Takaisin kultakantaan – setelit ja bittiraha vääristävät reaalitaloutta!

(Maailmassa eletään vielä paljolti US-dollarin vaihdannassa, luottamuksessa ja ostovoimavirroissa. USA:n liittovaltion jatkuva velkaantuminen 1] lisäävät epäluottamusta jenkkidollariin, erityisesti idässä – omassa valuuuttakriisissään painivalla Venäjällä ja maailman suurimmaksi taloudeksi kohonneessa Kiinassa 2])

[ … toistaiseksi hädän hetkellä setelirahana arvoa antaa USD, seuraavaksi on jo kohonnut EKP:n euro, vaikka sitä painetaaan setelikoneet punaisina 3] – sen kummemmin sitomista mihinkään kiinteämpään – meneillään on setelirahoitus, johon Brysseliin paennut Jyrki Katainen 4] de facto salkuttomana komissaarina ottaa osaa niin kutsutulla 300 miljardin euron sijoitus- ja elvytyspaketilla … ]

USA luopui dollarinsa kultasidonnaisuudesta 5] edesmenneen presidentti Rickhard Nixonin aikana. Moderni kasvuhokematalous 6] oli tullut jarrunsa eteen – piti vapauttaa setelit sidoksista, jotta niitä voidaan FED´inkin toimesta painaa riittäviä määriä, jotta kansalaisten ja maailman kulutus lähtee reippaaseen kasvuun. Uskottiin luottamuksen paperisilppuun pitävän.

Kauan aikaa sitten ei ollut seteleitä, niillä ei ollut konkreettista arvoa;

ei voinut syödä tai muutoin hyödyntää. Oravannahkoista sai sentään turkin pakkasta vastaan. Lopulta vaikkapa meillä Suomenniemellä Ruotsin vallan aikaan plootut 7] (=kolikot) kasvoivat niin suuriksi, että niitä piti kuljetella hevoskärryillä.

Superinflaation ihmemaassa Saksassa 1920 -luvulla

[ Saksan hyperinflaatio 1923 ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio - ]

aamulla ruisleipä maksoi kottikärryllisen setelirahaa ja iltapäivällä jo kaksi kottikärryllistä. Postimerkistäkin piti pulittaa miljoonia markkoja. Seteliraha oli menettänyt arvonsa – sitä ei voinut syödä, eikä siitä saanut turkkia pakkasta vastaan.

(Sivuhuomautuksena en malta olla kertomatta jo lopetetun Keski-Uudenmaan Säästöpankin lainamainoksesta 1980 – luvun lopun valuuttahypetyksen aikana, jossa pankinjohtaja oli kottikärryllisen setelistön kanssa pankin ovella – kuvana)

Nyt keskuspankit painavat kilpaa rahaa,

jotta kreikkalaistenkin velat saadaan nollattua ilman että eurokansalaisten ostovoima muualla järkkyy – olemattomista vakuuksista ja takuuksista huolimatta 8]. Kun on riittävä usko setelin arvoon ja luottamus pitää, on seteliraha ja pankeissa sen rinnakkaisveli bittiraha aivan ok. Entä sitten, kun seteleitä ja bittirahaa on niin paljon, että sähkö maksaa 100 euroa kilowattitunnilta tai hernekeittopurkki 55 euroa?

Edelleenkin setelit ovat vitamiinittömiä eikä niissä hivenaineita ole nimeksikään

bittirahaa ei voi mitenkään pukea päälle, ne ovat vain tulosteissa ja kuvaruuduilla musteen, sähkön ja fotonien merkintöjä ostovoimasta, jolle on y-tunnus tai sosiaaliturvatunnus.

Kulta on arvokas metalli, puhdas ja lisäaineeton

Säilyvä arvokkuutensa vuoksi ja niukkuuden hallitsema alkuaine, jota on maapallomme kokonaismassasta vain häviävän pieni hippunen – juuri sen kokoinen hippu, että siihen on helppo sitoa ostovoima ja setelin arvo – onko näin paluu kultarinnastettuun setelistöön ja valuuttaan hiljalleen tosiasia?

Kiina haluaa omalle valuutalleen kansainvälistä tunnustusta

Kiinan valuutta juan on noussut koko ajan hiljalleen, vaikkapa US-dollariin nähden. Se on ollut mukava, pikkutuottoisa sijoitus rauhallisena valuuttapelinä ja sen arvonkehitys on varsin ennustettua. On arveltu, että Kiina ja Venäjä siirtyvät käyttämään keskinäisessä kaupassaan juaneita – dollarien ja ruplien sijasta. Syntyykö Kiinan juanista maailmanvaluutta US-dollarin rinnalle? 9] Syntyyhän se, koska Kiina on on jo maailman suurin talous 0] – pariteettikorjattuna (IMF).

Kultakanta suitsii kulutusta ja ripeyttää ympäristön toipumista

Kultakannasta irtoaminen mahdollisti ympäristöongelmiin nähden hallitsemattoman talous- ja kulutuskasvun. Kasvuhokema sai siivet alleen, kun sidos kultaan katkaistiin – tosin jäänteenä keskuspankeillä on kultakantoja – Suomellakin; missähän tuo kulta mahtaa sijaita?

Hallitsematon kasvu oli ympäristöllemme tuhoisa

[Emmekö ymmärrä ympäristömuutoksia? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=966247 - [25843]

nyt saamme todennäköisesti mittaushistoriamme lämpimimmän 12 kuukauden mittausjakson 11]. Rahaa tehtiin urakalla, ja pienoinen inflaatio hyväksyttiin, kun palkat nousivat siinä suhteessa, ettei määrittämätöntä niukkuutta millekään osa-alueelle tullut merkittävässä määrin. Loputon setelistö takasi tuloerojen nousun 12] ja rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät. Omaisuudet ovat kasautuneet ja keskittyneet.

Nyt käydään Ilmastopaneeleja,

ja riidellään siitä kuka maksaa kenellekin tästä exponentiaalisesta talouskasvusta. Kuka hyötyi ja kuka kärsi – siitä voimme olla jo varmoja, että ympäristö ja sen myös kokonaisbiosfääri kärsivät suuresti – suuret sukupuutot ovat ovella, kuivuus, hirmumyrskyt ja rankkasateet lisääntyvät.

Maailmassa on liikaa rahaa, keskittynyttä ostovoimaa ja niukkuus reaalivarannoista hiipii likemmäksi meidänkin ovia. Oliko niin, että tämä kullasta irtautumisen kasvurykäs toi juuri sen oleellisen osan ympäristömuutoksia, joissa nyt kärvistelemme?!

Rahan määrää täytyy vähentää reippaasti

Kokonaisostovoima pitää alentua ympäristötuhojen korjaamiseksi – ehkä puolet kokonaiskulutuksesta pois 13] ja tasaistus käyntiin – muutoin seuraa maailmanlaajuinen mellakointi ja barrikaadeille nousu.

...

Kiina, joka luki kovat ympäristötavoitteet ASEM´ssa yhdessä USA:n kanssa,

saattaa ottaa ohjat käsiinsä ja suitsia omalta osaltaan kultakantaan sitoutumisella ostovoimaa säästölinjalle – on pakko, muutoin ei ole enää edes toivoakaan. Kulta on niukkuuden sanelemaa, ja sen arvon ymmärsivät harvinaisuutena niin faaraot, atsteekit ja erityisesti eurooppalaiset kuninkaat löytöretkeilijöiden innoittamina 14] – kerrotaan kiinalaisten kauppamiehinä keksineen setelirahan.

Pohjois-Amerikan intiaanien ei tiedetty arvostavat keltaista metallia,

koska he eivät rahaa muutoinkaan tarvinneet – kaikki otettiin luonnosta suoraan 15], kuten muuten Australian aboriginaalit. Miksi vain tietyille ryhmille kulta merkitsi ja toisille ei? Tässäpä kysymys – pelkkä kauneus ei riitä selosteeksi.

Oliko [Au] kulta ensimmäinen merkki näyttö- ja vertailutaloudesta? 16]

...

MIELIPIDEVIITTEET

1] Onko USA:n liittovaltio kroonisessa selvitystilassa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/de-facto-usan-liittovaltio-on... -

2] Kiina on maailman suurin talous ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321 -[15934]

3] Painaako EKP tyhjästä rahaa? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjast... -

4] AAA:n tarina ja kataispyrkyryydet ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511 - [8226]

5] USD ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_dollari -

5] Bretton Woods ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bretton_Woodsin_j%C3%A4rjestelm%C3%A4 -

6] Kasvuhokema muuttuu toimeliaisuudeksi ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=894087 - [1994]

7] Plootu ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Plootu -

8] Kreikkalaiset ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105417-eurooppalainen-on... -

9] Mikä olisi meille hyödyllinen valuutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131962-taloutemme-salama... - ]

0] Milloin Kiina > EU + USA? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/onko-eu-usa-kiina.html -

11] Gaia kuumenee! ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 - [36643]

12] Tulot ja tuloerot – meillä Suomessa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymyks... -

13] Puolitatko kulutuksesi? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=992808 - [2811]

14] Kun Afrikkaa ryöstettiin! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/06/liveaid-konsertit-vaativat.html -

15] Luonto näyttää mallia - jo miljoonia vuosia
Lopulta ihiminen oppii katsomaan luonnosta mallia, sillä sieltä löytyvät kaikki ratkaisut ylikulutuksen estämiseksi ja tasapainon saavuttamiseksi. Luonto tasapainottaa hitaan varmalla tavalla kaikki mittansa mukaiseen lokeroon 10]. Maapallo ei ole, eikä koskaan ollut tarkoitettu vain ihmiskunnalle – Aropa 11] 11] Aropa on anutan kieltä ja tarkoittaa suunnilleen jakamista tasan kaikkien kesken luoden tällä yhteenkuuluvuuden henkeä ja osallistumista niukkuudessa vähän jakamiseen x] - monet luonnonkansat elävät yhteisöissä, joissa aropa on merkittävin selviytytymisen keino.

Tyynellä valtamerellä Solomonin hallintoalueella on Anuta niminen saari [
http://en.wikipedia.org/wiki/Anuta ], jossa aropa on jokapäiväistä elämää. Anuta saaren päällikkö mm. kielsi kookospähkinöiden keräämisen, kun niiden määrä oli poikkeuksellisen vähäinen. Saarella työ, toimeentulo, ilot ja surut ovat yhteisiä - ryhmähenki ja yhdessä tekeminen ovat lähtökohta - kunnes saarelle ilmestyi raha

x] Täman päivän talous- ja henkisessä kriisissä on paljon hyvin toimeentulevia selittäjiä ja päättäjiä. Olisiko saavutettavissa tehokkaampaa hallintoa, lainsäädäntöä kuin johtamistakin, jos päättäjillä olisi ”aropa-velvollisuus” keskimääräisestä paljon suuremmista palkoista, palkkioista ja muista etuisuuksista.
Olisiko mm. Suomen Pankin pääjohtaja
Erkki Liikasen selityksissä ja päätöksissä enemmän tehoa (YLE/TV1 la. 7.3.), jos hän joutuisi puolittamaan palkkansa solidaarisuutena ja konsensushenkisenä heille, jotka nyt menettävät työnsä, pakolla lomautuvat ja ajautuvat hätään - ilman suoraa omaa syytään.
Kuinka olisi ministereidemme laita, entä yhtiöiden toimitusjohtajat jne… mihin on kadonnut markkinatalousmaistamme tuo tuhansia vuosia vanha
aropa -henki?

16] ”Tonnikala huutaa tuskaansa” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156280-tonnikala-huutaa-... -

...

EXTRA

Linkki kiinalaisten kultavarannoista [?] ~ https://www.bullionstar.com/blog/koos-jansen/total-chinese-gold-res... -

Vuonna 2013 Venäjä oli maailman suurin kullan ostaja? ~ https://www.aurumia.fi/venaja-ostaa-eniten-kultaa-maailmassa -

Päreen polttaminen loi valon ja tunteen” ~ http://verkkofoorumi.org/index.php/topic,1040.0.html -

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL IL VF Pz BL - BLOG 45895

---25122014---

doc.: kultakanta_25122014.doc – OpenOffice Writer

663 | 5618 … 1092 | 10257

Katselukerrat: 390

Neuvos kommentoi_ 25. joulukuu 2014 18:57

Setelin aika taitaa häämöttää loppuaan.

Katainen/Urpilainen vauhtisokeana kokemattomina veivät Suomenkin seteliahdinkoon.

Kataiselle komissaarina palkkiovirassaan on liian vaativa tehtävä.

Kiinaa tulee kavahtaa, jos osaavat pelinsä pelata -

toki sielläkin saattaa tullaa kansan nousu jota eivät hallitse.

Sotamme jälkeisessä maailmassa isäni halusi elää riippumattomana

pienen maatilkun antimilla - hän ei luottanut yhteiskuntamme päättäjiin.

Kaikki oma tarve tuotettiin itse ja hänellä oli tapana sanoa, että muuta ei tarvita

- tullaan toimeen ilmankin. No maitoa vietiin meijerille sen verran, että saatiin

suola- kahvi- vaatekankgas- ym jota oma maa ei tuottanut.

Me tultiin toimeen lähes rahatta krääsästä eikä edes osattu kaivata kuuta taivaalta.

Sam Raafael kommentoi_ 25. joulukuu 2014 19:16

 Setelin arvo määrittyy vain osto tahi myyntitapahtumassa. Muuten se vaan värikäs paperilappu jolla ei sen kummempaa merkityästä ole.

Ilkka Luoma kommentoi_ 25. joulukuu 2014 23:55

Tuo setelin filosofia onkin syvällisen pohdinnan arvoinen asia! 

Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 26. joulukuu 2014 03:36

Millä perustelette sen, että kulta olisi jotenkin arvokkaampi aine kuin hiili tai uraani? Jos kulta on arvon mitta, millä mittaatte sen arvoa?

Neuvos kommentoi_ 26. joulukuu 2014 08:09

Kaupassa yksi ukko maksaessaan rehvasteli seteleitä pussistaan kassalle latoessa,

että raha on vain maksuväline.

Ilkka Luoma kommentoi_ 26. joulukuu 2014 09:02

Rahaan on sitoutunut ostovoima, joka on arvostuskysymys. Viimeisellä rintamalla lämpö, ruoka, vesi ja hengitettävä ilma ovat ainoa reaalitalous ... 

Ilkka Luoma kommentoi_ 26. joulukuu 2014 09:02

J-P - sen vuoksi, että siitä vallitsee jatkuva niukkuus. 

Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 26. joulukuu 2014 12:58

Siirrytään reippaasti uraanikantaan. Virallisestikin, siis :)

Jari-Pekka Vuorela kommentoi_ 26. joulukuu 2014 13:06

Tarkoitan siis yksinkertaisesti sitä, että valuutta kultakannan oloissa ei ole yhtään vähemmän sopimuksenvaraista fiat-rahaa kuin tämä nykyinenkään. Milloin tahansa saattaa tulla joku Nixon, joka sanoo, että paskat siitä kullasta, paikatkaa sillä vaikka hampaanne.

Esimerkiksi fossiilisten hiilituotteiden niukkuus on yhtä todellista kuin kullan, vaikka jonkun mielestä "ei ole hätää", kun sadan miljoonan vuoden tuotoksen ylös kaivamiseen saattaa mennä satakin vuotta.

En siis ehdota vakavasti arvon mitaksi mitään ainetta. Ymmärrän, että maailmansotatilanteessa sellaisella voisi yhä olla merkitystä ennenkuin uuteen sopimukseen päästään.

Neuvos kommentoi_ 26. joulukuu 2014 13:41

Eikös joku jo keksinyt pitkonit - lukuja virtuaalitodellisuuteen.

Aina on kuitenkin pörssit ja keinottelijat

- perus-lapiomies saadaan leipää lupaamalla töihin?

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot