Miksi ylivoimainen suomenkielinen enemmistö alistuu nöyrästi pikkuruisen vähemmistön sorrettavaksi? Milloin kansamme herää? Miksi ihmeessä kustannamme kaksikielisen byrokratian, joka nielee varojamme kuin musta aukko? Miksi emme opiskele maailmankieliä kuten espanjaa, ranskaa, saksaa, tai vaikkapa kiinaa? Sen sijaan opiskelemme pientä vähemmistökieltä, suomenruotsia, miellyttääksemme viiden prosentin suuruista kielenpuhujaryhmää. Kysymys ei ole heidän äidinkielestään, vaan asiointikielestä ja samalla vallan kielestä.

Tamperelainen professori Ilmari Rostila ihmettelee kirjoituksessaan härskiä etuilua korkeakoulupaikkoja jaettaessa. Ruotsinkieliset loikkaavat kynnyksen yli suomenkielisiä helpommin, sillä heille kynnys on matalampi kuin jälkimmäisille. Erilaisia etuisuuksia puolustetaan sillä, että tarkoitus on säilyttää ruotsin kieli. Tarkoitus on kuitenkin säilyttää ruotsin kielen asema entisellään, ovena ansaitsemattomiin etuihin. Mikäli taas kieli ei säily, se ansaitsee kuolla. Ruotsinkieliset puhukoot kieltään itse. On törkeää pakottaa koko kansa opettelemaan sitä, vaikka se ei koskaan tule sitä tarvitsemaan. Kaksikielisessä Turussa esimerkiksi ei tule tilanteita, jolloin suomenkielisen olisi pakko puhua ruotsia. Päinvastoin ruotsinkieliset puhuvat moitteetonta suomea.

Katselukerrat: 245

Hannu Uusikartano kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 10:25

Tuoreimman kielikysymyksiä koskevan, Taloustutkimus Oy:n tekemän selvityksen mukaan kolme neljästä kantaa ottaneesta (74%) kannattaa vapaata kielivalintaa ja hieman yli puolet yksikielistä Suomea. Miksi virallinen suunta on kuitenkin täysin päinvastainen? Tästä seuraavassa malliksi pari esimerkkiä. Kansalliskielikomitea valmistelee kovaa vauhtia ruotsin aseman vahvistamista Ahtisaaren komitean epätasapuolisten esitysten pohjalta lisäkustannuksia kaihtamatta. Myös uudessa kuntajaossa ruotsin asema vahvistuu, jos/kun vanhasta 3000 ruotsinpuhujan rajasta pidetään kiinni. Mm. yhden ruotsinpuhujan asuttamasta Toholammesta on tulossa kaksikielinen! Tämäkään ei vielä riitä, vaan Kotkan seudulla vaaditaan uutta kuntaa kaksikieliseksi, vaikka kunnassa on vain runsas tuhat ruotsinkielistä, eli joustoa on löydyttävä, kun ruotsinkielisten edut sitä vaativat, ei muuten!

Kimmo kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 10:59

http://www.nettilaki.com/a/milloin-kunta-on-kaksikielinen

 

Milloin kunta on kaksikielinen?

Kunta on kaksikielinen, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistöön kuuluvia asukkaita on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Toisin sanoen suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä on oltava kunnassa tietty vähimmäismäärä. Jos kaksikielisessä kunnassa vähemmistön määrä putoaa alle kuuden prosentin tai 3000 asukkaan, on kunta säädettävä yksikieliseksi. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.

Suomessa on tällä hetkellä 19 ruotsinkielistä kuntaa sekä 30 kaksikielistä kuntaa, joista 18 on suomenkielinen ja 12 ruotsinkielinen enemmistö.

*

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27

 

1975 Kielilakia muutettiin niin, että kunta oli kaksikielinen, jos vähemmistön määrä ylitti 7 %. Kunta muuttui kaksikieliseksi, jos vähemmistön määrä ylitti 8 % tai yksikieliseksi, jos vähemmistön määrä painui alle 6 %:n. Kunta pysyi kuitenkin kaksikielisenä niin kauan kuin toiskielisiä oli vähintään 3000 henkeä (ilman tätä alarajaa Vantaa ja Turku olisivat muuttuneet yksinomaan suomenkielisiksi). Vuoden 1935 lain hallintokielimääräykset, jotka riippuivat siitä ylittikö tai alittiko vähemmistön määrä 1/3 kumottiin. Ruotsin (tai vastaavasti suomen) kielen kurssi tuli pakolliseksi osaksi yliopisto-opintoja.

Heikki vaan suomesta kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 16:10

Miksi kommentteja on poistettu? Sensuuriko on iskenyt. on monta viestiä, jota ei löydy...

Marjaleena kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 16:24

Minä en poista kommenteista ainoaakaan, mutta ein itsekään löydä niitä kuin menemällä blogit-luetteloon, josta näkyy, montako niitä on. Muuten niitä ei ole yhtäkään. Mikähän tässä hommassa mättää?

Neuvos kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 16:34

Suomi suomalaisille suomen kielellä.

Vähemmistöruotsin erityisasema on menneen talven lumia.

Vaaleissa ääni kielen mukaan.

Kaj Kaskuberg kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 17:22

Jos yhdistetään Åbo Akademi Uppsalan yliopistoon, niin saadaan yksi yliopisto kattamaan ruotsinkielisten tarpeet molemmin puolin Pohjanlahtea. Koska Uppsalan yliopisto on Pohjoismaiden vanhin, myöskään Åbo Akademin professorien ei tarvitsisi hävetä sulautuessaan osaksi sitä.

Tomppa kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 17:31

Ahvenanmaa on saatava kuriin joko itsenäiseksi tai sitten yhdeksi ruotsinkieliseksi kunnaksi. ML Lempinen pisti aamulla tupla-avauksen ja ylläpitäjä on kai poistanut toisen samanlaisen blokin viesteineen.

Tomppa kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 17:57
  • Tilastokeskus laskee valtion verotulojen ja menojen jakautumisen maakunnittain kahden vuoden välein. Uusimmat luvut ovat vuodelta 2006:

1. Ahvenanmaa -3934 e/asukas
2. Kainuu -2937 e/asukas
3. Pohjois-Karjala -2438 e/asukas
4. Lappi -1928 e/asukas
5. Pohjois-Savo -1479 e/asukas.

Eniten valtiolta tulonsiirtoja asukasta kohden menee siis Ahvenanmaalle. (Lähde: HS 17.1.09)

Ahvenanmaa puolestaan on Suomen vaurain alue ja EU:n 20. vaurain alue. (STT 19.2.09)

 

Marjaleena kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 18:09

Ai niin.

Ihmettelin, miten se tupla oli syntynyt ja poistin toisen.Mielestäni siinä ei ollut viestejä. Taidan olla vähän tumpelo näissä hommissa. Anteeksi Heikki vaan Suomesta.

Pentti Kosonen kommentoi_ 12. maaliskuu 2012 19:22

Kannatan venäjän oppimista kaikille kansalaisopistossa,perukouluissa ilmaiseksi,Ruotsin kieli kuutamolle.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot