Kuori olen minä
Kuori tervassa pyöritetty
Mikä minuun osuu
Mikä minuun uppoaa
Kun tervaskuoreni halkeaa

Missä on sisukseni
Tervaskannon sydän ?
Syöty ja kaluttu ajan myötä
Kuoret jääneet yli pyhän

Tapahtumilla kyllästetty olen minä
Tervaskanto jolla sisus tyhjä
Hahmo tumma auringon varjopuolla
Kellumassa elämän suolla

Hiljaisuudessa olen minä
Tarvaskanto ei lahota saata
Vuosisatain tuoksinassa
Kurjuuden kovan karsinassa
Vaikka vain kuori olen minä.
höyhenkuoren annatko sinä ?

Katselukerrat: 79

teuvomast kommentoi_ 1. huhtikuu 2017 16:51

Karun kuoren alla on usein hyvää ajatteleva ihminen ihminen toiselle ihmiselle terv tepivaari 

Hapan Kaali kommentoi_ 1. huhtikuu 2017 17:30

Kokemuksieni mukaan tervaskannoissa ihan kuoriosakin on aivan mainiota syttypuuta nuotion sytyttelyyn. Anteeksi nyt proosallisuuteni Vanha Mestari.

vanha mestari kommentoi_ 1. huhtikuu 2017 17:43

:)

artti niemelä kommentoi_ 1. huhtikuu 2017 18:29

Tervassa ja osin höyhenissäkin tulin itsekin pyöritetyksi ennen sairauseläkkeelle joutumistani!

Veera kommentoi_ 1. huhtikuu 2017 19:01

Tervan tuoksahdus on hieno juttu.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot