Tunnustakaa nyt vihdoin hyvät ihmiset oikeistolaisen ja vasemmistolaisen arvomaailman erilaisuus!

 

 

Minulle intetään jatkuvasti vastaan kun kerron oikeistolaisesta ja vasemmistolaisesta arvomaailmasta. Minun sanotaan elävän menneessä maailmassa ja kehotetaan tulemaan tähän päivään.

 

Jos katsoitte eilistä Arto Nybergin ohjelmaa jossa professori Matti Viberg Turun yliopistosta vastasi kysymykseen vasemmiston ja oikeiston arvomaailmoista yksiselitteisesti, että se on totisinta totta.

 

Jos vähänkään seuraa maamme yhteiskunnallista menoa, niin eihän herranen aika voi tulla muuhun johtopäätökseen. Tänään uutisoitiin myös kuinka Suomi on entistä enemmän luokkayhteiskunta ja tämäkin on nähtävissä kaiken aikaa. Luokkayhteiskunnan palaaminen on vain ja ainoastaan oikeistolaisen politiikan aikaansaannoksia. Tuloerojen raju kasvattaminen, köyhyyden lisääminen ja epätasa-arvoisuuden kasvaminen eivät kuuna kullan valkeana ole kuuluneet vasemmistolaiseen arvomaailmaan, eikä tule kuulumaan. Myös oikeistolaiseen arvomaailmaan on kuulunut iät ajat sotapolitiikka. Nytkin on nähtävissä miten Stubbin johdolla kokoomuksen kukkopojat eivät ole pysyä nahoissaan kun tekee mieli lähteä mukaan sapelien kalisteluihin vieraille maille.

 

Olen niin usein kirjoittanut noiden kahden arvomaailman erilaisuudesta, etten lähde niitä toistamaan, mutta kuten jokainen on nähnyt, oikeistolaisen arvomaailman tärkein mittari on raha eikä mikään muu. Siksi osa kansasta joutuu maksamaan kallista hintaa oikeistolaisten puolueiden ja markkinavoimien avioliitosta. Tuon liiton lunnaat ovat työläiset ja vähäväkinen kansa selkänahoissaan kokeneet ja verisesti tunteneet.

 

Käykääpä muuten vaikka ihan piruuttanne vastaamassa vaalikoneisiin. On se kumma kun itse vastaan noihin kysymyksiin, niin aina lähimpänä omia vastauksiani ovat demareista vasemmalla olevat puolueet ja kaikkein kauimpana kokoomuslaiset, miksi? Jos kerran arvomaailmoissa ei ole eroja, niin kuin minulle alvariinsa väitetään, niin eikö myös kokoomuslaisten kuuluisi olla lähellä omia vastauksiani?

 

Jos hieman vetää kotiinpäin, niin on näillä minun arvioillani ollut se merkitys, että jopa Jutta Urpilainen myönsi oikeistolaisen arvomaailman olemassa olon ja totesi kaiken kurjuuden johtuvan oikeistolaiseen arvomaailmaan olennaisena osana kuuluvasta ahneudesta. Voi olla, että otin liikaa kunniaa itselleni, mutta kukas sitä kissan häntää nostaa jollei kissa itse. Pääasia, että demareiden puheenjohtaja on vihdoin oivaltanut mistä tässä kaikessa on kysymys.    

Katselukerrat: 394

Tagit: Jutta, Urpilainen, Vasemmistolaisuus, demarit, oikeistolaisuus

Hannu Rainesto kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 13:34

Hauskaa, mutta korjaan nyt käsityksiä markkinataloudesta. 
Markkinatalous on menetelmä jossa muodostetaan tavaralle/tuotteille hinta. Työvoima on yksi tavara, kuten Marx asian myös määrittää.
Koska markkiantalous on nimenomaan hinnan määrittäjä, se tekee sitä erilaisilla keinoilla, kuten työttömyydellä säädellään työvoiman hintaa, kysynnan tai tarjonnan määrällä tavaroiden hintaa ja voiton maksimoinnilla samoin jne.. Työttömyys on merkittävin hinnanmuodostaja ja tämä ilmiö näkyy voiton maksimonnin kautta heti työvoiman vähentämisenä. 

 

Tästä kaikesta seuraa, että työvoiman tulee elää elämäänsä ikuisessa epävarmuudessa, koska omistajien voitonmaksimointi säätää työvoiman käyttöä, makimoidakseen sillä voiton.
Tästä huomaamme, että kapitalstia ei todella tarvitse opettaa, hän elää muiden elämästä kuin iilimato.

Työläisen elämä on yhtä arvokas kuin mikä muu tahansa elämä tai elämänmuoto, joten työvoiman käyttö voiton maksimoinnin välineenä markkinatalouden tarpeisiin on sekä moraalitonta, että rikollista Ihmisoikeuksien kautta tarkasteltuna. 

Rafio kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 14:22

Markkinataloudessa tärkein  tekijä on politiikan ja talouden erottaminen mahdollisimman kauas toisistaan.

 

Sen, mitä palveluksia ja tavaroita tuotetaan, kuka tuottaa ja miten paljon, päättävät markkinoilla toimivat ostajat ja myyjät.

 

Markkinatalousmaissa hallitukset voivat osallistua markkinoiden toimintaan ostajina, myyjinä tai valvojina, mutta yleensä ne eivät vastaa hintamekanismin toiminnasta.

 

Virka-miehiä palkatessaan ne maksavat markkinahintaista palkkaa.

 

Kommunismissa talous ja politiikka olivat sen sijaan käytännössä yksi ja sama.

 

Valtaapitävät hallitsivat resursseja markkinoiden vastaisilla tavoilla, eikä vapaaehtoiselle taloudelliselle toiminnalle jäänyt sijaa.

 

Sitten yksi tärkeä huomio. Yksityinen omistus on yleensä ollut kapitalististen talouksien piirre.       

Vaikka yksityinen omistus sopii luontevasti kapitalismiin, välttämätöntä se ei ole.

 

Talouden ja politiikan erottamisen kannalta valvonta merkitsee enemmän kuin omistamineneikä omistaminen takaa valvonnan onnistumista.

 

Markkinatalouksissa päätökset resurssien jakamisesta tehdään hyvin hajautetusti. Suunnitellun yhteistyön sijasta vallitsee kilpailu. Kilpailu ulottuu paljon kauemmas kuin vain jo olemassa-olevien tuottajien ja heidän tuotteidensa välille. Kilpailu koskee myös mahdollisia tuottajia, tulevien tuotteiden ideoita, vaihtoehtoisia tuotanto-menetelmiä ja teollisen järjestäytymisen eri muotoja. Koska markkina-talous on hajautettua ja kilpailunalaista, se on erityisen hyvä tekemään kokeiluja.

 

Kokeiluja voidaan tehdä pienessä mittakaavassa ja halvalla.

 

Onnistuneet kokeilut tuottavat suuria voittoja, jotka takaavat sen, että ne saavat pian seuraajia.

 

Yhtä tärkeää on se, että epäonnistuneet kokeilut voidaan tavallisesti hylätä ilman suurta tuskaa tai mittaamatonta poliittista vahinkoa. Nämä piirteet luovat olosuhteet tehokkaalle innovoinnille.

Hannu Rainesto kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 14:28
Rafio; tämä on melkoista potaskaa mitä kirjoitat! Kerro nyt kuitenkin vielä tuosta hintamekanismista, jonka minä määrittelin niin, että sitä et kumoamana pysty!?
Ahti Pontinen kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 14:43

Luuletko Rainesto, että markkinatalous on jokin elävä erillinen olento, joka on paha ja joka asettaa työttömyyttä ja hintoja jne....?

Eli  esim yrittäjät tai muut eivät oikeastaan itse säätelekään mitään, vaan markkinatalous on säätänyt kohtalomme, se on siis jumala?

 

Näinhän toki voi tapahtua mitä kirjoitit, mutta ne ovat vain seurauksia, eivätkä suinkaan väitämättömiä seurauksia. On selvää, että asiat muuttuvat, laskevat ja nousevat ja kaikki eivät vaan onnistu ja kaikki asiat eivät toimi.

 

On se ihmeellistä, että on olemassa ihmeellinen sosialismi, jossa kaikki vaan muuttuu paratiisillisemmaksi ja aremmaksi koko ajan ja kaikki onnistuu.

Ilmeisen korkeakoulutettuna ihmsenä sinun pitäisi ihmetellä itseäsi, että annat marxin ( ja ilmeisesti myös Maon?? ) täysin kyseenalaistamattomaksi aivopesijäksesi, joka on pyhää sanaa, jossa kaikki on huomioitu.

Tässä on täydet yhtäläisyydet fundamentalisti uskovaisiin.

 

On oppineita ja kirjanoppineita.

 

Täytyy huomioida, että asiaa sekoittaa se, että kaikki eivät ole yhtä lailla samassa järjestelmässä mukana. On diktaduureja, sosialistivaltioita, korruptiota jne... ja syytät tästä kaikesta jotain mitä itse vihaat, koska haluat olla jotain, mitä et nykyisessä systeemissä pysty olemaan...

Hintaan tottakai vaikuttaa jos esim Saddamin klaanille meni  älytön määrä miljardeja aikanaan  kuten nyt menee ( edelleen ) Saudien klaanille tai Venäjällä vaikka Putinille  jne.........Ei se mitään kapitalismia tai markkinataloutta ole. Sosialismissa on muuten ihan sama juttu.

Hannu Rainesto kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 14:52

Ahti; En luule vaan tiedän ja toditelen sen jo tuossa aiemmin! Markkinat ovat hinnamuodostuselin, ei mikään muu. Kerron kuinka voitonmaksimointi ohjaa yrityksen toimintaa ja se tekee sitä mm. markkinoiden kysyntää ja tarjontaa säätelemällä, mutta myös työvoiman hintaa ja tarjontaa säätelemällä. 

 

Ihmeellinen sosialismi on sitä, että suunnitellaan mitä tehdään, tuotetaan vain mitä tarvitaan eli ollaan kestävän kehityksen kyydissä! 

Ahti Pontinen kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 15:05

On ihmeellinen se sosialismi. Joulupukkikin on on ihmeellinen.

 

Kuka päättää mitä tarvitaan? Puoluejohtaja Hannu Rainesto?

Kuka päättää kuka suunnittelee?

Taitaa olla ja tulla eliitin hommaa kuten parjaamasi???

 

Jos taas väität, että kakesta tehdään nkomproomissi tai jokainen valtion kansalainen päättää, niin kyllä tyhmyys silloin oikein kunnolla tiivistyy.

 

Kenellä on motivaatio ? Ei yhtään kenelläkään paitsi pyuolueelitillä. Ei kenelläkään muulla.

 

Markkinataloudessa motivvaatio on sentään hemmetin paljon useammalla.

 

Kun väität, että et luule vaan tiedät otat Jumalan aseman! Sosialismihan ei ole toiminut vielä pysyvästi ( jos nyt kovin väliaikaisestikaan ) yhtään missään!

Hypoteettiset todistelut ei paljon paina käytännön elämässä.

 

Ahti Pontinen kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 15:06
Ehkä sulla onkin liikaa pelkkää hypoteettista teoriaa ja siksi hankkeitasi ei hyväksytä?
Rafio kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 15:08
 Hannu Raineisto kommentoi_ 32 minuuttia sitten
Rafio; tämä on melkoista potaskaa mitä kirjoitat! Kerro nyt kuitenkin vielä tuosta hintamekanismista, jonka minä määrittelin niin, että sitä et kumoamana pysty!?»

Voihan sen nähdä noinkin.

Markkinatalous edellyttää erityisiä yhteiskunnan toimenpiteitä ollakseen olemassa, ja markkinatalous onnistuu parhaiten tai ehkä jopa ainoastaan demokratian vallitessa ja se on sukua itse demokratialle, samoin kuin suunnitelmatalous on sukua diktatuurille siinä mielessä, että päätöksenteon keskittämisestä versus hajauttamisesta on molemmissa kysymys. 

 

 Suunnitelmatalous tarkoittaa, että talousyksiköiden väliset hankinta päätökset tai ainakin vallitseva hintataso määrätään keskitetysti jonkin viranomais tai suunnitteluorgaanin toimesta tahi vaihdannan osapuolia edustavien etujärjestöjen neuvottelujärjestelmän tuloksena.

 

Näin suunni telmataloudeksi tulee kutsua kaikkia keskitetyn tuotantopäätösten teon ja hinnanasetantajärjestelmän muotoja.

 

Markkinatalous on yhteiskunnallinen instituutio eikä yksityisen yrityksen mukana syntyvä mekanismi.

 

Demokraattista päätöksentekoa vastaan suunnatut toimenpiteet koituvat myös uhkaksi markkinataloudelle.

 

Kapitalismissa taas mitkään yhteiskunnalliset toimenpiteet eivät ole tarpeellisia sen enempää kuin demokratiakaan.

 

Niistä on vain haittaa. 

 

Markkinataloudelle voidaan sanoa olevan ominaista kolme perus periaatetta •  oman edun tavoittelu  •  vapaa kilpailu manipuloimattomilla markkinoilla yrittäjän eettinen vastuu.

 

Ensimmäistä näistä voidaan pitää yrittäjätoiminnan ja koko markkina-talouden perususkomuksena.

 

Markkinatalous rakentuu vapaalle ja yksityiseen omistukseen perustuvalle yrittäjyydelle. Kaksi jälkimmäistä ovat luonteeltaan vapaan yrittäjyyden yhteiskunnallisia reunaehtoja= ” yhteiskunnan luomia puitteita”. Niiden puitteissa yrittämisestä tulee markkinataloudellista ja kuluttajan edun mukaista yrittäjyyttä.

 

Markkinatalouden perususkomus on että kun kukin yksilö pyrkii itse määrittämään, mikä hänelle on parasta ja pyrkii käytettävissään olevin mahdollisuuksin sen toteuttamiseen omaisuutensa, tietojensa tai taitojensa ja työnsä avulla eli kun hän aktiivisesti pyrkii oman etunsa tavoitteluun, nämä pyrkimykset edistävät samalla myös yhteistä etua parhaalla mahdollisella tavalla.

 Kapitalismin tavoitteena ei ole kansojen vaurastuminen vaan yksityinen rikastuminen. Se on markkinataloudelle puolestaan vain keino.

 

Kapitalismin kannalta kaikki reunaehdot, jotka voivat rajoittaa yksityistä rikastumista millä syyllä tahansa ovat vastutettavia ja kierrettäviä. Niinpä kapitalismi voidaankin määritellä täksi ahneuden asenteeksi sinänsä ja sen mukaiseksi toiminnaksi. Se voi institutionalisoitua valtaeliitin kautta, joka on hankkinut vallan omien tavoitteidensa toteuttamiseen, kuten huumeparonit Kolumbiassa, korruptoituneet liikemiehet ja poliitikot Italiassa jne. Kapitalismi on voinut ja voi hyvin myös muissa poliittisissa olosuhteissa kuin demokratiassa. Kapitalismi voi menestyä lähes millaisessa poliittisessa järjestelmässä tai sekasorrossa tahansa. 


Rafio kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 15:13

Merkantilismi oli aikanaan mitä selvintä suunnitelmataloutta.

 

Kapitalismi ja suunnitelmatalous voivat vallita talousjärjestelmässä.

 

Suomessa tällaisesta kapitalistisesta suunnitelmataloudesta käy esimerkiksi maatalous, jossa meillä tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa, mutta vapaa hinnan-muodostus ja resurssien allokointi oli pitkään estetty juridisin keinoin. 

 

Merkantilismin aika on siitä eräänä historiallisena osoituksena: se oli mitä aidommassa mielessä suunnitelmataloutta eikä vapaata markkinataloutta.

 

Hitlerin Saksa, jota kukaan tuskin pitää enempää demokratiana kuin markkinataloutenakaan, mainitaan monesti maana, jossa kapitalismi eli todellista kulta aikaa. 

 

Hannu Rainesto kommentoi_ 22. maaliskuu 2011 15:14
Ahti, olet lapsellinen ajatuksinesi; Kuka päättää mitä tarvitaan, outo kysymys koska meillä on tarpeemme ja ne päättää mitä tarvitaan! Perustarpeemme tulevat ensin ja sitten yksityiset erityistarpeemme niin samalla säilyy oikeudenmukaisuus!
Sosialismissa lähdetään globaaleista maailman tarpeista, ei omasta navasta ja tämä taasen tarkoittaa töiden jättimäisiä delekointeja, suuria yksiköitä, jättimäistä energia tuotantoa jne..  Tämä ajatus on monelle sosialistillekin vielä outo, mutta väistämättä edessä. Porvari vallan huijaamia Ihmisiä riittää, joten heitä on myös sosialistien joukossa ja näin he sortuvat romanttisiin ajatuksiin siitä mitä edessä on.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot