Werstaan uuden päänäyttelyn ensimmäinen osa avattu
Työväenmuseo Werstaan uuden päänäyttelyn ensimmäiset osat, toimiva museokirjapaino, osuuskauppa ja työväen säästöpankki, avattiin maanantaina. Yleisö pääsee tutustumaan näihin historiallisiin kokonaisuuksiin tiistaista 10.11 alkaen. Ne ovat alku Werstaan tulevalle “Meirän kaupunki”- päänäyttelylle, joka avataan lopullisessa laajuudessaan yleisölle vappuna 2010. Nyt nähtävillä olevien osien lisäksi tulossa on vielä työväentalo, työläisasunto, kadonneista ammateista kertovia esityksiä ja autonominen sosiaalikeskus eli vapaaehtoisvoimin vallatussa talossa toimiva ihmisten yhteisö sekä 1930-luvun Pispalan pienoismalli. Museoesineistön ja interiöörien lisäksi näyttelyssä hyödynnetään kuvaa, ääntä ja multimediaa.
Näyttelyn osuuskauppa on tyypillinen 1900-luvun alun sekatavarakauppa, josta sai ostaa lähes kaikkea jokapäiväisessä taloudenpidossa tarvittavaa tavaraa, ruokaa, työkaluja, erilaisia taloustarvikkeita ja vaikkapa hevosten valjaita. Tämä osuuskauppamuseo toimi 1954-1992 Helsingissä Tampereelta siirretyssä Finlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskaupan rakennuksessa. Toiminnan lakattua kokoelmat lahjoitettiin Työväenmuseo Werstaalle ja nyt tästä ainutlaatuisesta, ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa esillä olevasta kokonaisuudesta voi nauttia sen alkuperäisessä kotikaupungissa. Kauppa sisältää varsin runsaan valikoiman ajan tuotteita toppasokerista astioiden kautta tupakkaan ja paljon muuta. Näyttely sisältää myös mainosjulisteita, valokuvia ja osuuskaupoista kertovan historiallisen elokuvan sekä tuhdin paketin tietoa osuuskaupan historiasta ja nykypäivästä multimediapisteessä. Kerrottakoon vielä, että nähtävillä olevaa esineistöä ja kalusteita on käytetty mm. Edvin Laineen filmatisoinnissa Väinö Linnan romaanista “Täällä Pohjantähden Alla”, Hovimäki-sarjassa ja Timo Koivusalon uudessa Pohjantähdessä.
Werstaan työväenpankki esittelee pankkikonttoria 1920-luvulta. Vuosituhannen vaihteessa STS-pankkimuseon kokoelmat siirrettiin Helsingistä Tampereelle ja nyt ne on saatettu yleisön nähtäville.
Näytteillä olevan konttorin esineistö on pääosin peräisin Suomen ensimmäisen työväen säästöpankin pankkisalista, joka sijaitsi pienessä hellahuoneessa Sirkuskadulla, nykyisin Paasivuorenkatu, Helsingissä. Kuten kaupassakin, esillä on myös kuvamateriaalia, äänikuvia ja pankin historiasta tehty kattava multimediaesitys.
Näyttelyn helmenä voidaan pitää toimivaa museokirjapainoa, jossa on esillä useita käyttökuntoisia koneita. Paino kuvaa 1950-luvun kivijalassa sijainnutta ja kohopainotekniikalla toiminutta kirjapainoa. Tässä tekniikassa teksti ladottiin joko käsin tai latomakoneella. Koneet museokirjapainoon on hankittu toimintansa lopettaneista painotaloista, esimerkiksi jo vuonna 1642 perustetusta Frenckellin kirjapainosta ja mies kaiken takana on kirjaltaja Raimo Rajala, jonka omista kokoelmista suuri osa laitteista on peräisin. Rajala tulee myös jatkossa pyörittämään kirjapainon toimintaa, johon tulee sisältymään pienpainatteiden tekoa asiakkaille ja mahdollisesti koulutustoimintaa alan opiskelijoille. Kohopainotekniikkaa ei tällä hetkellä voi Suomessa opiskella lainkaan. Keski-Euroopassa ja varsinkin Yhdysvalloissa se on kuitenkin menestyvää liiketoimintaa. Toivottavasti kaikki yksilöllistä laatua arvostavat huomaavat nyt mahdollisuuden ja käyttävät tämän ainutlaatuisen museokirjapainon palveluksia hyväkseen. Mielenkiintoisena tietona mainittakoon, että kirjapainoissa on kautta aikain työskennellyt runsaasti taiteilijoita, muiden muassa Kari Tapio, Kasevan Asko Raivio ja Repe Helismaa ovat kuuluneet tähän ammattikuntaan.
Näyttelyn valmistaminen on vaatinut paljon työtä laajalta ihmisjoukolta. Heistä tahdon erityisesti mainita museonjohtaja Kalle Kallion, näyttelyn visuaalisesta ilmeestä vastaavan arkkitehti Taina Väisäsen ja tutkija Marita Viinamäen, jonka käsialaa ovat näyttelyn kauppa- ja pankkiosiot sekä tietenkin jo edellä mainitun Raimo Rajalan, jota ilman ei museokirjapainoa luultavasti olisi olemassakaan. Kiitos kaikille näyttelyn pystyttämiseen osallistuneille. Teette arvokasta työtä.
Ja nyt sitten kaikki merkitsevät suunnitelmiinsa käynnin tässä ainutlaatuisessa näyttelyssä Työväenmuseo Werstaalla, joka sijaitsee Finlaysonin historiallisella tehdasalueella osoitteessa Väinö Linnan aukio 8. Maanantaisin museo on suljettu. See ya’
Projektitutkija Emilia Heikkilä, tutkija Marita Viinamäki ja museonjohtaja Kalle Kallio
Kalle Kallio
Kalle Kallio ja kirjaltaja Raimo Rajala
Osuuskauppa
Pankissa voi käyttää kirjoituskonetta omien pankkimuistojensa tallentamiseen
Pankkineidin työpöytä
Marita Viinamäki
Kirjaltajat Juhani Kestilä ja Raimo Rajala
Kuvat ovat kirjoittajan ottamia, eikä niitä saa käyttää ilman lupaa.
Näyttelyn osuuskauppa on tyypillinen 1900-luvun alun sekatavarakauppa, josta sai ostaa lähes kaikkea jokapäiväisessä taloudenpidossa tarvittavaa tavaraa, ruokaa, työkaluja, erilaisia taloustarvikkeita ja vaikkapa hevosten valjaita. Tämä osuuskauppamuseo toimi 1954-1992 Helsingissä Tampereelta siirretyssä Finlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskaupan rakennuksessa. Toiminnan lakattua kokoelmat lahjoitettiin Työväenmuseo Werstaalle ja nyt tästä ainutlaatuisesta, ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa esillä olevasta kokonaisuudesta voi nauttia sen alkuperäisessä kotikaupungissa. Kauppa sisältää varsin runsaan valikoiman ajan tuotteita toppasokerista astioiden kautta tupakkaan ja paljon muuta. Näyttely sisältää myös mainosjulisteita, valokuvia ja osuuskaupoista kertovan historiallisen elokuvan sekä tuhdin paketin tietoa osuuskaupan historiasta ja nykypäivästä multimediapisteessä. Kerrottakoon vielä, että nähtävillä olevaa esineistöä ja kalusteita on käytetty mm. Edvin Laineen filmatisoinnissa Väinö Linnan romaanista “Täällä Pohjantähden Alla”, Hovimäki-sarjassa ja Timo Koivusalon uudessa Pohjantähdessä.
Werstaan työväenpankki esittelee pankkikonttoria 1920-luvulta. Vuosituhannen vaihteessa STS-pankkimuseon kokoelmat siirrettiin Helsingistä Tampereelle ja nyt ne on saatettu yleisön nähtäville.
Näytteillä olevan konttorin esineistö on pääosin peräisin Suomen ensimmäisen työväen säästöpankin pankkisalista, joka sijaitsi pienessä hellahuoneessa Sirkuskadulla, nykyisin Paasivuorenkatu, Helsingissä. Kuten kaupassakin, esillä on myös kuvamateriaalia, äänikuvia ja pankin historiasta tehty kattava multimediaesitys.
Näyttelyn helmenä voidaan pitää toimivaa museokirjapainoa, jossa on esillä useita käyttökuntoisia koneita. Paino kuvaa 1950-luvun kivijalassa sijainnutta ja kohopainotekniikalla toiminutta kirjapainoa. Tässä tekniikassa teksti ladottiin joko käsin tai latomakoneella. Koneet museokirjapainoon on hankittu toimintansa lopettaneista painotaloista, esimerkiksi jo vuonna 1642 perustetusta Frenckellin kirjapainosta ja mies kaiken takana on kirjaltaja Raimo Rajala, jonka omista kokoelmista suuri osa laitteista on peräisin. Rajala tulee myös jatkossa pyörittämään kirjapainon toimintaa, johon tulee sisältymään pienpainatteiden tekoa asiakkaille ja mahdollisesti koulutustoimintaa alan opiskelijoille. Kohopainotekniikkaa ei tällä hetkellä voi Suomessa opiskella lainkaan. Keski-Euroopassa ja varsinkin Yhdysvalloissa se on kuitenkin menestyvää liiketoimintaa. Toivottavasti kaikki yksilöllistä laatua arvostavat huomaavat nyt mahdollisuuden ja käyttävät tämän ainutlaatuisen museokirjapainon palveluksia hyväkseen. Mielenkiintoisena tietona mainittakoon, että kirjapainoissa on kautta aikain työskennellyt runsaasti taiteilijoita, muiden muassa Kari Tapio, Kasevan Asko Raivio ja Repe Helismaa ovat kuuluneet tähän ammattikuntaan.
Näyttelyn valmistaminen on vaatinut paljon työtä laajalta ihmisjoukolta. Heistä tahdon erityisesti mainita museonjohtaja Kalle Kallion, näyttelyn visuaalisesta ilmeestä vastaavan arkkitehti Taina Väisäsen ja tutkija Marita Viinamäen, jonka käsialaa ovat näyttelyn kauppa- ja pankkiosiot sekä tietenkin jo edellä mainitun Raimo Rajalan, jota ilman ei museokirjapainoa luultavasti olisi olemassakaan. Kiitos kaikille näyttelyn pystyttämiseen osallistuneille. Teette arvokasta työtä.
Ja nyt sitten kaikki merkitsevät suunnitelmiinsa käynnin tässä ainutlaatuisessa näyttelyssä Työväenmuseo Werstaalla, joka sijaitsee Finlaysonin historiallisella tehdasalueella osoitteessa Väinö Linnan aukio 8. Maanantaisin museo on suljettu. See ya’
Projektitutkija Emilia Heikkilä, tutkija Marita Viinamäki ja museonjohtaja Kalle Kallio
Kalle Kallio
Kalle Kallio ja kirjaltaja Raimo Rajala
Osuuskauppa
Pankissa voi käyttää kirjoituskonetta omien pankkimuistojensa tallentamiseen
Pankkineidin työpöytä
Marita Viinamäki
Kirjaltajat Juhani Kestilä ja Raimo Rajala
Kuvat ovat kirjoittajan ottamia, eikä niitä saa käyttää ilman lupaa.
-
ei nimeä kommentoi_ 10. marraskuu 2009 12:03 - Hienoimpia juttuja kun olla voi. Mummotkin innostuvat ja tulevat ryhmissäkin fiilistelemään :)
-
Jyrki Kallio kommentoi_ 10. marraskuu 2009 12:08 - :D
-
Jussi Lähde kommentoi_ 10. marraskuu 2009 19:46 - Näyttää hienolta. Odotan vain, kun pääsen Johanneksen 3,5 vuotta kanssa katsastamaan. Hienoa, kun museossa pääsee "sisään" menneeseen maailmaan.
-
Tommi Berg kommentoi_ 11. marraskuu 2009 08:04 -
Hauskaa päästä katsomaan vanhaa tekniikkaa vähän niinkuin kokonaisuutena.
On myös mielenkiintoista katsoa mitä kaikkea melko yksinkertaisista raaka-aineista (puu, teräs, nahka, lasi, paperi ym.) on saatu aikaan. Nykymenoon verrattuna merkittävin ero on muovin puuttuminen.
Kommentoi
Tervetuloa
Aamulehti Blogit -palveluun
© 2010 on luonut Aamulehti
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon