Uskonto ja Jumala eivät ole sama asia

[Richard Järnefelt]

Keskustelu esim. Jumalan olemassaolosta typistyy yleensä älyllisesti alamittaiseksi tietyn ajatusharhan vuoksi: kuvitellaan, etä uskonto ja Jumala ovat jotenkin sama asia. Tämä on usein ateistienkin perusvirhe, ja se näkyy hyvin myös tällä hetkellä käynnissä olevassa bussinkylkikampanjassa.

Virhe on sinänsä ymmärrettävä, koska Jumalaa on totuttu kuvaamaan uskontojen termein. Oikeastaan muita termejä ei meillä olekaan, sillä ajatus jostakin ylimaallisesta älystä, joka kenties olisi luonut ja suunnitellut kaiken tämän, missä elämme, on kielen ilmaisuin hyvin vaikeasti selitettävissä. Mutta silti olisi hyvä muistaa, että kaikki uskonnot ovat vain ihmisten keksimiä yrityksiä selittää Jumala ja jumaluus, ja on hyvin luultavaa, että näiden selittelyjen takana on jotain paljon merkittävämpää, jota ei ihmisen keksimillä keinoilla voida koskaan kunnolla selittää.

Tässä mielessä asioita vakavammin pohtineet ateistit voivat jopa olla lähempänä Jumalaa kuin kirkkojen uskovaiset, koska tuollaiset ateistit ovat edes yrittäneet miettiä mahdollista Tosiolevaa uskontojen uskomusten takana, mutta kirkkojen uskoville kelpaa usein sellaisenaan selitysmalli, jonka toiset ovat laatineet.

Näiden asioiden miettiminen on aina hyväksi, koska emmehän oikeasti tiedä vastauksia sellaisiin "pieniin" kysymyksiin kuin miksi olemme, missä olemme, olemmeko tulleet jostakin ja olemmeko menossa jonnekin? Lisäksi suuri mysteeri on sekin, miksi meillä on minätietoisuus?

[Olli Blomster]

Allekirjoitan täysin.

[Ahti Pontinen]

Samoin

[Kari Rönkä]

Mielestäni tuo kampanja ei suinkaan ole ateistinen vaan agnostistinen. Siinä on iso ero.

[Kyuu Eturautti]

Hyvä hyvä.

[Jukka Tapani]

PELKKÄÄ ASIAA!

[Markku Huhtala]

Järnefelt sivuaa ihan oikein...
Mutta Kristinusko...siitä kai puhumme, on filosofia. Filosofia on maailman selittämistä.
Uskonto on ihmisen tapa hahmottaa ihmisen ympäröimää maailmaa. Uskonto on yksi tapa hahmottaa maailmaa ja ilmiöitä.
Rönkä oikein erotti ateismin ja agnostinismin.
Ei sillä ole merkitystä kuitenkaan kokonaisuuden kannalta.
Siis sillä, miksi kristinusko tai uskonto yleensä on olemassa.
Uskonto yleensä on tapa hahmotta maailmaa. Kulttuurilla, paikalla(sijainti) on suuri merkitys minkälainen uskonto on.
Palestiina oli ajanlaskumme alussa monen juutalaisen uskonlahkon alue.
Miksi kristinuskosta tuli valtauskonto, on tieteellistä dokumentaatiota valtava määrä...
No...aika paljon kuitenkin.
Me tunnemme tuon aikaista kirjoitettua historiaa. Rooma oli maailman valta.
Siitä tiedämme itseasiassa paljon.
Minkälaisiissa olosuhteissa kristinusko kehittyi...tiedämme myös.
Tuolloin ei ollut oikeastaan olemassa todellista ateismia...tiede oli olemassa. Jumalasta kiisteltiin.
Mutta oliko tuolloin vielä olemassa ateismia?
Luulen, ettei.

[Markku Huhtala]

Uskonto, ja jumaluus ovat ihmisen ajattelun tuotoksia.
Materia on olemassa ihmisen ajattelusta huolimatta. Mutta ajattelua ei ole olemassa ihmisestä huolimatta.

[Matti-Ilmari]

Tämä "Kaikkeus", joka meitä kaikkia ympäröi, on ihmis-älylle käsittämättömän suuri asia. Siitä voidaan pieniä palasia käsitellä tieteellisin metodein ja saada oikeatakin tietoa, mutta itse "kaikkeus", se on liikaa meille. Ehkä on itselleni ainakin helpompaa myöntää: on minua Korkeampi Voima olemassa, mikä se sitten onkin.

[Vesa-A]

Vähän korkealentoista filosofointia R. Järnefeldtiltä.

Mitä hämärämpi käsitys Jumalasta on, sen vähemmän ihmisen täytyy ottaa tätä huomioon, ja saa jopa sitten aivan itse omien mieltymyksiensä mukaan päättää käsityksensä tämän tahdosta, tarkoituksista ja periaatteista.

Usko Jumalaan ja järjestäytynyt uskonto ovat tosiaankin kaksi eri asiaa. Viimeksimainitut kun ovat historian aikana keskittyneet enemmänkin ns. maallisen vaikutusvallan lisäämiseen.

Kristinuskon kannalta voisi todeta, että juuri nämä järjestäytyneet uskonnot ovat hämärtäneet alkuperäisen kristinuskon antamaa käsitystä Jumalasta kolmiyhteinen jumala ja sielunkuolemattomuusopetuksineen jne., jotka ovat lainatavaraa muinaisesta kreikkalaisesta filosofiasta ja vanhoista ns. pakana uskonnoista.

Kristinuskon perusasiat ovat varsin yksinkertaisia ja pelkistettyjä ilman näitä ihmisten tekemiä lisäyksiä erilaisin mystiikan "sekakeitoksineen."

Niitä perusasioitahan ovat: Jumala on luonut maan ja kaikkeuden. Jumalalle kuuluu korkein valta. Hänellä on tarkoitus maan ja ihmisyhteisön suhteen, josta ei ole missään vaiheessa luopunut. Jumalan valtakunta = taivaallinen hallitus, joka ulottaa toimensa myöskin maahan ja ihmisyhteisöön. Jeesuksen Jumalalta JHWH/Jahve/Jehova/Herra (mitä nimitystä nyt kukin) käyttääkin saamat tehtävät ihmiskunnan lunastaja ja hallitsijana.

Sen monimutkaisempaa ja kummallisempaa se ei ole. Ne joko hyväksyy, tai sitten ei. Kaikilla on vapaa tahto ja valinnan oikeus.