Puhtaampaa ilmaa, terveellisempiä elinympäristöjä, vähemmän astmaa

Noin 30 miljoonaa eurooppalaista sairastaa astmaa. Varsinkin eurooppalaisten lasten keskuudessa, allergia- ja astma on yksi yleisimmistä kroonisista sairauksista. Sairaus vaikuttaa henkilön hyvinvointiin, työkykyyn tai oppimistuloksiin. Yhteiskunnallisella tasolla allergia- ja astmasairauksien aiheuttamat kansantaloudelliset kustannukset ovat merkittäviä. Allergia- ja astmasairauksiin tulee eurooppalaisella tasolla reagoida lisäämällä tutkimusta, jakamalla tietoa hoitotyöhön liittyvistä hyvistä käytännöistä ja pitämällä huolta ympäristöstämme.

Ympäristöllä on suuri merkitys allergia- ja astmasairauksiin. Ilmastomuutos on johtanut pidempään siitepölykauteen ja lisännyt siitepölyä ja homeitiöitä. Polttoainehiukkaset ja muut ilmansaasteet ovat lisääntyneet, varsinkin kaupunkiympäristöissä. Astma- ja allergiasairauksien lisääntymiseen on vaikuttanut myös luonnon monimuotoisuuden katoaminen. Monipuolisen ympäristön on todettu lisäävän ihmisten vastustuskykyä.

Terveyden kannalta on kiireellistä luoda asuin- ja elinympäristöjä, joissa kaikki voi hengittää ilmaa turvallisesti ilman pelkoa astma- tai allergiakohtauksista. Varsinkin kaupunkiympäristöihin, joissa entistä enemmän ihmisiä asuu, tulee tuoda eri luonnonmuotoja rakennusten rinnalle.

Viime viikolla Euroopan parlamentin allergia- ja astmatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimin, julkisti eurooppalaisen vetoomuksen. Siinä peräänkuulutetaan tehokkaampia toimenpiteitä niin tutkimus- kuin hoitopuolella. Ennaltaehkäisyn lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa ja koulutusta astmahoidon parantamiseksi, potilaiden oikeuksia kunnioittaen. Taustalla oleviin laukaisijatekijöihin, kuten ilmanlaatuun tulee myös puuttua. Vetoomuksen voi kuka tahansa käydä allekirjoittamassa syyskuuhun menneessä osoitteessa:  http://www.callallergyasthma.eu/  

Kroonisten astma- ja allergiasairauksien lisääntyessä tarvitaan pikaisesti ympäristöömme, ilmanlaatuumme ja terveydenhuoltoomme huomiota kiinnittäviä askeleita. Puhtaammassa ympäristössä hengitämme kaikki paremmin.

Katselukerrat: 315

Neuvos kommentoi_ 3. toukokuu 2017 17:53

Ehkäpä ei Suomessa. Nokian renkaatkin rakentavat tehtaan Amerikkaan ja meillä saanevat siirtyä työttömiksi puhtaaseen luontoon.

Scientist kommentoi_ 3. toukokuu 2017 18:49

Astmasta oli vielä 1980-luvulla sellainen käsitys, että nimenomaan yhdyskuntailman epäpuhtaudet kuten SO2 sitä aiheuttavat. Sen jälkeen on käsitys muuttunut melkoisesti, nykyisin ollaan sitä mieltä, että nimenomaan liian puhdas elinympäristö lapsena aiheuttaa allergia sairauksia. 

Kun Saksat yhdistyivät, oletettiin, että itäsaksalaisilla olisi enemmän astmaa. Mutta tutkimukset osoittivat tilanteen olevan päinvastoin. Puhtaamman ilman länsisaksalaiset sairastivat enemmän herkistymiseen liittyviä sairauksia. Samoin Afrikassa on todettu, että muuttaminen likaisesta heimoympäristöstä kaupunkimaisiin oloihin lisää astmaa. Suomessa maaseutuväestö sairastaa vähemmän allergioita kuin puhtaan hygieenisen ympäristön kaupunkilaiset. Astmat ja allergiat näyttävätkin olevankin eräänlainen "keskiluokkainen" sairaus.

Sirpa Pietikäinen tuo kirjoituksessaan "muodikkaasti" esiin ilmaston muutoksen, jolla ei ole juuri mitään tekemistä astman syyn kanssa. Pitempi siitepölykausi voi kyllä pitkittää oireita, mutta se ei ole missään tapauksessa  astman tai allergisen nuhan primääri syy. Se on pikemminkin liian puhdas ympäristö lapsena.

Kyuu Eturautti kommentoi_ 3. toukokuu 2017 19:52

Oma astmakokemukseni ehdottaa, että sairaus on aivan eri lailla kurissa mikäli pystyy käyttämään luontoa ja liikuntaa apuna.

TässäKIN taudissa pitäisi olla mahdollista julkisen terveydenhuollon määrätä hoidoksi liikuntaa, sisältäen esim. pari pientä opastuskertaa ja maksuttoman pääsyn kunnalliseen kuntosaliin. Nuo rahat säästyvät kelan lääkekorvauksissa hetkessä.

Parhaiten henki kulkee maaseudulla puutalossa. Ei siksi että kerrostalossa olisi kosteusvikaa, se on vain se koneellinen ilmanvaihto ikuinen kakkonen luonnollisen version rinnalla.

metsäkeiju kommentoi_ 3. toukokuu 2017 21:19

Asuinkortteleiden ympärillä pitäisi olla suojavyöhyke, puskurivyöhyke, jonka sisäpuolelle autot eivät pääse (ihan välttämätöntä huoltoajoa lukuunottamatta).  Suojavyöhykkeellä pitäisi olla riittävästi puita, pensaita ja muita kasveja.

Autojen parkkipaikat olisivat siis pienen kävelymatkan päässä. Hyvä kuntoliikuntamuoto siinäkin, kun kävelee autolle.

Taloja ei saisi rakentaa katujen eikä teiden varsille. Puskurivyöhekkeen tulisi olla käytössä tässäkin.

Ilmansaasteiden ohella suuri haittatekijä ja sairastuttaja on myös melu, joka syntyy liikenteestä.

Scientist kommentoi_ 3. toukokuu 2017 21:53

Allergioilla ja astmalla on käänteinen yhteys elintasoon. Esimerkiksi VenäjänKarjalassa on vähemmän astmaa kuin Suomen puolella. Tässä lainaus THL:n sivuilta:

"Ensimmäiset viitteet astman ja allergioiden käänteisestä yhteydestä elintasoon saatiin vertaamalla esiintyvyyksiä Itä- ja Länsi-Saksassa. Allergioita oli lännessä itää enemmän. Vaikka tuloksia aluksi epäiltiin, havainnot vahvistettiin Saksojen yhdistymisen jälkeen sekä oirekyselyillä että objektiivisilla laboratoriotutkimuksilla. Myöhemmin vastaava havainto tehtiin Viron ja Ruotsin välillä ja viimeisimpänä, mutta tuloksiltaan vahvimpana vertaamalla astman ja allergian esiintymistä Pohjois-Karjalassa Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä."

Nämä kaikki tukevat hypoteesia liian puhtaan lapsuusympäristön negatiivisesta vaikutuksesta . 

Orwell kommentoi_ 3. toukokuu 2017 21:56

Sokea usko ilmastohuijaukseen auttaa paljon, kun asioita ei muuten ymmärrä.

Make kommentoi_ 4. toukokuu 2017 00:08

Scientist on oikeassa, ympäristö lienee lännessä liian puhdas.

Pietikäinen: "Terveyden kannalta on kiireellistä luoda asuin- ja elinympäristöjä, joissa kaikki voi hengittää ilmaa turvallisesti ilman pelkoa astma- tai allergiakohtauksista."

Ihmettelen miten Euroopan parlamentin allergia- ja astmatyöryhmä pystyy noita edellämainittuja luomaan, lapsenahan pitäisi saada kaikkea mahdollista siedätystä, nuuhkia karvaisia eläimiä, pöliseviä kasveja ja lopulta syödä vähän multaakin.

Vai tarkoittaako Pietikäinen, että pitäisi kiirellisesti luoda muovisia kuplia, joista on poistettu kaikki allergeenit? 

Kari Rönkä kommentoi_ 4. toukokuu 2017 07:18

Luulenpa, että alla oleva, kaupungistumisasteen kehitystä kuvaava käyrä kertoo aika pitkälle syystä tämän takana (lähde: World Bank Data).

al1947 kommentoi_ 4. toukokuu 2017 07:45

"Nokian renkaatkin rakentavat tehtaan Amerikkaan ja meillä saanevat siirtyä työttömiksi puhtaaseen luontoon."

Vessapaperia, autonrenkaita ja muuta yhtä höttöä tavaraa ei kannata kuskata tuhansia maileja valtamerten yli. Ne kannattaa valmistaa lähellä asiakasta.

Työntekijän palkka Tenneseessä on tuskin yhtään pienempi kuin Nokian kaupungissakaan.

"Daytonin valikoitumiseen vaikutti yhtiön mukaan muun muassa ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus, logistiset edut sekä liiketoimintaa tukeva hallinto."

"Daytonin-tehdas tulee yhtiön mukaan keskittymään sellaisten henkilöauton, SUV- sekä kevytkuorma-auton renkaiden tuotantoon, jotka myydään yksinomaan tai pääasiassa Pohjois-Amerikan markkinoilla."

https://www.aamulehti.fi/raha/nokian-renkaat-rakentaa-tehtaan-yhdys...

al1947 kommentoi_ 4. toukokuu 2017 08:01

Autoteollisuus ei myönnä dieselin kuolinkellojen soivan

"Stuttgartissa ja Münchenissä saatetaan määrätä ajokielto dieselautoille, jotka eivät täytä Euro 6 -standardia. Molemmissa kaupungeissa asukkaat ovat valittaneet pienhiukkaspäästöistä

Luottoluokituslaitos Fitch on varoittanut dieselkuplan puhkeamisesta, koska myös Pariisiin, Madridiin ja Ateenaan voi tulla lähivuosina ajokielto."

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/alkaako-tasta-dieselin-alasajo-sak...

Kohta niitä vanhoja dieseleitä saa ostaa Saksasta huippuhalvalla. Voi ryhtyä astman siedätyshoitoon ja torjua "liian puhtaan lapsuusympäristön negatiivisia vaikutuksia".

PS. Isävainaa käynnisteli dieseltraktoria monia vuosia tiiviissä kaluvajassa ja kiinnitteli siellä traktorin perään työkoneita. Siedätti siis itseään dieselkatkussa. Siitäkin huolimatta sairastui keuhkosyöpään. Se siitä nimim. Scientistin teoriasta.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot