.4.

Nykyajan ihmiset ovat olevinaan niin kovin kiireisiä, ettei heillä muka ole aikaa järjestää kahta kokousta vuodessa. Tekosyy. Eihän kokouksen järjestäminen ole mitenkään iso asia. Rutinoidut yhdistysaktiivit hoitavat sellaisen helposti.

Mielestäni pienen, pääasiassa yhdellä paikkakunnalla toimivan yhdistyksen olisi pidettävä kaksi kokousta vuodessa. Asia on hiukan toinen suurissa valtakunnallisissa tai kansainvälisissä yhdistyksissä, joiden jäsenet joutuvat matkustamaan kaukaakin kokoukseen päästäkseen, ja silloin  on perusteltua pitää vain yksi yleinen kokous vuodessa.

Yhdistyksien ongelmana on nykyisin jäsenistön passiivisuus, aktiivisia toimijoita ei tahdo löytyä kaikkiin tehtäviin. Luulenpa vaan, että kahden kokouksen säännöillä demokratia toteutuu paremmin ja ihmisiä on helpompi saada mukaan toimintaan, jos he saavat tilaisuuden vaikuttaa asioihin useammin kuin vain kerran vuodessa. Eikö nykyisin toimitakin mallilla ”kaikki mukaan”?

Olen kirjoittanut ensimmäiset hyväksytyt säännöt jo 16-vuotiaana, sittemmin olen toiminut lukuisissa yrityksissä hallituksen jäsenenä, monissa puheenjohtajanakin, ja olen perustanut useita yhdistyksiä, yhden kansainvälisenkin, joka toimii maailmanlaajuisesti. Olen edelleen mukana kahden kansainvälisen yhdistyksen toiminnassa. Minulla on siis lähes 70 vuoden kokemus näistä asioista, joten katson, että minulla on “kanttia” puhua näistä asioista.

Katselukerrat: 80

Neuvos kommentoi_ 1. toukokuu 2017 10:49

Demokratiamme on aika ohuella pohjalla. Muutamalle hengelle annetaan muutaman hengen kokouksissa päätösvalta.

Asia tuli tutuksi eräässä ja taitamaton johto teki ison vahingon taitamattomuuttaan. 

Pentti Tuominen kommentoi_ 1. toukokuu 2017 10:52

Mnä olen samaa mieltä vaikka ei nykyäänkään toimi tuo " Eikö nykyisin toimitakin mallilla ”kaikki mukaan”?" malli. Erittäin vaikea on saada mukaan riittävä jäsenmäärä, että kokous olisi toimivaltainen. Jäävätköhän kaikki joutilaatkin sohvan pohjalle nykyään, ei millään tahdo saada toimitsijoita mihinkään tapahtumiinkaan. Se on suuri ongelma, vähitellen hiipuville yhdistyksille ja seuroille. Se johtaa siihen, että yhdistysten hallitus joutuu hoitamaan kaikki käytännön työtkin. Kyllä sen taakan alle väsyy, jos vähänkään on toimintaa. Tiedän kokemuksesta, kun vuosikausia olin erään autourheiluseuran hallituksessa.

al1947 kommentoi_ 1. toukokuu 2017 10:59

Ainakin taloyhtiöissä riittää mainiosti yksi yhtiökokous per vuosi. Vanhojen taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksiä päivitetään nykyään vilkkaasti yhden kokouksen mahdollistaviksi.

Pentti Tuominen kommentoi_ 1. toukokuu 2017 11:01

Pitää vielä hiukan jatkaa. Toisaalta sitten oltiin vaatimassa, että pitää järjestää tapahtumia, mutta ei tultu silti mukaan järjestämään. Meilläkin oli suhteellisen vaativa, vuosittain järjestetty suuri valtakunnallinen rallitapahtuma. Toimihenkilöitä sai hakea kissojen ja koirien kanssa, kun niitä tarvittiin helposti 50- 100 henkilöä.

Paul Tiililä kommentoi_ 1. toukokuu 2017 11:13

Yhden kokouksen ongelma on se, kun se pidetään yleensä maalis-huhtikuussa ja tilit pidetään kalenterivuosittain, niin kahden hallituksen vastuut menevät vähän päällekkäin. Jos on vain yksi kokous, kannattaa tilivuosi muuttaa sen mukaan.

Neuvos kommentoi_ 1. toukokuu 2017 16:54

Paul oikeassa tilikauden suhteen.

Kari Rönkä kommentoi_ 1. toukokuu 2017 22:18

Asunto-osakeyhtiössähän ei lain mukaan välttämättä tarvita kuin yksi varsinainen yhtiökokous. Tosin ylimääräisen yhtiökokouksen saa sitten tarvittaessa koolle 10 % (tai vähempikin) osakkaista koska tahansa kahdessa plus kahdessa viikossa, joten toiselle varsinaiselle kokoukselle ei ole oikein tarvettakaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot