Peruskoulut hädässä

[Johanna Loukaskorpi]

Rakas päiväkirja, olen seurannut koko kevään sitä, milloin Aamulehti tarttuu peruskoulujen hätään ja siihen, mitä suunnitellut tuntikehyksen leikkaukset peruskouluissa tarkoittavat. Vihdoinkin tänään Aamulehti paneutuu asiaan. Uutinen ei valitettavasti ole minulle uusi, sillä olin tuonut asiat ilmi jo helmikuussa julkaistussa mielipidekirjoituksessani ja uudelleen blogitekstissäni maaliskuussa. Onneksi Terhi Kiemunki kirjoitti torstaina Terälahden koulun tilanteesta Aamulehden blogiin ja lehtikin heräsi peruskoulujen tämän kevään arkeen ja ankeuteen. Ensi syksylle on luvassa luokkien yhdistelemisiä, jättikokoisia ryhmiä ja kohta räjähtävä opettajatyöttömyys. Julkaisen lopuksi uudelleen blogitekstini "Koulujen tuntikehyksen leikkaus tarkoittaa ryhmäkokojen kasvattamista". Sitä kannattaa verrata tämän päivän AL:n uutiseen "Syksy tuo Terälahteen kaksi yhdysluokkaa ja vie opettajan".

Koulujen tuntikehyksen leikkaus tarkoittaa ryhmäkokojen kasvattamista

Apulaispormestari Kristiina Järvelän mukaan (AL 12.3) koulujen ryhmäkokoihin ei kosketa, mutta toteaa samalla, että koulujen tuntikehystä leikataan noin 1,5%, jolloin säästetään 800 000 euroa ja opettajien tarve vähenee 14 opettajalla. On tietysti viisasta sanoa näin, kun tavalliselle kuntalaiselle tuntikehys ei konkretisoidu kovin merkittävänä asiana. Tuntikehyksen leikkaus on valitettavasti sama asia kuin ryhmä- ja luokkakokojen kasvattaminen. Entisenä opettajana ja rehtorina Järvelä tietää tämän vallan hyvin.
Kun kouluille tarjotaan entistä vähemmän kehystä, jonka pohjalta opetus rakennetaan, tarkoittaa se samalla suurempia ryhmiä ja vähemmän opettajia. Tuntikehys on yhtä kuin oppituntien määrä, jonka koulu saa pitää ja jonka perusteella se saa rahat opettajien palkkaamiseen. Tamperelaisvanhempien kannattaa seurata tarkoin tuntikehystä ja sen kehittymistä, sillä se määrää koko koulunpidon puitteet. Jos tuntikehykseen ehdotetaan leikkauksia, tamperelaislasten luokkakoot kasvavat.

Järvelä kirjoitti (AL 12.2), että lomautuksiin ja irtisanomisiin ei olla kouluissa turvautumassa. Opettajien keskuudessa Tampereella on tiedetty, että tulevan lukuvuoden työtilanne näyttää huonolta. Sitä pahentavat entisestään tuntikehyksen leikkaukset. Aamulehdessä todettiin jo 49 opettajan vähentämisestä. Vireillä on perusopetuksen henkilöstöä koskevia suunnitelmia, jotka koskevat nimenomaan henkilöstömitoituksen muuttamista ryhmäkokoja kasvattamalla ja lähiopetuksen vähentämistä, mikä osaltaan vähentää henkilöstöä. Tällaisten suunnitelmien jälkeen koulusiirrot ja koulujen lakkautukset tulevat taas ajankohtaisiksi. Samalla pahennetaan opettajien, oppilasmäärien vähenemisestä johtuvaa, muutenkin vaikeaa työtilannetta.

Espoon kaupunki on tehnyt tärkeän ja merkittävän päätöksen. Siellä ei leikata perusopetuksesta. Espoon kaupunginhallitus ehdotti helmikuussa, että suomenkielisen perusopetuksen tuntikehystä leikattaisiin kaksi prosenttia. Espoon valtuuston neuvottelutoimikunnassa 9.3. valtuustoryhmät tekivät kuitenkin talousarvion säästöistä sopimuksen, joka pitää perusopetuksen säästöjen ulkopuolella. Näin haluttiin varmistaa opetuksen nykyinen taso sekä tukiopetuksen ja kerhotoiminnan säilyminen. Tampereen kaupungin tulisi seurata Espoon jalanjäljissä ja jättää perusopetus leikkauslistojen ulkopuolelle.

Viime laman aikana Härmälän koulun suihkutilojen korjauksissa jätettiin yksi poistoputki uusimatta. Tänä keväänä huomattiin, että tämä vaihtamatta jätetty putki on aiheuttanut mittavan kosteusvaurion, suihkutilat on uusittava ja rakenteita korjattava. Jos edellisen laman aikana olisi toimittu vastuullisemmin, ei korjauksia nyt tarvitsisi tehdä. Perusopetuksen ja oppilashuollon leikkaukset ovat vähän kuin jätettäisiin korjausta tarvitseva putki korjaamatta ja toivottaisiin, että putki ei ala vuotaa. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon resurssit on laman aikanakin turvattava. Leikkaukset sieltä ja perusopetuksesta vaarantavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin, oppimisen sekä lisäävät riskiä syrjäytyä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa eduskunnan selvityksen mukaan yli miljoona euroa yhteiskunnalle. Tämän lisäksi Kela arvioi syrjäytyneestä aiheutuvan vuodessa noin 24 000 euron kulut. Puhumattakaan lasten ja perheiden inhimillisestä kärsimyksestä. Onko Tampereella tällaisiin vaurioihin varaa?

[Kari Rönkä]

Olet, Johanna, oikealla asialla. Perusopetuksen turvaamisen pitäisi olla erittäin korkealla demokraattisen yhteiskunnan asialistalla. Sen edellytysten heikentäminen leikkaustoimenpiteillä on erittäin epäviisasta toimintaa, jonka vaikutukset eivät voi olla näkymättä tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Jos on pakko säästää, kyllä viimeiseen asti pitäisi etsiä konkreettisia säästökohteita muualta kuin perusopetuksesta, vanhustenhoidosta ja terveydenhuollosta.

[Kalevi Järvinen]

Toi Härmälän juttu on jo vanha.
Mitäs , jos helpotettaisiin opettajien työtä, eikä aina kerrottaisi mitä mikin asia tarkoittaa.
Jos vaikka laitettaisiin kaksi opettaja järjestelmä joka luokkaan ja nostettaisiin luokkakokoavielä enemmän.
Laskekaapa paljonko oppilaita tarvittaisiin per luokka , että se kannattaisi ja SÄÄSTÄISI enemmän kuin nykyiset toimet.
Siis niin , että joka luokkaan kaksi opettajaa. Olis aina todistajakin opettajalle , jos joku häiritsee julkisella poaikalla annetava opetusta. Toiset oppilaathan eivät koskaan voi todistaa toista oppilasta vastaa. On se mafia jo niin pitkällä.
Moi Kalluj. 8 vuotta kouluneuvostossa.

[Terhi Kiemunki]

Kiitos Johanna, että otit vielä asian esille. Sen verran oikaisisin, että kirjoitin blogini Kämmenniemen koulun tilanteesta. Tosin Terälahden koulu, jota AL:n juttu koski, on saman koulun eri yksikkö ja samassa tilanteessa.
Olen toimittanut vanhempainyhdistyksen edustajana vetoomuksen hallituksen jäsenille ja varajäsenille tämän päivän (14.4.) kokouksessa huomioitavaksi. Vetoomus on allekirjoitettavana Kämmenniemen koululla ja kirjastossa tämän viikon ajan, jonka jälkeen toimitan sen valtuuston 22.4. kokoukseen. Laitan sitä ennen valtuutetuille tulemaan paperiversion tutustuttavaksi ennen kokousta. Toivon tietenkin, että perusopetuksesta ei säästetä muuallakaan, mutta tällä kertaa olen toimittamassa oman "kyläni" koulun asiaa. Meillä tuntuu olevan samanlainen hätä myös päivähoidon puolella. Ainakin yhtenä päivänä tyttäreni eskariryhmä ei voinut lähteä koko päivänä ulkoilemaan, koska oli liian vähän henkilökuntaa.

Muuten, kun laitoin sähköpostin liitteenä hallituksen jäsenille vetoomuksen, laitoin saatteeseen pyynnön, että vastaanottaja laittaisi vastauksen että on vastaanottanut postini...arvatkaapas kuinka monta vastausta tuli? Kaksi. Näin paljon äänestäjien huoli kiinnostaa.

[Terhi Kiemunki]

Yllättävän vähän herättää keskustelua ja mielenkiintoa asia, jonka luulisi koskettavan niin useita ihmisiä. Onko se niin, että kansa herää vaahtoamaan vasta sitten kun näiden säästöjen tuomat ongelmat oireilevat vakavasti?
Tarkoitan lasten ja nuorten mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, väkivaltaa jne.
Riittää kyllä kommentoijia kun aletaan keskustella aseluvista ja aseiden nettikaupoista, mediakin kiinnostuu.
Mutta ei käsitetä sitä, että pitäisi satsata näiden ongelmien syntymisen ennaltaehkäisyyn jo päiväkodeissa ja kouluissa. Aivan käsittämätöntä. Ja niin surullista.