Tuulivoimalat ovat olleet hyvin tuottoisia joulun aikaankin ja sähkön hinta on ollut alhainen


Kuvakaappaukset sanunnaisesti kaappaus per päivä fingrid.fi sivuilta joulun 2016 aikaan.

Päivitys 6.1.2017;  Koko joulukuun tuulivoimatuotanto oli 1,34 kertainen Loviisa ykköseen verrattuna. Vuoden viimeisen viikon tuulivoimatuotanto oli 1,58 kertainen Loviisa ykköseen verrattuna.

Joulukuussa tuulivoiman huipputuotanto oli luokkaa 1290 MWh/h vastaten 2,6 kertaisesti Loviisa ykköstä.

Ajatuksia herättää, että palstoilla väitetään joulun ajan olevan sellaista, että tuuli ei tuule, vesi jäätyy eikä virtaa turbiineihin, biomassa on märkää eikä pala voimaloissa, jne. Vaan eivätpä väitteet pitäneet paikkaansa tänäkään jouluna. Sähkön markkinahintakin on ollut kaiken aikaa alle ydinvoiman tuotantokustannusten.

Katselukerrat: 690

al1947 kommentoi_ 29. joulukuu 2016 14:31

Tuulivoiman vastustajien näkemyksiä on leimannut käsitys, ettei tuulivoima soveltuisi Suomen olosuhteisiin alkuunkaan, ja/tai että se kaikkineenkin on moderniin sähköverkkoon ja talouteen sopimaton ja epäedullinen energiamuoto.

Teknillisen korkeakoulun professori Peter Lundin mielestä tällainen käsitys perustuu väärinkäsityksiin ja tietämättömyyteen. Jo kymmenen vuoden takaisessa artikkelissa hän käy läpi yksitellen meidänkin keskusteluissamme käytetyt vastustuksen pääargumentit, ja kumoaa ne järjestelmällisesti.

"Olisiko aika muuttaa suhtautumista tällä meidän teknologiaorientoituneella palstallamme. Tiivistän oheen muutaman yleisimmistä meillä käsitellyistä aiheista. Jos joku on kiinnostunut artikkelista kokonaisuudessaan, hän sijoittanee pari euroa SLL:n erittäin kannatettavaan toimintaan ja hankkii lehden itselleen. Tai sitten menee kirjastoon ja lukaisee sen siellä. Tässä siis vain pääkohtia ja vain meidän keskusteluissamme yleisimmin esiintyneistä väitteistä.

VÄITE 1. Tuulivoima on kallista.

"Kyse on tahallisesta tai tahattomasta tietämättömyydestä, kun väitetään, että tuulivoima on kallista, epäympäristöystävällistä ja tuottaa mitättömästi energiaa." Lund sanoo. Hinta riippuu oloista. Keskelle metsää sijoitettuna hinta on moninkertaista rannikkoon ja saaristoon verrattuna. Hyvin toteutettuna tuulivoiman hinta on kolme - neljä senttiä kilowattitunnilta. Pörssisähkön hinta vaihtelee 2,5 - 4 sentin välillä. Olemme siis hyvin lähellä läpimurtopistettä siitäkin huolimatta, että tuulivoima on uusi tulokas alalla. Kun volyymit kasvavat hinta alenee. "On nähtävissä aika, jolloin tuulivoima tulee kannattavaksi ilman avustuksiakin. Tuulivoiman hinta pitää nähdä aikaperspektiivillä."

VÄITE 2. Tuulivoima ei koko elinaikanaan tuota rakentamiseensa vaadittua energiaa.

"Väite on peräisin vuodelta 1980. Silloin tehtiin paljon nettoenergia-analyysejä. Siinä vaiheessa tuulivoimalat olivat kuitenkin vain 100 kilowatin myllyjä, hyvin massiivisia ja hyvin kalliita. Takaisinmaksuaika saattoi hyvinkin olla viisi-kuusi, jopa kymmenen vuotta." Nykyiset voimalat ovat yksikkönimellisteholtaan 3-5 megawattia, pian joka 10 megawattia. Niiden takaisinmaksuaika on enää kolme kuukautta. Nykyisellä tekniikalla Olkiluodon uuden ydinvoimalan energiamäärän tuottavan tuulivoimapuiston rakentamisen pystyy tekemään suurin piirtein samanlaisella rakennusaikaisella energiamäärällä. Ja se ydinvoimalahan tarvitsee toimiakseen lisäksi vielä massiivista polttoaineteollisuutta.

VÄITE 3. Tuulivoima tarvitsee saastuttavampaa varavoimaa.

"Minusta tämä varavoima ei ole ongelma. Jos meillä olisi vieläkin aivan suljettu energiantuotantojärjestelmä, totta kai pitäisi olla mielle tahansa laitokselle varavoimaa, jos se menisi rikki." Nykyisten avoimien pohjoismaisten merkkinoiden ja pelisääntöjen aikana kysymys on täysin epärelevantti. Markkinat eivät toimi noin. Tuulivoimaa varten ei rakenneta uutta varavoimaa vaan käytetään jo olemassaolevia. "Tällaiset väitteet kuuluvat menneisyyteen. Ne kuuluvat siihen aikaan, kun Inkoon hiilivoimala rakennettiin ydinvoiman varavoimaksi sen takia, että iso ydinvoimala pysähtyisi. Nyt yhteisillä sähkömarkkinoilla pärjätään melko pienillä varavoimatehoilla." Suomen virallinen tavoite tuulivoiman määrälle on 500 megawattia (siitä olemme pahasti jäljessä), joka jakautuu 100 - 300 erilliselle tuulivoimalalle, joten on aika epätodennäköistä että ne kaikki pysähtyisivät yhtäaikaa. Jos ei tuule, sähkön tuottaa jokin toinen voimalaitos yhteispohjoismaisessa sähköverkossa. Jos taas tuulee, sähköä voidaan myydä markkinahintaan sähköverkkoon. VTT:n tutkijan Hannele Holttisen väitöskirjan mukaan Suomen rannikolla tuulee aina jossain.

VÄITE 8. (tästä välistä siis jätetty pois sellaisia, joista ei ole kinattu keskusteluissamme) Tuulivoimalat tappavat lintuja.

Lintujen törmäyskuolemat Suomessa (ympäristökeskuksen tutkimus):

Rakennukset (ikkunat) päivällä: (lintukuolemia vuodessa) 500 000
Sähköverkko: 200 000
Puhelin- ja televisiomastot: 100 000
Rakennukset yöllä: 10 000
Majakat ja valonheittimet: 10 000
Tuulivoimalat: 150

Tuulivoimaloita, jotka linnut havaitsevat oikein hyvin ja kiertävät kaukaa, ei kuitenkaan suositella rakennettavaksi lintujen suuriin lepäilijäkeskuksiin ja muuttovirta-alueille.

Väitteitä on artikkelissa kaikkiaan 10. Välttääkseni ylipitkää alustusta olen jättänyt niistä kuusi pois, ja nuo käsitellytkin ovat tynkiä.

Ja nyt jos vaikkapa Kosh haluaa sanoa vakioargumenttinsa, että "ja Aweb sitten heti uskoo jonkun Lundin väitteisiin", minä vastaan heti aluksi: niin uskonkin. Lundin väitteiden kumoaminen vaatii niin vakuuttavia perusteluita ja todisteluita, etten sellaisia vielä ole tuulivoiman vastaisissa kannanotoissamme nähnyt. Petrausta siis vaaditaan aimo annos, jos tässä esitetyt väitteet aiotaan kumota."

http://www.tiede.fi/keskustelu/5235/ketju/tuulivoimavastustusta_van...

Kari Rönkä kommentoi_ 29. joulukuu 2016 16:46

Jos tuolla ympäristökeskuksen "tutkimuksella" lintujen törmäyksistä viitataan samaan "tutkimukseen", josta täällä on aiemminkin keskusteltu, niin sehän ei ollut mikään tutkimus, vaan satunnaisella otannalla tehty arvio.

Teho Paketti kommentoi_ 29. joulukuu 2016 16:49

Sää oot jo oppinu copy/paste toiminnot.

Vielä kun opit kattoon noi fontit kohdilleen.

Kari Rönkä kommentoi_ 29. joulukuu 2016 16:51

Ja ihan vinkkinä voin kertoa, että Fingridin sivulta näkee tuulivoiman tuotantokäyrän kuka tahansa, joten sopivasti huipputuoton hetkiltä tai niiden läheltä poimitut "satunnaisotannat" herättävät lähinnä hilpeyttä.

Kari Rönkä kommentoi_ 29. joulukuu 2016 16:53

Mitä tuohon säätövoimajuttuun tulee, niin Lund johtaa pahoin vanhentuneessa kirjoituksessaan tarkoituksella harhaan. Tuulivoiman säätövoimatarve on täydellisesti eri asia kuin varautuminen voimalan rikkoutumiseen. Sitä tarvitaan normaalissa tuotantotilanteessa, ei erikoistilanteissa.

Teho Paketti kommentoi_ 29. joulukuu 2016 17:35

Fingrid : - Tuulivoima (osa arvioitu)

719 MW
Teho Paketti kommentoi_ 29. joulukuu 2016 17:40

Joulukuun tuotanto, tuulivoima, kovin heittelehtii

Kari Rönkä kommentoi_ 29. joulukuu 2016 18:25

Viikon päästä on ennustettu lämpötilojen putoavan välille -20 - -40. On syytä toivoa, että tuulivoiman "tuottoisuus" on hieman parempi kuin tammikuussa 2016, jolloin koko kuukauden keskiarvo oli alle 280 MWh/h. Kolmen päivän tuulisen jakson ulkopuolella tammikuun 2016 tuottokeskiarvo oli alle 230 MWh/h.

Orwell kommentoi_ 29. joulukuu 2016 19:37

Kyllä Lund ja -47 ovat todistaneet, että ei Suomessa tarvita kuin hukkamyllyjä.

Tosin saattaa olla, että joku sitten hieman palelee noilla pakkasilla, mutta se on omaa syytä, kun ei asu suurkaupungeissa kaukolämmön ääressä...

Orwell kommentoi_ 29. joulukuu 2016 19:38

"Hyvin toteutettuna tuulivoiman hinta on kolme - neljä senttiä kilowattitunnilta. Pörssisähkön hinta vaihtelee 2,5 - 4 sentin välillä. Olemme siis hyvin lähellä läpimurtopistettä siitäkin huolimatta, että tuulivoima on uusi tulokas alalla."

Näkisipä edes yhden tuollaisen - ja ilman tukiaisia...

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot