Pitäisikö kieliasioista olla jo hiljaa?

[Kyuu Eturautti]

Kuuntelin tänään eduskunnan kyselytuntia, joka alkoi - yllättys yllätys - kielikeskustelulla. Edustaja Tabermann otti puheeksi kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen määrärahat ja niiden supistamisen. Pian RKP:n edustaja veti jokeria hihasta ja otti kieliopetuksen mukaan, melkoisella aasinsillalla. Hänen toimestaan tuli herjattua oppilaat, koulut ja lukiolaisten liitto. Samalla tuli vaatimusta, että valtion on rajoitettava opiskelun valinnan vapautta. Vastauspuolella ministeri Sarkomaa totesi, että tutkimuskeskus kärsiköön, mutta samalla laitetaan reilusti lisää täppiä ruotsin kielen opetukseen. Toki muitakin kannanottoja oli, joista puolet oli Tabermannin luovaa ilmaisutaitoa (hienoja sanoja, ei asiaa) ja puolet lähinnä edellisten toistoa.

Sitten muistin, mitä täällä on keskusteltu - oikeastaan todella reilussa määrin kieliasioista. Mietin eikö olisi jo aika rauhoittua? Pohdiskelin asiaa hetken aikaa ja päädyin, että hiljaisuudelle ei ole syytä. Mitään merkkiä ei ole, että edes kuntatason päättäjät olisivat kuulleet täällä esitettyjä mielipiteitä, valtiotason päättäjistä puhumattakaan. Kukaan ei halua kuulla, reagoida, noteerata tai edes suoraan kasvoja vasten haukkua meitä. Selän takana puukottaminen on parasta, mihin pystytään. Kuten Turkulainen kirjoittajamme on todennut, myös kielikeskustelun sensurointia tapahtuu reilusti. Miksi siis luovuttaisimme?

Minä en halua olla hiljaa kielikysymyksistä, en tässä mediassa tai muuallakaan missä sana on vapaa. Haluan, että asioista puhutaan ja niitä pidetään pinnalla vaikka väkisin. Haluan, että ihmiset, joiden mielestä nykytila ei ole oikea, vaativat muutosta kunnes sitä tapahtuu. Aiheita ja näkökulmia on mielestäni paljon, eikä varmasti kaikkia ole puitu. Vaatii toki hyvää suomen kielen taitoa löytää uusia ilmaisumuotoja ja kirjoitustapoja näkökulmalle. Tämä on haasteena mitä mielekkäin ja uskon muidenkin ottavan sen vastaan. Olemme pystyneet keskustelemaan ongelmista asiatasolla ja miettimään myös monia hyviä, konkreettisia ehdotuksia.

Valtiolla on nyt rahasta pulaa ja tehostamista on tehtävä reilusti. Kuitenkin samaan aikaan ruotsin kielen opetukseen laitetaan lisää rahaa samalla kun KAIKESTA muusta tingitään. Valtio ei toisin sanoen halua säästää rahaa sieltä, mikä sopisi kansalle ja mistä sitä helpoiten olisi säästettävissä. Mielestäni tämä on väärin.

PS. Ehdotan samalla, että mahdollisimman moni bloggaaja käyttäisi "kielikeskustelu" tagia helpottamaan aiheiden löytymistä.

[Oula Lintula]

No, kunnallisvaalithan eivät tähän asiaan vaikuta, ainakaan Tampereella. Mutta voihan sitä yrittää saada tätäkin hommaa infernaaliseen nousuun niihin eduskuntavaaleihin 2011 mennessä. Tällaiset kirjoitukset ovat tietysti osa sitä.

Saisikohan RKP:tta vetoavuksi samalla tavalla kuin persut saivat äskettäin?

[Outi-Päivikki Rautio]

Ensinnäkin olisi hyvä saada lasten vanhempia, opettajia sekä myös oppilaita mukaan keskusteluun.
Se, mitä omasta muististani olen tehnyt ruotsinkieliasiassa on se, että olen tehnyt ainakin yhden ruotsinkielen opiskelusta vapauttamista ehdottavan lasununnon perusteineen. Muistikuvani mukaan se myös toteutui - ko. henkilön koko koulunkäynti kun oli tyssätä tähän asiaan. Ei tämä varmaankaan ollut ainoa tapaus Aamulehden alueella vai kuinka, hyvät lukijat?

[Arja Elovaara]

Hovioikeuden auskultantti Jori Taipale sanoo;"Maassamme ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa; NE OVAT KAIKKI joko kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä,kuten Svenska Handelhögskolan tai Åbo Akademi,Reviiriajattelua pahimmillaan ovat ylitiukat kielikokeet ja enimmäiskiintiöt suomenkielisille,jotka olisivat halukkaita opiskelemaan ruotsiksi näissä paikoissa...

[metsäkeiju]

Pakkoruotsi on edelleen TABU eduskunnassakin. Mikä on erittäin valitettavaa.
Mutta näin laman kynnyksellä taloudellisista asioista ainakin pitäisi pystyä puhumaan. Pakkoruotsitukseen upotettavat veromarkat olisi saatava ainakin puolitettua. Jollakin konstilla.

Tietenkin parasta olisi, että pakkoruotsi saataisiin kokonaan pois kouluista, kaikilta koulutuksen tasoilta. Lukiolaisten Liiton vaatimukselle pakkoruotsin muuttamisesta valinnaiskieleksi pitää antaa tukea kaikin mahdollisin keinoin.

[Oula Lintula]

Esimerkiksi oma yliopistoni, TTY, on kaksikielinen sikäli että sen opetuskielinä ovat suomi ja englanti. Tarkoittiko Elovaaran lainaama Taipale tätä?

[Anna-Emilia Piirainen]

Ei, keskustelua todellakaan pidä lopettaa, koska vain pitämällä asia pinnalla, voidaan muutos pakkoruotsiin saada aikaiseksi. Itse en koe pahana sitä, että yläluokilla olisi pakollista kielten opetusta, mutta mielestäni oppilaiden tulisi saada valita ruotsin ja venäjän väliltä. Näin jokainen suomalainen pakostakin opiskelisi vähintään kahta kieltä äidinkielen lisäksi, kun 3. luokalla aloitetaan A-kielen opiskelu ja 7. luokalla B-kielen. Mutta, olen myös sitä mieltä, että myös pienemmillä paikkakunnilla olisi lisättävä oppilaiden mahdollisuutta valita A-kielekseen muitakin kieliä kuin englanti. Englantia voi opiskella vaikka A2-kielenä 5. luokalta lähtien.

Järjetöntä tämän hallituksen talouspolitiikka on muutenkin. Ei ole järkeä siinäkään, että me otamme velkaa antaaksemme rahaa Islannille. Ts. en ihmettele pätkääkään sitä, että ruotsinopetuksen määrärahoja lisätään, vaikka selkeästi siihen ei ole varaa. Voi vain toivoa, että tämä hallitus kusee hommansa tosi pahasti, ja vasemmistopuolueilla on paremmat asetelmat seuraavia eduskuntavaaleja silmällä pitäen.

[Jaakko Kojo]

Otan osaa kielikeskusteluun minäkin. AIkanaan luin pakkoruotsia aina opistotasoon saakka. Vaikka en ole ylioppilas, kävin Korkeakoulun, mutta en suorittanut ruotsia. Suomenkielisillä alueilla ruotsin lukeminen on turhaa ja siksi se on muodostunut pakkopullaksi. Ne, jotka tarvitsevat työssään ruotsia, voivat suorittaa sen vapaaaehtoisesti. Sari Sarkomaan lausunto ruotsinkielen tukemisesta "reilusti" on vastuuton. Näinä aikoina, kun on otettava velkaa, on ruotsalaistenkin taivuttava supistuksiin. Valtion menoissa seuraavina vuosina on pakko leikata, joten kaikilta rahaa saavilta on leikattava.

[Kyuu Eturautti]

Yhtä pakkoa ei pidä vaihtaa toiseen. Pakkovenäjä on aivan yhtä pahaksi kun pakkoruotsi. Se, että on tietty määrä pakollisia kieliä on aivan tuettava konsepti, mutta näitä kieliä ei pidä pakottaa. Rajoitteen pitää tulla vain koulun resursseista. Kukaties joku päivä on kouluja, joissa ei ole edes ruotsin kielen opettajaa, koska sitä ei haluta opiskella. Sekin on ihan sallittua, jos sitä oppilaat ovat halunneet.

Englantia ei pakoteta. Onko se heikentänyt sen opiskelua?

[metsäkeiju]

Montako kieltä tarvitaan? Mistä kielistä on hyötyä?
EU:n suositus on tietääkseni äidinkieli + kaksi vierasta kieltä. Vieraista kielistä englanti on nykyään globaalin maailman ehdoton ykköskieli. Voiko ilman englantia tulla toimeen?
Peruskouluissa varmasti riittäisi peruskieliksi suomi + englanti. Toinen vieraskieli olisi vapaaehtoinen ja valinnainen. Lukioissa voisi olla englanti ja toinen, valinnainen vieraskieli pakollinen. Kolmas vieras kieli voisi olla vapaaehtoinen ja valinnainen.

Ruotsi voisi olla valinnaisena kielenä valinnaisten kielten joukossa. Pakkoruotsi on ehdottomasti lakkautettava.

[siskolikka]

Niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, on pakkoruotsi oltava opetusohjelmassa. Eikös tämä ole hyvin loogista? Jotta pakkoruotsista päästäisiin eroon, on Suomi ensin lainsäädännöllä muutettava yksikieliseksi maaksi.

Eturautti on oikeassa. PAKKO-ongelma ei poistu sillä, että on valittava joko ruotsi tai venäjä. Viittaan omalta osaltani blogikirjoituksiini, joita kävin Jussi Lähteen kanssa pakkoruotsin vaihtamisesta pakkovenäjäksi.