Aamulehti Blogit

Käytin tuossa päivällä hetken aikaa sähkön hintavertailuihin. Ensi töikseni totesin nykyisen sähkösopimukseni olevan riittävän hyvä, eikä vaihto ole vaivan arvoinen - ainakaan juuri nyt. Sitten ryhdyin vertailemaan eri tyylisiä sähkön hankintavaihtoehtoja, kenties päivän uutisen johdosta (YLE). Vertailua voi väittää melkoisen helpoksi, joskin sivusto on ajoittain turhan kankea ja joustamaton.

Noh, mikäs siinä, tarjontaa piisaa. Löytyi sekasähköä, vakiosähköä, pörssisähköä, vihreetä sähköä ja sinistä sähköä. Oli tuulivoimaa, hyötyvoimaa, mitämilloinkinvoimaa ja tarjosipa Vattenfall myös 100% ydinsähköä. Valinnan varaa voi sanoa löytyvän, enkä siltä osin ole kritiikkiä antamassa. Jätän tällä kertaa väliin myös syvällisen kritiikin siirtohinnoilla sikailuista ja tuplaveloituksista. Mainittakoon vain, että sillä puolella porsastelua tapahtuu, runsaasti, jatkuvasti ja yhä hirveämmin.

Vaan palattakoon itse sähköön ja sen hintaan. Se, mitä minä haluaisin sähkön hintoihin on hinnan koostumus. Lienee selvää, että suuria bisneksiä suojelevassa maassa ei mitään hintoja voida täysin avata, mutta mielestäni veronmaksajalla on vähintäänkin oikeus tietää hankkimansa sähkön saamasta julkisesta tuesta. Kun kerran voidaan ilmoittaa prosentin murto-osan tarkkuudella sähkön alkuperä, lienee myös teknisesti varsin mahdollista kertoa eri sähkömuotojen verotuista. Verorahoilla maksettavia tukia on monia erilaisia ja olen melkoisen varma, että valtio ainakin melko tarkasti pitää kirjaa siitä, mihin rahaa on pistetty. Syöttötariffeistakin tiedonhalu varmasti kasvaa operaation Suomessa yhä laajentuessa.

On minulla tässä tarkoituskin. Kas, kun ihmisiä koitetaan ajaa ekologisen sähkön kuluttajiksi, olisi tärkeää kertoa vähän kokonaisvaltaisemmin valintojen vaikutuksista. Mikäli kävisi niin, että vaikkapa puoli miljoonaa kotitaloutta vaihtaisi sähkömuodokseen verorahoilla tuetun energiamuodon, nousevat mahdollisesti myös veromenot rajusti. Jos taas sama määrä kotitalouksia vaihtaisi verorahoilla tuetusta energiamuodosta ns. omarahoitteiseen vaihtoehtoon, valtio voisi puolestaan säästää. Luonnollisesti päälle tulevat ekologiset arvot ja kotimaisen työllistämisen vaikutus. Voipi kovasti tukea tarvitseva sähkömuoto kenties pärjätä vähemmilläkin tuilla kysynnän kasvaessa tarpeeksi. Kuluttajan tehtäväksi jää antaa painoarvoa eri tekijöille oman maun mukaan.

Teemme päivittäin monenlaisia kulutusvalintoja, joiden vaikutukset ulottuvat varsin pitkälle. Olisi vastuullista toimintaa tarjota kansalaisille yhä selkeämpää tietoa valintojen vaikutuksista. Sähkö on tiukkaan säänneltynä ja monelta osin avattuna liiketoiminnan alana mielestäni hyvä paikkaa aloittaa. Joskus kysyttiin "kuka syö pöydässäsi?", nyt voisi puolestaan kysellä siitä, kuka sytyttää lamppusi.

Tagit: sähkö, talous, vero

Jaa 

Kari Rönkä Kari Rönkä kommentoi_ 5. marraskuu 2009 08:40
Kiitos Kyuu, ajatuksia herättävä kirjoitus, erityisen paljon laittaa ajattelemaan tuo kysymyksen laajentaminen eri elämänalueille. Herää väistämättä kysymys, miksi tuonkaltaista tietoa ei ole saatavilla, kenen intresseissä on pitää tieto piilossa, koska nykymenetelmin asian selvittäminen ei voi olla mahdotonta.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity tähän sosiaaliseen verkostoon

© 2010   on luonut Aamulehti

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Yksityisyys  |  Palveluehdot