Aamulehti Blogit

Helsingin Sanomissa oli tänään (11.11.) taulukko tiedejulkaisujen määristä maittain (viitatusten perusteella, mikä on yksi tieteen arviointiperusteista).

Kärjessä olivat Yhdysvallat ja Sveitsi, Suomi oli vasta sijalla 15 muitten pohjoismaiden perässä. Sinänsä tietysti hyvä saavutus sekin. Pari viikkoa sitten ilmestyi kansainvälinen arvointi näistä asioista ja siinä moitittiin mm. hajanaista korkeakouluverkkoamme. Kas kun joka maakunnassa pitää olla korkeakoulu!

No niin, ovathan Yhdysvallat ja Sveitsikin demokratioita, mutta eivät niin demokraattisia kuin Suomi subjektiivisine oikeuksineen ja ilmaisine kouluineen. Mainituissa maissa mitä parempaa koulutusta haluaa, sitä enemmän se maksaa ja siksi siellä on mahdollista saada todellista huippukoulutusta. Pieni Sveitsihän on esimerkiksi Nobeleitten saajien kärkimaita ja kaukana edella Suomea.

Siis: kun suomalainen demokratia antaa kaikille samat mahdollisuudet, tason täytyy olla matalahko, jotta kaikki selviäisivät eteenpäin. Ja tuloksena on sitten keskinkertaisia tutkijoita ja tiedemiehiä. Onko se viisasta?

Eikö meilläkin pitäisi alkaa karsia korkeakouluverkkoa ja tehdä parhaista maksullisia, jotta voisivat keskittyä huippujen kouluttamiseen?

Jaa 

Vesa-A Vesa-A kommentoi_ 11. marraskuu 2009 10:14
"Eikö meilläkin pitäisi alkaa karsia korkeakouluverkkoa ja tehdä parhaista maksullisia, jotta voisivat keskittyä huippujen kouluttamiseen."

Korkeakouluverkon karsimisesta olisi varmaankin apua, mutta maksullisuus tekisi sen, että kaikilla lahjakkuuksilla ei olisi mahdollisuutta kouluttaa itseään.
Vastavirta Vastavirta kommentoi_ 11. marraskuu 2009 10:49
Kyllä kaikilla lahjakkuuksilla on yleensä mahdollisuus kouluttaa itsensä, jos sisua ja tahtoa riittää viemään läpi harmaan kiven. Siitä on paljonkin esimerkkejä.

PItää vain muutaman vuoden ajan olla ilman muotivaatteita, stereoita, autoa ja muita nykyajan ihmeitä ja keskittyä oleelliseen.
Kari Rönkä Kari Rönkä kommentoi_ 11. marraskuu 2009 17:40
Vastavirta on mielestäni oikeassa siinä, että suomalainen korkeakouluverkosto on järjetön, viiden miljoonan asukkaan maassa parikymmentä yliopistoa ja kolmisenkymmentä ammattikorkeakoulua. Miksi? Kieli- ja aluepoliittisista syistä. On kaksi puoluetta, jotka pitävät tästä huolen, nimiä ei tarvinne mainita.

Kun ammattikorkeakoulujärjestelmää luotiin, ensikokeilussa oli mukana vain muutama oppilaitos. Sitten heräsivät nämä kaksi puoluetta ja ammattikorkeakouluja piti saada maakuntiin ja tietynkielisille rannikkoseuduille. Homma räjähti käsistä.

Tämän kokoisessa maassa ei yksinkertaisesti riitä resursseja nykyisen kaltaiseen ympäri maakuntia hajautettuun korkeakoulujärjestelmään. Siinä on uskoakseni yksi merkittävä syy tuloksiin.

Maksullisuudesta olen eri mieltä. Nykyisillä opintotuilla ja asuntojen hinnoilla ei meinaa opiskelijat pärjätä ilman maksujakaan. Jos päälle tulevat vielä maksut, seurauksena on ensinnäkin se, että vähävaraisilla ei ole mitään mahdollisuutta korkeakoulutukseen vaikka kuinka olisi lahjoja, ja toisekseen se, että opiskeluajat pitenevät nykyisestäänkin, koska on pakko käydä töissä opiskelun ohessa elääkseen - niinkuin jo nykyisinkin suuren osan on pakko tehdä, kaikilla kun ei ole taustallaan rahahanoja...
Lasse Kallo Lasse Kallo kommentoi_ 11. marraskuu 2009 21:44
Että tuottaako demokratia tyhmyyttä? Tuottaa se. Eräs Bucle on sanonut, että hölmö ei parane yliopistossa. Siellä hänestä tulee vain oppinut hölmö, joka on sata kertaa entistä vaarallisempi. - Minkä enemmän demokratiaa, sen enemmän yliopistoja.

Entä minkälainen on viisas ihminen. Minusta viisas on sellainen, joka ei tee vahinkoa itselleen eikä muille. Tehkää toisille se, minkä haluaisitte itsellenne tehtävän.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity tähän sosiaaliseen verkostoon

© 2009   on luonut Aamulehti

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Yksityisyys  |  Palveluehdot