Kirjoitin muistaakseni pari vuotta sitten Suomen kaksikielisyydestä, joka osoittautui sitä rasittavammaksi mitä virallisempaa se oli..

Viime aikoina olen saanut yhä enemmän vahvistusta pari vuotta sitten tekemälleni johtopäätökselle:

"Mitä virallisempaa, sitä rasittavampaa."

Alkuvuodesta sain postitse kaksikielisyyden riemuista kertovan mainoslehdykän nimeltään Kimpassa.

Valitettavasti lehdykän viesti ei todellisuudessa käsitellytkään kaksikielisyyttä vaan VIRALLISTA kaksikielisyyttä.

Se oli siis esimakua VIRALLISEN kaksikielisyyden kiristämisyrityksistä eli pehmeää valmistelua,

propagandaisku tulevaa kovennettua pakkoruotsia varten.

Totuus ruotsinkielisen eliitin harjoittamasta massiivisesta propagandakampanjasta tulikin kuukautta myöhemmin. Ruotsinmielisen Timo Lankisen johtama opetushallitus (OPH) oli saanut aikaiseksi raportin, jossa todettiin pakkoruotsin opetuksen olleen tehotonta viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Lääkkeeksi huonosti toimivaan systeemin ehdotettiin kansan asennekasvatusta.. kansa on siis väärässä, kun se ei alistu eliitin saneluun epäoikeudenmukaisen kielipolitiikan toteuttamisessa.

Propagandakampanjan seuraava isku tuli heti seuraavana päivänä:

Martti Ahtisaaren johtama työryhmä esitti uhkavaatimuksen ja vaati VOIMATOIMIA ruotsin kielen pakko-opetuksen ja epäonnistuneen kaksikielisyyspolitiikan jatkamiseksi ja koventamiseksi.

Kaikella kunnioituksella Ahtisaarta kohtaan, hän elää nyt tässä kysymyksessä täysin irrallaan kansalaisten todellisuudesta. Suomi ei todellakaan ole kaksikielinen maa muualla kuin kapealla rantakaistaleella Vaasan ympäristössä- kaikki muu on harhaa ja teeskentelyä.

Kun virallisuus eroaa todellisuudesta, siitä tulee rasite. Siksi meidän olisi aloitettava kansalaiskeskustelu siitä, mitä Suomen kaksikielisyys ja perustuslain 17 §  loppujen lopuksi tarkoittavat ja miten sitä pitäisi tulkita. Mikäli perustuslaki ei vastaa enää arkitodellisuutta, perustuslakia tulee muuttaa. Mielestäni olemme nyt lähellä tätä käännepistettä: Ruotsin kieli on muutettava alueelliseksi vähemmistökieleksi. Tässä yksi malli asian eteenpäinviemiseksi.

Katsokaas kun Ruotsin VÄHEMMISTÖMINISTERI ehti jo puolustamaan SUOMEN ruotsinkielisiä ja moittimaan suomalaisia ja Suomessa käytävää keskustelua..

Jos kerran kyse on vähemmistöstä, muutettakoon myös lakeja siten, että ruotsin kieli on vähemmistökieli:
Ei ole reilua ajaa kaksilla rattailla ja simputtaa kansan enemmistöä milloin milläkin pallilla istuen ja sieltä komentaen.

Katselukerrat: 28

Tagit: Ahtisaari, kaksikielisyys, kieli., pakkoruotsi, ruotsin, virallinen, vähemmistö

metsäkeiju kommentoi_ 10. maaliskuu 2011 11:06
Suomen "kaksikielisyys" on paperi-kaksikielisyyttä.  Todellisuudessa Suomi on suomenkielinen maa. Katsokaa kielikarttaa. Kielikartalta todellisuus paljastuu yhdellä silmäyksellä  www.kielipolitiikka.fi
Marja Leena Lempinen kommentoi_ 10. maaliskuu 2011 11:11
Minä en kyllä tunne pienintäkään kunnioitusta Ahtisaarta kohtaan. Mitä hän tekee täällä Suomessa? Pahojaan. Hän on niin kuin pahankurinen kakara.

Olisi pysynyt maailmalla rauhanneuvottalijana.Siellä hän oli oikealla paikallaan. Tekonivel vain lonkkaan ja menoksi.
Heikki Tala kommentoi_ 10. maaliskuu 2011 11:23

Olen optimisti ja uskon, että kaikki nämä ahtisaaret, vuoriat, penttilät, lipposet ja niin edelleen ovat pakkoruotsin ja keinotekoisen virallisen kaksikielisyyden kuolinkouristuksia. Ei kansan suuren enemmistön tahtoa voi loputtomasti sivuuttaa. Nyt onneksi jo suurissa poliittisissa puolueissa on alkanut näkyä selviä merkkejä muutoksesta, vaikka puolueiden palkkajohto vielä haraa vastaan hampaat irvessä ja kävelee oman korkeimman päätöksentekoelimensä enemmistön tahdon yli.

Olen monta kertaa kirjoittanut, että meillä kielivapaustaistelijoilla on vielä monta turhautumisen hetkeä edessä, mutta suunta kuitenkin on ehdottoman selvä - pakkoruotsi poistetaan ja suomen kieli säädetään ainoaksi viralliseksi kieleksi.

Heikki Tala kommentoi_ 10. maaliskuu 2011 11:25
Herbert Lechner kommentoi_ 10. maaliskuu 2011 11:41
Kuten Marja Leena niin en minäkään kunnioita Ahtisaarta tai näitä tyyppejä joita Heikki tässä luetteli. Heillä kun ei ole normaaleita olosuhteista mitään hajua. Tämä on todellisuudessa loistava esimerkki 1-kielisestä valtiosta. Jos näitä normaalioloja halutaan muuttaa on keksittävä valheita tai täysin epärealistisia ja epädemokraattisia toimia.
N.Å. Hääppönen kommentoi_ 10. maaliskuu 2011 12:40

Keskusteluun tulee ottaa myös eurooppalainen ulottuvuus:

EUssa on 23 virallista kieltä, mutta silti ei aiheuteta mitään erityisrasitusta jokaiselle

400 miljoonalle eurooppalaiselle esim. kaikille yhteisen pakkoranskan muodossa.

Euroopassa 23 virallisen kielen aseman turvaamiseen käytetään TULKKIPALVELUITA.

"EU:n toimielimissä virallisia kieliä on 23.

Näin varmistetaan, että kaikki EU-kansalaiset, puhuivatpa he suuria tai pieniä eurooppalaisia kieliä,

pääsevät tasavertaisesti seuraamaan Euroopan unionin politiikkoja ja lainsäädäntöä"

Uudet teknologiat

 

Koska EU:n toimielinten kielipalvelujen koko ja luonne ovat ainutlaatuisia, niissä käytetään aktiivisesti uutta teknologiaa. Etätulkkaus, monikielisten internetsivujen hallinta ja tietokoneavusteinen kääntäminen ovat kaikkein ilmeisimpiä esimerkkejä.

 

Euroopan unionin kielipalvelu hyödyntää markkinoilla olevia sovelluksia ja kehittää niistä omia ratkaisuja.

Sitä pidetäänkin maailmanlaajuisesti ideaalina kielialan laboratoriona, jonka tuloksista hyötyvät niin yleisö, tutkijat kuin yksityiset yritykset.


EU:lla on virallinen vastuu kunnioittaa kansalaistensa kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta. Sillä on tähän useita keinoja:

 

  • Se kunnioittaa kansalaisten oikeutta puhua ja kirjoittaa omalla kielellään sekä ulottaa tämän oikeuden EU:n toimielinten kanssa asioimiseen.
  • Se tukee alue- ja vähemmistökieliä riippumatta siitä, ovatko ne EU:n virallisia kieliä vai eivät.
  • Se edistää aktiivisesti kieltenoppimista ja monikielisyyttä, joita se pitää EU-kansalaisten itsensä kehittämisvälineinä sekä kasvun ja työllisyyden vauhdittajana.

 

EU on tuonut kieltenoppimista ja monikielisyyttä esiin, sillä EU:n jäsenmäärä on kasvanut ja virallisten kielten määrä kaksinkertaistunut vuodesta 2004. EU jatkaa linjaansa, sillä se valmistelee laajentumista edelleen.

 

EU tunnustaa englannin aseman eniten puhuttuna kielenä Euroopassa mutta haluaa kuitenkin varmistaa, ettei englannin käyttö ennen pitkää rajoita kielellistä moninaisuutta EU:n alueella. Sen vuoksi se korostaa monikielisyyden henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja, ja se on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saada mahdollisimman monet EU-kansalaiset oppimaan kahta kieltä äidinkielensä lisäksi.

(SUOMESSA RUOTSI JA ENGLANTI--Saneluratkaisu)

 

EU:n haasteena onkin saatavilla olevien resurssien hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla sekä sellaisten monikielisyyttä tukevien politiikkojen ja ohjelmien luominen, joilla monikielisyyden tavoite saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti.

 KYSYMYS:

Miksi ihmeessä Suomen kansan sitten pitää HENKILÖKOHTAISESTI palvella juuri ruotsin kielellä ? Miksi ruotsinkielisten oikeudet eivät muka toteudu Suomessa TULKKIPALVELUIDEN kautta, kun kerran ne hoituvat myös Euroopassa käännösten ja tulkkausten avulla-uusimmilla teknologioilla ?

Turha suomenkielisiin kohdistuva simputus vähentää halukkuutta suhtautua ymmärtäväisesti kielivähemmistöihin. Mahtisaari ja Folktinget voisivat tehdä tutustumismatkan EUn käytäntöihin.

Siellä homma pelaa ilman simputusta,meillä ei.

metsäkeiju kommentoi_ 10. maaliskuu 2011 13:08

Tulkkipalvelut ovat ratkaisu ns.ruotsinkielisten "palvelemiseen", jos sitten ruotsinkieliset eivät suostu palvelemaan toinen toisiaan, mikä olisi paras toimintatapa.

Kaikista suomenkielisistä ei tule sen enempää surujen palvelijoita kuin tulkkejakaan, joten pakkoruotsissa ei siinäkään mielessä ole mitään mieltä.

Ruotsin opiskelun tulee pohjautua vapaaehtoisuuteen. Opiskelkoot ruotsia ne, jotka ovat ruotsin kielestä kiinnostuneita, mutta ketään ei pidä pakolla pakottaa opettelemaan pakkoruotsia.

Ruotsista pitää tehdä valinnaiskieli!

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot