Hallitus ilmoitti tänään toteuttavansa niin sanotun solidaarisuusveron. Virallinen tarina - asian näkyvä puoli on se, että rikkaiden verotus kiristyy. Näkymättömäksi sen sijaan useimmilta jää, että todellisuudessa rikkaiden verojen kiristys on poissa kaikilta suomalaisilta, erityisesti töitä tekevältä keskiluokalta.

 

Monet kommentoijat (esimerkiksi Paavo Niskanen Turun Sanomissa 28.2.2012) ovat väittäneet, että SDP:n läpi runnoma solidaarisuusvero koskisi vain pientä siivua suomalaisista veronmaksajista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan vero koskettaa aivan jokaista suomalaista.

 

Tilanteen ymmärtämiseksi meidän pitää muistaa taloustieteilijä Frédéric Bastiat'n viisaat sanat talouden näkyvästä ja näkymättömästä puolesta. Jos nostamme rikkaiden verotusta, on totta, että suora veronkorotus koskisi vain pientä rikkaiden joukkoa. Mutta tämä on vain asian näkyvä puoli.

 

Näkymätöntä tilanteessa on se, että maksaessaan lisää veroja, rikkaat eivät enää käytä näitä rahoja kulutukseen ja sijoittamiseen. Jokainen euro, jonka valtio ottaa verotuksen kautta pois ihmisiltä, on poissa luomasta lisää työpaikkoja ja hyvinvointia. Tästä seuraa, että solidaarisuusveron todellisia maksajia ovat ne keskiluokkaiset, joiden palkkatasoa uusi vero laskee, koska yksityiselle sektorille suuntautuvat sijoitukset vähenevät veron myötä. Vielä surullisempi tilanne on niiden kannalta, joiden työpaikan solidaarisuusvero tuhoaa, pääomien karatessa yksityiseltä sektorilta.

 

Verojen korotukset, oli kyseessä minkä tahansa tuloluokan veroasteesta, eivät nosta taloudessa olevan varallisuuden määrää vaan ainoastaan siirtää taloudellista toimintaa yksityiseltä sektorilta julkiselle. Yksityisellä sektorilla me, tavalliset ihmiset, päätämme omilla jokapäiväisillä ostopäätöksillämme ja valinnoillamme, mitkä tuotteet ja palvelut ovat hyviä eli mitkä niistä parhaiten vastaavat meidän tarpeitamme. Jokainen käyttämämme euro toimii suorana yritystukena parhaiksi katsomillemme yrityksille.

 

Aina kun julkisen sektorin rooli taloudessa kasvaa veronkorotusten myötä, tavallisten ihmisten päätäntävalta korvautuu virkamiesten ja poliitikkojen vallalla. Sen sijaan, että me kuluttajat päättäisimme mitkä ovat hyviä tuotteita, tämän valinnan tekevät verorahoista yritystukia myöntävät virkamiehet. Tämä hitaasti mutta varmasti vähentää suomalaisten työpaikkoja, tukahduttaa innovaatioita ja lopulta tuhoaa hyvinvointiamme.

 

Suomen valtion ongelma ei ole liian pieni määrä veroja, päinvastoin, Suomi on jo nyt maailman kärkeä verotuksen kireydessä ja jokainen työtä tekevä suomalainen maksaa jo nyt yli puolet tuloistaan valtiolle eri verojen muodossa. Suomen ongelma, kuten niin monen muunkin länsimaan, ovat liian suureksi paisuneet valtion menot.

 

 

Yllä olevasta kuvaajasta on nähtävissä miten Suomen valtion kulut ja niiden holtitonta kasvua paikkaamaan otettu valtionvelka ovat riistäytyneet käsistä 1950-luvulla alkaneen hyvinvointivaltiokokeilun seurauksena. Mikään tässä kuvaajassa ei viittaa siihen, että valtion menojen kasvu olisi hidastumassa - päinvastoin.

 

Tästä näkökulmasta on selvää, että verojen nostaminen missään tuloluokassa ei ole ratkaisu. Nuo veronkorotukset kuluvat vain alati kasvavien valtion menojen kattamiseen, eikä mikään määrä verojen korotuksia pysy kasvavien valtion kulujen tahdissa. Ainoa pitkällä aikavälillä kestävä, Suomen talouden tervehdyttävä keino on leikata valtion kuluja eli leikata julkisen sektorin kokoa.

 

Solidaarisuusvero on jälleen uusi suomalaisten hyvinvointia nakertava vero. Korkeat verot eivät luoneet tämän maan nykyistä hyvinvointia ja vaurautta, ne syntyivät verotuksesta huolimatta, eivät verojen vuoksi.

 

--

 

Kirjoittaja on Kansallinen Edistyspuolue ry:n (www.edistyspuolue.fi) ja Liberaalit ry:n (www.liberaalit.fi) puhjeenjohtaja.

 

Suomessa on vain yksi poliittinen liike, joka kannattaa järjestelmällisesti kaikkien verojen laskemista ja koko verojärjestelmän yksinkertaistamista. Tämä liike on vuonna 1918 perustettu Edistyspuolue, joka on nyt tekemässä paluuta. Jos haluat maksaa tulevaisuudessa vähemmän veroja, allekirjoita Edistyspuolueen kannattajakortti: www.kannattajakortti.fi Kortin allekirjoittaminen ei maksa mitään, se ei sido mihinkään, et liity puolueen jäseneksi ja voit allekirjoittaa vaikka olisi jo jonkun toisen puolueen jäsen. Emme julkaise allekirjoittaneiden tietoja. Tarvitsemme 5000 kannattajakorttia tuodaksemme historiallisen Edistyspuolueen takaisin suomalaiseen päätöksentekoon.

Katselukerrat: 522

Tagit: Kotimaa, julkinen, korotukset, menot, sektori, solidaarisuusvero, valtion, verojen, verot, verotus

teuvomast kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 18:29

kuule nyt on vuosi 2012 ja tuo 1990 laman jälkeen velka maksettiin lähes nollaan nyt istuva hallitus on nostanut sitä ja katto on vastassa terv tepivaari 

al1947 kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 18:55

Halu supistaa valtion roolin minimiin yhteiskunnassa ja "tulkoot jokainen toimeen miten parhaaksi näkee" vaikuttaa teekutsulaisten maailmankatsomukselta

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/republikaanit-riite...

Kyuu Eturautti kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 19:19

Nyt näemmä Flemming osui pohjaan ja rupesi vielä kaivamaan syvemmältä.

Eikös se ole useaan otteeseen tutkittu että kun tulotaso on tarpeeksi korkea, kulutus ei enää kasva samassa tahdissa vaan rahaa ruvetaan keräämään lisää ja säilömään. Köyhemmät kuluttavat kaiken mitä tulee, rikastuessa sitä menee yhä enemmän säästöön ja vähemmän kulutukseen - se on kansantalouden edun vastaista.

Miten voi talousliberaali olla näin rankasti talouden kasvua vastaan?

Jouni Flemming kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 19:22

>Eikös se ole useaan otteeseen tutkittu että kun tulotaso on tarpeeksi korkea, kulutus ei enää kasva samassa tahdissa vaan rahaa ruvetaan keräämään lisää ja säilömään. Köyhemmät kuluttavat kaiken mitä tulee, rikastuessa sitä menee yhä enemmän säästöön ja vähemmän kulutukseen - se on kansantalouden edun vastaista.


Mihin uskoisit, että nuo ylimääräiset, kulutukseen päätymättömät rahat mahdollisesti menevät?



Kyuu Eturautti kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 19:25

Mihin uskoisit, että nuo ylimääräiset, kulutukseen päätymättömät rahat mahdollisesti menevät?

Säästöön, tavalla tai toisella, näinhän se on sanottu. Nykyään se ei edes mene juuri osakkeisiin, jossa se voisi osittain, varauksin, välillisesti ja tietyn tulkinnan mukaan olla hyödyksi taloudelle. Se menee lähinnä johdannaismarkkinoille joista ei ole mitään hyötyä reaalitaloudelle.

Teoriasi pätee kyllä, jonnekin 5 000 euron kuukausipalkkaan asti, siitä lähtien kansantaloutta hyödyttävän kulutuksen osuus tuloista alkaa laskemaan.

Mutta. Solidaarisuusveron merkitys ei nähdäkseni ole kerätä suurta määrää rahoja. Sen merkitys on ennen kaikkea symbolinen. Iso osa kansasta ei ymmärrä, että solidaarisuusvero osuu vain harvaan suurituloiseen. He näkevät, että nyt herratkin maksavat ja se on tärkeä sanoma. Se ei ole totta, mutta sen mielikuvan se jättää. On sekin nyt jo jotakin.

terveisin keskituloinen ja nalle wahlroosia korkeammasta veroprosentista nauttiva...

Teho Paketti kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 19:57

100 000 tienaavat käyttää kaikki tulonsa kulutukseen ???

Aika erikoinen ajatus.

Jouni Flemming kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 20:08

>>Mihin uskoisit, että nuo ylimääräiset, kulutukseen päätymättömät rahat mahdollisesti menevät?

>Säästöön, tavalla tai toisella, näinhän se on sanottu.

Ja onko tämä säästö esimerkiksi maahan kätketty aarrearkku, tai kirjaimellisesti sukanvarsi, vaiko mahdollisesti vaikkapa pankkitili, josta pankki sijoittaa nämä rahat eteenpäin?

>100 000 tienaavat käyttää kaikki tulonsa kulutukseen ???

>Aika erikoinen ajatus.

Niin on, eikä kukaan ole tällaista esittänytkään.

Tomppa kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 20:21

Voidaan myös olettaa että suurituloiset sijoittavat huomattavasti ulkomaille myös ostoksina. Suuri virhe on tehty sinä että suomalaista (myös valtio) omistusta on päästetty ulkomaisiin käsiin ja voitot valuvat muualle. Kaivokset ovat hyvä esimerkki ulkomaisesta omistuksista kun suomalaiset omistavat n. 1% kaivostoiminnasta eikä viitsitä edes verottaa tuottoja.

teuvomast kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 20:22

Mutta kuka yleensä on tuon 100.000 arvoinen samalla tavalla tehtyjä ollaan pienempi summa riittää oikein hyvin jo puolet tuosta on nykyisin liikaa sanoo kuka mitä hyvänsä terv tepivaari 

Cato kommentoi_ 22. maaliskuu 2012 20:25

Kauko-Idän kasvurahastot kiittävät suomalaista verolinjausta.

Verotuksen painopisteen siirtäminen kulutukseen leikkaa merkittävästi kotimaista kysyntää, joka heijastuu pysyvänä suurena työttömyytenä ja kituvana taloutena.  Työtön nuori on ja pysyy työttömänä.

Jäätävän kylmää ja häikäilemätöntä politiikkaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot