Pietarin Spektaakkeli ja Jo' Buddy's Trio Riot Telakalla 13.1.2017

Heti ensimmäinen spektaakkelia määrittelevä termi sanakirjassa on suureellinen. Näin ollen ei olekaan ihme, että elävän musiikin spektaakkelit Tampereella järjestetään, ellei nyt peräti Ratinan stadionilla, niin vähintäänkin Tampere-talossa tai Pakkahuoneella. Runsaat sata asiakasta vetävää Telakkaa ei tältä kantilta katsottuna voi pitää sopivana paikkana spektaakkelin järjestämiseen. Maailmassa tapahtuu kuitenkin aina silloin tällöin ihmeellisiä ja ennalta arvaamattomia asioita ja niinpä vain runsas viikko sitten Telakan intiimissä interiöörissä koin erinomaisen viihdyttävän musiikillisen spektaakkelin. Kyseessä oli helsinkiläinen trio Pietarin Spektaakkeli, jossa musisoivat Pietari Kiviharju laulu ja kitara, Mitja Tuurala kontrabasso ja Tyko Haapala rummut. Illanvieton viihtyvyyttä ei suinkaan heikentänyt se seikka, että vihdoin viimein pääsin kokemaan livenä myös pippaloiden toisen yhtyeen eli Jo' Buddyn toistaiseksi viimeisimmän kokoonpanon, joka tottelee nimeä Jo' Buddy's Trio Riot. Musiikista tässä yhtyeessä vastaavat Jo' Buddy kitara ja laulu, Mitja Tuurala kontrabasso ja Tyko "Down Home King III" Haapala rummut. Kun tarkastelee illan yhtyeitten kokoonpanoja, huomaa että nämä bändithän ovat kuin luotuja esiintymään samoina iltoina samoissa paikoissa. Logistiikka rules.

Näin Pietarin Spektaakkelin ensimmäisen kerran pari kolme vuotta sitten Pakkahuoneella, mutta paristakin syystä, joita tässä ei kannata alkaa erittelemään - ei, en ollut alkoholimyrkytyksen alainen - bändin esiintyminen ei silloin jättänyt kovinkaan vaikuttavaa muistijälkeä. Niinpä odotinkin nyt mielenkiinnolla tämän tietyissä piireissä suuren suosion saaneen kolmikon esiintymistä ja vaikka rytmiryhmän taidot ennestään olivatkin tuttuja monesta yhteydestä, yllätyin positiivisesti miesten tyylikkään pelkistetystä musiikista ja meiningistä, jossa Kari Peitsamon naivismi kohtasi kiitettävän hedelmällisesti juurevan rollauksen ja joissain kappaleissa jopa vinosti välkähtelevän rappauksen. Mitjan ja Tykon viimeisen päälle svengaavaan pohjaan yhdistettynä Pietarin peruskitarointi ja puoleksi puhutut vokalisoinnit ja kalteva huumori loivat aivan omanlaisensa keitoksen, jossa oli juuri tarpeellinen määrä sekä suolaa että pippuria. Sen eksoottisempia mausteita ei osannut edes kaivata ja encoren jälkeen saattoi todeta sekä ruumiin että sielun hyrisevän tyytyväisyyttään. Mainio bändi ja keikka.

Toivuttuaan rytmiryhmä nousi lauteille toisen kerran ja nyt Jo' Buddyn kanssa. Maestro on itse maininnut, että juuri tällaisen perustrion hän on jo pitkään halunnut luoda ja se tuntuu omimmalta jutulta juuri nyt. Vaikka itselleni Jussin ja Tykon duo onkin vuosien varrella muodostunut kaikkein miellyttävimmäksi Jussin erilaisista bändeistä, niin jos siihen sitten lisätään Mitjan tasoinen basisti, niin eihän meininki oikeastaan voi kuin parantua. Tunnelmaa nosti ennakolta myös se, että Jussin omien sanojen mukaan hän esiintyi nyt elämänsä ensimmäistä kertaa loppuunmyydyllä keikalla. Melkoisen outo juttu, kun ottaa huomioon, että miehen tilillä on 3500 keikkaa ympäri maailman. Jos joskus, niin nyt voi sanoa, että oli jo aikakin.
Rock 'n' Roll, etenkin Little Richard, oli se portti, josta nuori, edellisen elämänsä kuulemma alligaattorina New Orleansin liepeillä viettänyt, Raulamo vuosikymmeniä sitten pujahti juurimusiikin värikylläiseen puutarhaan ihmettelemään sen monenlaisia kukintoja ja hedelmiä ja niin totaalisesti hän niiden nauttimiseen addiktoitui ettei ole sen jälkeen peräänsä vilkuillut. Telakan yleisölle Jo' Buddy's Trio Riot tarjoili ylitsevuotavan kulhollisen juurevia herkkuja, sillä yhtyeen setti kesti peräti tunnin ja kolme varttia ja sen kuluessa saimme nautiskella erinomaisen maukkaasta ja monipuolisesta musiikkigumbosta. Oikeastaan ainoa asia, jota jäin hieman kaipaamaan, oli Mitjan laulu, jota runsas vuosi sitten pääsin diggailemaan The Firebugs Incin mainiolla Down Home Kiven keikalla. Kyllä nyt kai näin pitkän setin aikana Jussi olisi voinut ilahduttaa kuulijoita kappaleen tai parin verran pelkällä upealla kitaroinnillaankin. Tätä pientä miinusta lukuun ottamatta keikka oli hemmetin hieno ja sulava sukellus rytmimusiikin sakeisiin vesiin. Rock ja eritoten Roll!

Kiitos Pietari, Jussi, Mitja ja Tyko. Kiitokset myös Jannelle ja toverille äänestä ja valoista ja koko Telakan hienolle porukalle.

Pietarin Spektaakkeli

Jo' Buddy's Trio Riot

Teksti ja kuvat ©Jyrki Kallio. Luvaton käyttö kielletty. Words and photographs ©Jyrki Kallio. Unauthorized use forbidden. Contact jyrkikallio57 (a) gmail.com

Katselukerrat: 268

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot