Aamulehti Blogit

Mistä suomalainen identiteetti koostuu? Mitkä ovat suomalaisen identiteetin ydinosat?

Joku voisi sanoa, että suomalainen identiteetti on yhtä kuin sauna, sisu ja Sibelius. Joku toinen voisi sanoa, että suomalainen identiteetti tulee parhaiten esille laulujen sanoissa, kuten esim. laulussa "sininen ja valkoinen". Joku voisi sanoa, että suomalaisen identiteetin löytää parhaiten metsiä ja kairoja samoamalla tässä Euroopan viimeisessä erämaassa. Kaikissa näissäkin vastauksissa olisi jotain oleellista suomalaisesta identiteetistä.

Yksi keskeisin elementti suomalaisessa identiteetissä on suomen kieli. Suomalaisuutta tai suomalaista identiteettiä ei voisi olla olemassa ilman suomen kieltä.

Suomen kielellä on syntynyt yksi maailman kuuluisimmista kansalliseepoksista: Kalevala. Kalevala on Suomen käännetyin teos, se on käännetty yli 60:lle eri kielelle. Kalevalan tunnettavuutta maailmalla lisää se, että Kalevala on innoittanut muusikkoja ja kuvataiteilijoita luomaan runsaasti Kalevalaan liittyvää musiikkia ja kuvataiteellisia teoksia.

Kalevalan ilmestymisen jälkeen syntyi Karelianismiksi nimetty taidesuuntaus. Karelianismi oli tavallaan yritys etsiä suomalaisuuden juuria, yritys etsiä suomalaista identiteettiä itsenäisyysaatteen orastaessa autonomisessa Suomessa.

EU-Suomessa tarvittaisiin "uutta Karelianismia". Karelianismin ajatus pitäisi herättää uudellen henkiin. Olisi uudelleen alettava etsimään suomalaisen identiteetin juuria ja suomalaisen identiteetin ydinosia. Se ei tarkoita paluuta vanhaan, vaan todellisten suomalaisen identiteetin ydinosien tiedostamista, esille nostamista ja niiden arvon tunnustamista. Suomen kieli ja suomenkielinen kulttuuri olisi nostettava niille kuuluvaan arvoon Suomessa.

Tagit: identiteetti, kalevala, karelianismi, kieli, suomalainen, suomen

Jaa 

Kyuu Eturautti Kyuu Eturautti kommentoi_ 15. elokuu 2009 12:47
Kieltämättä kun olemme osa yhä globalisoituneempaa maailmaa, oman identiteetin tunteminen on entistä tärkeämpää. Emme voi kuulua mihinkään ellemme tiedä mitä "me" tässä kontekstissa on.
metsäkeiju metsäkeiju kommentoi_ 15. elokuu 2009 14:01
Supi:
Mistä olet saanut sellaisen käsityksen, ettei Kalevalaa enää luettaisi kouluissa?

Kalevalassa kuvataan maailman syntymistä ja ihmisen henkistä kehittymistä. Jos jollekin teokselle annetaan kansalliseepoksen arvo ja nimi, niin sen sisältöä ei voi millään verrata Potterin tapaiseen fantasiakirjallisuuteen.
Vesa-A Vesa-A kommentoi_ 15. elokuu 2009 15:35
Taitanee Suomessa ja suomalaisilla olla useitakin erilaisia identtiteettejä, ja hyvä niin. Se käy ilmi vaikka näitä blogeja lukiessaan.

Hieman epämääräinen käsite tuo ilmaisu "suomalainen identiteetti.2 Kansallistunne ja -mielisyys saattaa tiettyinä aikoina korostua, esim. kriisiaikoina, mutta lienee sittenkin oleman eri asia kuin joku epämääräinen kansallinen identiteetti.

"Identiteeteissä taitanee myöskin esiintyä ns. mosaiikkimuotoja, jossa se on koostunut eri palasista, eri kulttuureihin, tapoihin, maihin, aatteisiin ja periaatteisiin liittyvistä.
metsäkeiju metsäkeiju kommentoi_ 15. elokuu 2009 15:52
Toki olen Kalevalaa lukenut, hitaasti ja paneutuen.

Käsittääkseni Kalevala on tärkeä osa äidinkielen opetusta kouluissa, kuten ennenkin on ollut. En ainakaan ole mistään muuta kuullut.

Mielestäni Kalevalan opetusta voisi monipuolistaa ottamalla rinnalle Suomen historian ja suomen kielen kehityksen tarkastelun suurpiirteisesti. Runojahan on suomen kielellä laulettu jo kauan ennen kuin kuin Lönnrot kokosi valitsemansa runot Kalevalaan. Suomalaisen identiteetin ja Kalevalan juuret ovat kaukana menneisyydessä. Tällainen historiallinen perspektiivi toisi syvyyttä Kalevalan ymmärtämiseen ja tekisi oppimisesta mielenkiintoisempaa.

On selvää, että ruotsinkieliset kulttuuripiirit ovat kateellisia Kalevalasta.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity tähän sosiaaliseen verkostoon

© 2010   on luonut Aamulehti

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Yksityisyys  |  Palveluehdot