SKP:n valtuustoryhmän puheenvuoro 15.11-10

Kun valtuusto kokoontui, oli samaan aikaan mielenosoitus, kiukkuinen sellainen (yle tampere 15.30 eetteriin samana päivänä).
Vasemmisotoliiton Anna kontula ja Ilkka Järvelä, Jari Heinosen lisäksi kävivät puhumassa mielenosoituksessa.

Mutta siis puheenvuoro valtuustossa:


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!


SKP:n punavihreä ryhmä suhtautuu kriittisesti käsittelyssä olevaan talousarvioon ja ennen muuta siihen sisältyvään yhteiskunta- ja kunnallispoliittiseen linjaan. Kritiikkimme pääkohtia on monta. Esitän niistä olennaisimmat.

Ensinnäkin talousarvio sinänsä on kovin tuttua luettavaa. Se on rakennettu tilaajaorganisaation ja tuottajaorganisaation erottelun näkökulmasta eli Tiltu:n näkökulmasta.

SKP:n ryhmä ei ole hyväksynyt sitoutumista markkinavetoiseen ”New Public Management” - ajatteluun (”uusi julkinen johtaminen”). Tämä ajattelu- ja toimintatapa on tärkeä osa ns. uusliberalistista politiikkaa, uusliberalistisen bisneskaupungin rakentamista.

Talousarviossa puhutaan monituottajamallin vahvistamisesta. Ajatus on, että Tampereen kaupungin palvelujen hankinnan pääperiaatteena on järjestää palvelut monituottajamallilla, jossa ”kaupungin oman tuotannon rinnalla on yhä enemmän yritysten palvelutuotantoa ja kaupungin rooli palvelujen järjestäjänä painottuu” (s. 55). Tämä tarkoittaa palvelujen ostamista ennen mutta yksityisiltä yrityksiltä. Kysymys on palvelujen kilpailuttamisesta, ulkoistamisesta ja yksityistämisestä - kaiken tuotteistamisesta! Viimekätinen tavoite tietysti on markkinataloudellisen vaihtoyhteiskunnan eli kapitalismin vahvistaminen. Palveluista tehdään bisnestä. Tätä linjausta viedään läpi kovalla kädellä. Esimerkiksi Tampereen kaupungin työntekijöiden määrä on pudonnut vuodessa yli tuhannella työntekijällä.

Valitun uusliberalistisen ajattelun mukaan kunnissa tehtävä työ on ”tuottamatonta”, koska siitä ei irtoa lisäarvoa sijoitetun pääoman arvonlisäykseksi. Varsinkin hyvinvointipalveluissa sanotaan olevan tuhlausta, ne ovat liian kalliita, jopa jonkinlainen ”musta aukko”. Siispä niitä kilpailutetaan, ulkoistetaan ja yksityistetään. Ja kas kummaa: samassa hetkessä sama työ muuttuukin ”tuottavaksi” eli esimerkiksi terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin sijoitetut pääomat tulevat korkoineen takaisin. Tuottamattomasta työstä tulee hetkessä kannattavaa. XL-ryhmä näyttää olevan täynnä ideologisia taikureita. Valitettavasti vain tamperelaisille veronmaksajille ja kaupungin työntekijöille nämä silmänkääntötemput tulevat todella kalliiksi.

Valitun politiikan haaksirikosta kertoo se, että aluehallintovirasto (entinen lääninhallitus) joutuu toistuvasti kanteluiden pohjalta huolehtimaan Koukkuniemen vanhainkodin henkilöstömitoituksesta.

Tampereen kaupungin tulisi tuottaa mahdollisimman suuri osa palveluista itse, koska se tulee taloudellisesti halvimmaksi ja palvelujen laatu säilyy hyvänä.

SKP:n ryhmän mielestä tällainen uuteen julkiseen johtamiseen nivoutuva markkina-ajattelu ei sovi kuntien peruspalveluihin, ns. hyvinvointipalveluihin. SKP:n ryhmä kannattaa välittämisen kulttuurin vahvistamista: kapitalistisen vaihdon ja tavaramuodon alueen pienentämistä, ihmisten markkinariippuvuuden ja kilpailun vähentämistä – tavoitteenamme on aina asettaa ihminen kilpailun edelle, ihminen bisneksen edelle!

Toiseksi tilaaja-tuottaja –malli on palvelujen ohjausjärjestelmä ja uudenlainen julkishallinnon muoto, jossa tilaajan ja sopimuspuolena toimivan tuottajan roolit on eriytetty ja joiden välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Tällainen sopimusjärjestelmä vaatii aikaisempaa enemmän hallinnollista työtä ja lisää hallinnon kustannuksia.

Tiltun myötä tilaajaorganisaatio on Tampereella kasvanut kuin käenpoika. Kun henkilöstömäärä oli vuonna 2007 118, oli se vuonna 2010 jo noin 350 henkilöä. Tästä tulee vähintään 20 miljoonan euron kulut kaupungille. Tiltu ja monituottajamalli maksavat paljon. Tällä puolella olisi hallinnon leikkaamisen varaa reilusti.

Vallankäyttäjien joukko löytyy tilaajapuolelta. Apulaispormestarien ja heidän ympärillään olevien virkamiesten valta on nousemassa ylitse muiden niin asioiden valmistelussa kuin käytännön palvelujen tilaamisessakin. Tilaajapuoli valmistelee oman talousarvionsa ja päättää lopulta palvelujen tuottamistavat. Ja yhä useammin tilaajaosasta voi lukea, että toimintaa avataan hallitusti avoimelle kilpailulle, ja että ”tavoitteena on nostaa yksityisen palvelutuotannon osuutta”. Ja yhä useammin toistuu käsite palvelumarkkinat.

Kolmanneksi Tampereen kaupunkistrategiassa sanotaan, että kaupungin keskeisinä toimintaperiaatteina on hyvä palvelu ja yhdessä tekeminen. Mutta miten tämän vision toteuttamisen laita on? Tähtääkö kaupunkimme kunnallispoliittinen linja ennen muuta tasapuolisesti kaikille suunnattuihin hyviin palveluihin? Näin ei ole. Pikemminkin on niin, että kaupungin ns. jättihankkeet on suunnattu kokonaan muualle. SKP:n ryhmä tarkoittaa ennen muuta kolmea suurta rakennushanketta: Rantaväylän tunnelia (250 miljoonaa euroa), lähes 1000-paikkaista P-Hämppiä Hämeenkadun alle (50 miljoonaa euroa) ja pompöösiä (prameaa ja pöyhkeää) keskusareenaa, Tampereen Colosseumia, johon kaupunki on sijoittamassa lähes 50 miljoonaa euroa. Ylipäätään näyttää siltä, että keskusareenasta ja sen ympäristöstä halutaan tehdä eräänlainen uusliberalistisen bisneskaupungin ydin, jossa hampurilaisia ja sirkushuveja on tarjolla ylen määrin. Nämä kaikki em. hankkeet ovat mittavia ja kalliita ja selkeästi ns. eliitin hankkeita. Ne ovat kaukana tamperelaisten arjesta – Koukkuniemestä, kouluista ja sosiaaliasemista, puhumattakaan köyhyysrajan alapuolella sinnittelevien kymmenien tuhansien tamperelaisten elämästä.

Edellä mainittuihin hankkeisiin liittyy myös eräs suuri ongelma. Kunnallisdemokratia kuihtuu, kun liike-elämän ja kunnallispolitiikan sisäpiirin lonkerot kietoutuvat vahvasti toisiinsa kuten em. hankkeiden kohdalla Tampereella jo on tapahtunut? Eli kyllä kokoomuksella on korvat ja se kuuntelee, mutta ketä?

Politiikka on asioiden priorisointia, niiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Tampereella XL-ryhmä on linjansa valinnut. Jättihankkeet menevät perus- ja lähipalveluiden edelle. Jättihankkeet kasvattavat talousohjelman mukaan investointien määrää tulevaisuudessa jopa 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Samalla kaupungin velka kasvaa räjähdysmäisesti. Nyt tarvitaan malttia ja pohdintaa. Jättihankkeita on yksinkertaisesti karsittava! Esimerkiksi Rantaväylän tunnelista on luovuttava, kuten kaupunkilaisten selvä enemmistö vaatii.

Neljänneksi Suomessa kuten myös Tampereen kaupungissa on eletty vuosia kasvun aikoja. Pitkän talouskasvun hedelmät ovat pääosin menneet niille yhteiskuntamme jäsenille, jotka jo ennestään olivat kaikkein vauraimpia. Funktionaalinen tulonjako eli työn ja pääoman välinen tulonjako on muuttunut niin että pääomatulojen kansantulo-osuus on kasvanut yli kymmenellä prosentilla ja palkkatulojen vastaava osuus on vähentynyt vastaavasti. Uusliberalistisen politiikan tavoite jakaa tuloja uudelleen ja nostaa yläluokan asemaa on onnistunut. Käynnissä on jo vuosia ollut mitä hienostuneimmin muodoin käyty luokkataistelu. Ja kaiken tämän jälkeen Newsweek –lehti nimesi Suomen maailman parhaaksi maaksi! Voi kysyä, että haastateltiinko meillä Suomessa tuota ns. tutkimusta varten vain tuhatta kokoomuslaista?

Tampereen työttömyysaste on 15 prosentin luokkaa. Paljon on myös osa-aikaisia ja pätkätyöläisiä. Pienituloisia alle 13 760 euroa vuodessa (eli vähän yli 1000 euroa/kk) ansaitsevia on 35 505. Pienituloisten osuus (köyhyysaste) koko väestöstä on Tampereella kokonaista 17,4 prosenttia eli olennaisesti korkeampi kuin muualla Suomessa, jossa se on 14,9 prosenttia. Huono-osaisten määrä on selkeässä kasvussa. Meillä on suuri köyhyysongelma tässä kaupungissa. Mutta milloin me oikeasti välitämme huono-osaisista? Ei tätä asiaa aina voi siirtää tuonnemmaksi. Ainakaan SKP:n ryhmä ei tätä hyväksy (Tyyne Hakkarainen: ”On ihan hyödytöntä edes yrittää mitään…”- selvitys tamperelaisesta köyhyydestä ja syrjäytymisestä 2009).

Verotuksellisesti olisi järkevää harkita sellaista kunnallisveron uudistamista, jossa myös pääomatuloista maksettaisiin kunnallisveroa. Pääomatuloja maksettiin Suomeen vuonna 2008 yli 9,5 miljardia euroa. Jos tästä summasta olisi maksettu keskimääräisen veroprosentin eli 18,5 mukaisesti kunnallisvero, olisi potti ollut lähes kaksi miljardia euroa.

Tällainen pääomatulojen kunnallisvero olisi oikeansuuntaista, oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Varakkaat saataisiin rahoittamaan kuntien palveluja oikeudenmukaisella tavalla. Juuri tällaista Suomessa tarvittaisiin tänä päivänä, ei köyhien ja huono-osaisten veronkuorman lisäkasvattamista.

Huono-osaisiin kohdistuva ainoa suurempi tavoite talousarviossa on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen. Siinä sentään jotakin tapahtuu.

Talousarvion strategiaosassa todetaan, että eräs valtuustokauden keskeisimmistä tavoitteista on, että hyvinvointierot ovat kaventuneet (s. 34). Mittarina tässä seurataan köyhyysselvityksen toteutustilannetta. Valitettavasti SKP:n ryhmä ei löytänyt edes yhtäkään viittausta ko. köyhyysselvitykseen puhuttamattakaan sen tavoitteiden jonkinlaisesta toteuttamisesta. Esimerkiksi 10 euron aktiivipassin toteuttaminen olisi todella kiireellinen asia.

Viidenneksi kansainvälinen kapitalismin syvä kriisi näkyy edelleen myös Suomessa. Tällaisessa tilanteessa kaupungin tehtävä on elvyttää paikallistaloutta ja tässä suhteessa hallittu lisälainanotto on paikallaan. Juuri nyt tarvitaan monien julkisten tilojen peruskorjausrakentamista. Nimenomaan tällaisilla hankkeilla on taloutta elvyttävää ja työllisyyttä tukevaa vaikututusta, mutta kerskahankkeet eivät elvytä taloutta. Rahaa niihin uppoaa sen sijaan valtavasti.

Tampereen ja tamperelaisten etu olisi, että meillä siirryttäisiin punavihreään politiikkaan. Erityisesti Tampereen vihreiden tulisi ryhdistäytyä. Nythän vihreiden viesti kokoomukselle näyttää olevan: MINNE SÄKI, SINNE MÄKI.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, SKP:n ryhmän mielestä ylätasolle ja kabinetteihin juurtunut politiikantekotapa ei ole toiminut vuosikausiin. SKP:n ryhmä lähtee siitä, että asioista on voitava keskustella ennen päätöksiä laajasti niin kuntalaisten keskuudessa kuin valtuustossakin. Tampereella tarvitaan nykyistä keskustelevampaa, avoimempaa ja monilta osin osallistuvampaa demokratiaa, uudenlaisia politiikan ja osallistumisen rakenteita. Tampereella tarvitaan punavihreää politiikkaa!

Jari Heinonen
kaupunginvaltuutettu (skp)
www.jariheinonen.net

________________________________________

SKP:n ryhmä tekee seuraavat muutosesitykset talousarvioon:

(1) Rantaväylän tunnelin suunnittelumääräraha

Rantaväylän toteutuksen suunnittelun käynnistämiseen varattu 500 000 euron määräraha poistetaan talousarviosta. (Kaupunkiympäristön kehittäminen, s. 125-130)

(2) Kansi- ja Keskusareena -hanke

Kansi- ja Keskusareena –hankkeen 6 miljoonaa euroa poistetaan talousarviosta. (Investoinnit, s. 212-213)


(3) Psykososiaalisen tuen palvelut

Lastensuojelutarpeen selvittäminen ei Tampereella suju lain edellyttämässä ajassa, vaan kaupunki rikkoo jatkuvasti lastensuojelulakia.

SKP:n ryhmä esittää, että lapsiperheiden sosiaalityöhön lisätään kahdeksan sosiaalityöntekijän palkkaamiseen 400 000 euroa. (Psykososiaalisen tuen palvelut, 77- 78)

(4) Sosiaalityö/toimeentulotuki

Tampereella on useiden sosiaaliasemien kohdalla ollut toistuvasti laiton tilanne. Toimeentulotukijonot ovat venyneet jopa neljän viikon mittaisiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen lähtökohtana on ollut useille kunnille annetuissa huomautuksissa, että toimeentulotukihakemusten viivytyksetön käsittely tarkoittaa korkeintaan yhtä viikkoa.

SKP:n ryhmä esittää, että sosiaalityön henkilökuntamitoitukset sosiaalityöntekijöiden osalta laitetaan sellaiselle tasolle, että toimeentulotukiasioissa noudatetaan lain asettamaa viikon käsittelyaikaa päätöksenteossa. Sosiaalityöhön lisätään neljän sosiaalityöntekijän palkkaamiseen 200 000 euroa. (Sosiaalisen tuen palvelut, s. 112 - 113)

(5) Palkkatukityöllistäminen

Palkkatukityöllistämisen määrärahoja lisätään 1, 5 miljoonalla eurolla (Sosiaalisen tuen palvelut, s. 112-113)

(6) Koukkuniemen henkilöstömitoitukset laatusuositusten edellyttämälle tasolle

Tampereen kaupunki on sitoutunut noudattamaan Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton laatimia laatusuosituksia myös Koukkuniemen vanhainkodissa. Näiden laatusuositusten mukaan henkilöstömitoituksen peruslähtökohta on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve. Koukkuniemen kohdalla hyvän hoidon taso edellyttäisi 50 hoitajan palkkaamista.

SKP:n ryhmä esittää, että Koukkuniemen henkilöstölisäyksiin varataan vuodelle 2010 2,5 miljoonaa euroa. (Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, 117- 119).



(7) Aktiivipassi

Jo vuoden 2007 talousarviossa (s. 117) päätettiin, että joukkoliikenteen lippu-uudistuksen yhteydessä selvitetään vähävaraisille tarkoitetun alennuslipun (ns. aktiivipassi) käyttöönotto ja mahdollisuudet yhdistää se muihin alennuslippuihin. Asia ei ole käytännössä edennyt mihinkään suuntaan eli valtuuston päätöstä ei ole noudatettu vuosien 2007 - 2010 aikana.

SKP:n ryhmä esittää, että vuoden 2011 alusta Tampereella otetaan käyttöön pienituloisten aktiivipassi (10 euroa kuukaudessa), jossa tuloraja on n. 1000 euroa kuukaudessa eli ns. virallinen köyhyysraja (60 prosenttia mediaanitulosta). Aktiivipassiin varataan yhden miljoonan euron määräraha. (Joukkoliikenne, s. 134 - 135)



Lisäksi SKP:n ryhmä esittää kolme ponsiesitystä:

(1) Vuonna 2011 toimeentulotukihakemusten viivytyksetön käsittely saadaan koko kaupungissa lain tarkoittamaan yhteen viikkoon. (Sosiaalisen tuen palvelut s. 112 - 113)
(2) Työmarkkinatuen kuntaosuutta pienennetään aktiivisella ja määrätietoisella työllisyyspolitiikalla (Sosiaalisen tuen palvelut, s. 112-113)
(3) Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen (TKL) osuus Tampereen joukkoliikenteestä säilytetään vähintäänkin nykyisessä tasossa eikä uusia linjoja kilpailuteta ja ulkoisteta. (Joukkoliikenne s. 132 – 133 ja Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitos, s. 179-180 )



Jari Heinonen
kaupunginvaltuutettu
skp:n ryhmän puheenjohtaja

Katselukerrat: 14

Markku Huhtala kommentoi_ 16. marraskuu 2010 10:48

Markku Huhtala kommentoi_ 16. marraskuu 2010 10:48

Markku Huhtala kommentoi_ 16. marraskuu 2010 10:49
Yllä olevassa kuvassa siis radiot paikalla. Samoin eri lehtiä...
Riitta Koskinen kommentoi_ 16. marraskuu 2010 12:22
Jari Heinonen on aivan loistava puhuja, hänen retoriikkansa eilisessä valtuustossa oli tuttua tavaraa. Valitettavasti sisällöllä ei sitten ole totuuden kanssa mitään tekemistä kuin vain siteeksi.

Minä en ole Tilaaja-Tuottajamallin lämpimin kannattaja, mutta "Tiltu" on nimenomaan tuonut tuotteistuksella esiin, mitä mikäkin maksaa. Sen avulla pystytään vertailemaan, kunnan ja yksityisen palvelujen hintoja ja laatua. Ymmärrän hyvin, että se on kommunistiille kauhistus.

Otetaan esimerkkinä vanhustenhoito, joka on jonkin sortin kriisissä koko Suomessa.
Valviran teki tutkimuksen vanhusten laitoshoidosta. Erinomaisen arvosanan saaneesta 7 laitoksesta 6 oli yksityistä, yksi julkinen. 70 huonoimmasta 63 oli kunnan omistamia laitoksia.

Tilaajapuolen paisuttaminen ei ole kunnan edun mukaista kun käsiä tarvitaan nimenomaan tuotannon puolelle. Henkilöstön määrän hurja kasvu ei kuitenkaan kerro totuutta. Tilaajapuolelle on siirretty nimenomaan viranomaistoimintaa, vaikka on yksi ja hailea mihin kategoriaan se luetaan.


Siinä Heinonen on oikeassa, että vallankäyttäjien joukko löytyy tilaajapuolelta.Vallan pitääkin olla siellä. Äänestäjät ovat valtuutetut valinneet, ja nimenomaan lautakunnissa valtaa valtuutetut käyttävät apulaispormestarien toimiessa puheenjohtajina. Virkamamiehet virkavastuullaan esittelevät asiat.

SKP yrittää langettaa päätöksenteon ylle korrution ja salakabinettien varjon. Minulla on kyllä korvat, mutta eipä ole rakennusfirmojen eikä muidenkaan salaseurojen herrat käyneet kuiskuttelemassa.
Köyhyysseminaarissa kyllä kuuntelin, ja seurauksena oli vaatimus tuon 10€ latusmaksun nostamisesta tikunnokkaan. Siitä on jo olemassa päätös, ja viesti on mennyt eteenpäin, että homman on toimittava.
Tampereella on köyhyysongelma, ja se on seurausta siitä, että tampere vetovoimaisena kaupunkina vetää myös köyhiä ja työttömiä puoleensa. Uusista toimeentulotukiasiakkaista on ollut
kolmasosa tampereelle muuttajia. Toisaalta köyhät ovat aina keskuudessamme, niiin kauan kuin köyhyttä lasketaan mediaanitulokaavalla. Köyhyys poistuu sen mukaan vasta, kun kaikilla on sama raha käytössä, tekee työtä tai, eli siis Heinosen kaipaama kommunistinen valtio.
Politiikan tekotapa on Tampereella muuttunut täysin., asioista keskustellaan ja informoidaan. Jari Heinonenkin oli kutsuttu keskustelemaan budjetista, mutta ei näyttänyt kiinnostavan.
Jari Heinonen kommentoi_ 16. marraskuu 2010 13:51
Riitta Koskiselle kommenttia!

En ole kaipaamassa "kommunistista valtiota" (en edes kommunnistista kuntaa) vaan vapauden valtakuntaa, jossa kaikki voivat olla mukana, myös köyhimmät ja huono-osaisimmat. Ja kaikkia myös kuunnellaan, ei vain rakennusyhtiöitä ja varakasta väkeä.

Budjettineuvotteluihin toki SKP:n ryhmä osallistuu ja osallistui tänäkin vuonna, mutta jos ehtona on että on hyväksyttävä Rantaväylän tunneli ja pompöösi keskuareena niin silloin budjettisovussa emme tietenkään voi olla mukana.Eivätkä olleet myöskään Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset

Kokoomuksen politiikka alkaa Tampereella kohdata yhä enemmän vastustusta, siksi Riitta Koskinen näyttää käyvän kuumana. Markkinayhteiskunnan rakentaminen ja palvelujen loputun kilpailuttaminen alkaa olla tiensä päässä. SKP:n ryhmän kanta onkin, että ihminen, kuntalainen tulee aina asetaa bisneksen edelle.
Hannu Tiainen kommentoi_ 16. marraskuu 2010 15:29
Kannattaa lukea Leena Eräsaaren kirjoitus mitä on New Public Management eli Uusi julkinen johtaminen josta Jari Heinonen puheessaan useasti mainitsi. http://www.leenaerasaari.fi/texts/vaaryys.pdf

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot