Turvapaikkapolitiikka EU:lle - ei mahdoton haaste

Vaikka Katainen rummutti byrokratian puolesta EU-kansalaisten tahdosta välittämättä, väitän että norsunluutornin mallille on vaihtoehtoja. Otinpa siis männä viikolla pienen haasteen ja pohdin miten EU:lle saataisiin toimiva, kaikenlaisille jäsenmaille sopiva, selkeä ja reilu turvapaikkapolitiikka. Jos lähtökohdiksi ottaa mahdottomuuksien välttelyn, erilaisuuden hyväksymisen sekä inhorealismin, ratkaisuun pääsee yllättävän helpolla.

Hyväksytään tosielämä

Alkuun esitän muutaman oletuksen jonka hyväksyn aksioomana. Näistä muodostuvat reunaviivat.

1. Eri jäsenmaat haluavat eri määrän turvapaikanhakijoita, määrät vaihtelevat nollasta satoihin tuhansiin. Myös tukikäytännöt, perheen yhdistämiset ja monet muut ns. houkutustekijät vaihtelevat. Hyväksytään paitsi eri maiden erilaisuus, mutta myös tilanteen jatkuva vaihtelu.
2. Jäsenmaiden määräysvallan kaventaminen ja pakottaminen johtaa pitkässä juoksussa vain EU:lle, jäsenmaille ja turvapaikanhakijoille haitalliseen lopputulokseen. Ei luoda suotta jännitteitä.
3. Kaikkien halukkaiden turvapaikanhakijoiden ottaminen on absoluuttinen mahdottomuus. Nykytila, jossa tämä on teoriassa mahdollista, johtaa ihmissalakuljetukseen, ihmiskauppaan, hyväksikäyttöön ja kuolonuhreihin. Moinen toimintatapa on siten myös mahdotonta hyväksyä.
4. Toisaalta, EU:ssa kyllä on jonkin verran tilaa ja halua turvapaikanhakijoille, ks. kohta 1.
5. Pakolaispolitiikkaan on jo pelisäännöt; niitä on turha muuttaa.

Rakennetaan pooli

Jokainen jäsenmaa toimittaa väliajoin, esim. kvartaaleittain tai puolivuosittain, tiedon EU:lle siitä minkä verran heillä on kapasiteettia ottaa turvapaikanhakijoita seuraavalla kaudella. Määrän lisäksi eri maat voivat asettaa yksityiskohtaisempia kiintiöitä, esim. tietty määrä lapsia, naisia, tai tietystä maasta tulevia. EU laskee nämä yhteen ja ilmoittaa tiedon julkisesti. Mikäli maan kansalaiset eivät pidä päättäjiensä valitsemasta linjasta, näin heillä on faktatiedot seuraavia vaaleja tai muita demokratian suomia keinoja varten.

EU:n rahoittamat käsittelykeskukset eri raja-alueilla EU:n lähellä, esim. Turkissa, Libanonissa ja/tai Libyassa, toimivat näiden lukujen pohjalta ja järjestävät kuljetuksen EU:hun määrien puitteissa. Mikäli hakijoiden määrä ylittää paikkojen määrän, suoritetaan arvonta. Käsittelykeskukset voivat toimia osana pakolaisleirejä tai yksinään. Niiden turvallisuudesta huolehditaan, niissä tarjotaan ruoka, kiireellinen terveydenhoito sekä lapsille opetusta. Keskukset tarkistavat henkilön tiedot ja kirjaavat ylös sekä toki hylkäävät epäselvät tiedot.

Hakija ei voi valita haluttua kohdemaataan EU:ssa, vaan se arvotaan aina. Alaikäisten oikea ikä varmistetaan aina rajatapauksissa. Sota- ja muilla rikollisilla ei ole mahdollisuutta hakea pääsyä. Turvapaikanhakija joka pyrkii EU:hun ohi käsittelykeskuksen toimitetaan käsittelykeskukseen välittömästi ilman poikkeuksia ja lisäksi hänelle määrätään karenssi, jonka aikana hän ei voi hakea turvapaikkaa.

Jäsenmaat sitoutuvat kustantamaan yhteisesti käsittelykeskukset sekä laittomasti tulleiden palautukset käsittelykeskuksiin. Sen sijaan jäsenmaat huolehtivat itse valitsemansa tulijamäärän aiheuttamista kuluista, sekä päättävät itse käytännöt heidän osalta. Iso osa EU:n turvapaikanhakijoihin kohdistuvasta rahoituksesta voidaan lakkauttaa.

Hienosäätöä vailla

Ehdotus ei ole sataprosenttinen. Esimerkiksi käsittelykeskusten sijainti on asia jossa täytyy elää tilanteen mukaan. Asioiden hoitaminen niissä siististi on kaiken A ja O. Lahjuksilla ei saa kiriä jonon ohi, kaikki tieto ja taustat täytyy ilmoittaa avoimesti. On myös pohdittava mahdollisia oikoreittejä sopivan osaamisen omaaville tulijoille, eli kannatan vastakin helpompia käytäntöjä työperäiselle maahanmuutolle.

Oleellisinta ehdotuksessani on kuitenkin sen perustuminen tosiasioille eikä taivaanrannan maalailuun. Tämä ei liene paras idea, mutta edes idea. Haluaisin lukea sen paremman, yhä tosielämään perustuvan idean.

Katselukerrat: 126

Neuvos kommentoi_ 21. toukokuu 2016 08:04

Eliittimme haluaa nöyrää halpatyövoimaa siitä kun on kovasti pula?

Tom Kärnä kommentoi_ 21. toukokuu 2016 18:43

Eihän tämä ainakaan paha ehdotus ole.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot