Viimeisten tutkimusten mukaan jopa kolmasosa suomalaisten vanhoista työpaikoista on vaarassa. Oppiva tekoäly ja automaatio korvaavat yhä enemmän teollisuusammattien ohella myös valkokaulustyöntekijöitä. Samanaikaisesti syntyy aivan uudenlaisia työpaikkoja, kenties jopa vanhoja työpaikkoja enemmän.

Olemmeko koskaan miettineet, kuinka paljon vanhoja työpaikkoja suojellessamme estämme uuden työn ja uusien ideoiden syntymistä Suomessa? Suurin osa työhön liittyvästä mediakeskustelusta käydään työttömyyden, silpputyön, sosiaalisen syrjäytymisen ja pakkoyrittäjyyden näkökulmasta. Milloin puhutaan uuden työn mahdollisuuksista ja tuetaan uuden työn syntymistä?

Monissa puheissa vastustetaan esimerkiksi automaatiota ja robotteja. Kysytään jopa, pitäisikö robotteja verottaa? Uudenkaupungin autotehdas toteutti niin tehokkaan autojen valmistuslinjan, että Saksassa ei ole pystytty vastaavaan piensarjatuotannon osalta. Siksi se sai uuden Mersun mallin valmistuksen ja etsii nyt tuhansia uusia työntekijöitä. Katosiko työ robottien mukana?

Tai miettikää, miten huikeita mahdollisuuksia Suomelle antaa maailman suurten haasteiden ratkaiseminen: kestävä ja puhdas energia, puhdas ravinto ja vesi tai uusi oppiminen. Kuinka moni suomalaisista esimerkiksi tietää, että Suomessa on nykyisin kolme Euroopan merkittävintä yritystä sähköautojen älykkäissä latausjärjestelmissä tai että Suomi-kouluista on kysyntää joka puolella maailmaa.

Uudessa maailmassa organisaatiot ja yritykset toimivat täysin eri tavalla kuin mihin olemme tottuneet. Talouden ja työn maailman monimutkaistuessa myös politiikkojen tehtävänä on tietää uuden työn syntymisen pelisäännöistä. Mitä ei tiedä, sitä ei ole olemassa. 

Nyt kuitenkin teemme valintaa Suomen suunnasta. On mahdollista, että tulevaisuudessa yhä harvemmalla on töitä ja vielä harvempi hyötyy sen tuloksista. Tai vaihtoehtoisesti työ uusiutuu, sitä on Suomessa runsaasti ja kaikki saavat palkkansa. Valinta on meidän.

Murroksessa meidän on tunnustettava, että osa ihmisistä putoaa vanhan ja uuden työn väliin - ainakin väliaikaisesti. Siksi olemme esittäneet perustilimallia, joka yhdistää uudella tavalla työn ja työttömyysturvan. Ihmisille on annettava samanaikaisesti turvaa ja toivoa. Suuri kysymys jatkossa on se, mikä on Suomen tulevaisuus - yhteinen vai jakolinjojen Suomi?

Harri Jaskari

Kansanedustaja, kok

Katselukerrat: 298

Eräs Isä kommentoi_ 4. toukokuu 2017 20:13

Tuo kestävä ja puhdas energia tarvitsee vielä pikkuisen lisää perustutkimusta, että fuusiovoimalat saadaan kannattaviksi. Ehkä enemmän kuin pikkuisen. Ja tietenkään emme voi vielä tietää kaikkea fuusiovoimalan kestävyydestä ja puhtaudesta.

Orwell kommentoi_ 4. toukokuu 2017 20:25

Espanjassa jokainen uusi työpaikka "uusiutuvassa energiassa" vei yli 2 muuta työpaikkaa.

Ahti Pontinen kommentoi_ 4. toukokuu 2017 22:03
Ainakin tuntuu siltä, että Suomi on kyllä valovuoden päässä noista tutkimuksista. Tähän poikkeuksena ne työt jotka hoidetaan täysin pelkkänä suorituksena ja joihin on jo valmiit ratkaisut kuten kaupan kassan homma.

Suomi tulee nykyään 15 vuotta jäljessä kun ennen oli 20 vuotta, Suomi jämähti vuoteen 2000 jolloin oltiin vielä aija kärjessä... sitten vasta kaikki kuitenkin oikeasti alkoi.

Suomi toki vauhdittaa asiaa äärimmäisen tyhmillä ratkaisuilla julkisella sektorilla. Siellä ei järkevää näy syntyvän missään asiaan liityvässä.

Täysin alkuapinat on tekemässä päätöksiä 2000 luvun asioista, kaikki tehdään tyhmästi. Siksi Suomi on jäljessä.

Tämä peitetään sillä, että on se pieni osa edelläkävijä yrityksiä ja ihmisiä Suomessa. Julkinen sektori ei vaan kuulu Suomessa niihin, eikä päättäjät. Vika on siinä, että kuvittelevat kuuluvansa.
Juutas kommentoi_ 4. toukokuu 2017 22:53

Jos tulevaisuudessa entistä harvemmilla on töitä, olemme todella suuren pulman edessä. Miten jaetaan työ? Miten jaetaan työn hedelmät? Jakautuvatko hedelmätkin entistä harvempien kesken?

Kuinka moni on sitä mieltä, että transsendenttisesta mietiskelystä tai säännöllisestä kartsan kiertämisestä olisi ruvettava maksamaan palkkaa? Onko tulevaisuudessa mielekkäin ratkaisu työn jakaminen entistä useammalle? Joutenolosta ja muusta ns. "työstä" maksaminen on monelle vastenmielinen asia.

Ennen jakamista on kuitenkin ensin yritettävä luoda mahdollisuuksia työn syntymislle.

Pentti Tuominen kommentoi_ 5. toukokuu 2017 06:52
Koskahan keksitään etukäteen ohjelmoitava kansanedustaja? Silloin kukin puolue noudattaisi antamiaan lupauksia.
Neuvos kommentoi_ 5. toukokuu 2017 08:04

Tutkimusrahat on leikattu.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 5. toukokuu 2017 13:07
Timo Gottlieb kommentoi_ 5. toukokuu 2017 20:52

Kaikki 200 kansanedustajaa pitäisi "jalkauttaa", pistää vaikka vuodeksi työttömäksi, ihan Kelan päivärahalle, ehkä nämä sitten saisivat sellaisia oikeita päätöksiä aikaiseksi, ihan sieltä kentältä. Laitahan aloitelaatikkoon. 

Kari Rönkä kommentoi_ 5. toukokuu 2017 21:07

Kansanedustajat puoleksi vuodeksi työmarkkinatuella, pois asunnostaan, luottokortit ja pankkitilit jäihin, asunto ja toimeentulo hankittava pelkältä työmarkkinatukipohjalta, tultava toimeen niillä eväillä mitä köyhällä työttömällä on. Saattaisi hieman kehittää näkemystä. 

Timo Gottlieb kommentoi_ 6. toukokuu 2017 00:01

Tämänkin " sankarin " tarinat on monasti ihan mielikuvituksellisia, ei mitään todellisuupohjaa, haluaisin nähdä tälläisen tyypin oikeissa töissä----

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot