Kenraali kertoo, että puolustusselonteon muotoilujen valmistelu tapahtui Niinistön johdolla, vaikka toista on väitetty, kirjoittaa Iltalehden Juha Ristamäki.

Tasavallan presidentti otti viikonvaihteessa kantaa Iltalehden turvallisuuspolitiikkaa käsitelleeseen juttuun. Tässä hän puhuu toimittajille hotelli Kämpissä lokakuussa 2015.
Tasavallan presidentti otti viikonvaihteessa kantaa Iltalehden turvallisuuspolitiikkaa käsitelleeseen juttuun. Tässä hän puhuu toimittajille hotelli Kämpissä lokakuussa 2015. (JOEL MAISALMI/AL)

Viime viikonloppuna Iltalehti kertoi presidentti Sauli Niinistön ja eduskunnan linjaristiriidasta. Ytimessä on tapa, miten Suomen pitäisi tukea kriisissä Baltiaa.

Niinistön vastapeluriksi kerrottiin vanha ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd). Molemmat kiistivät erimielisyytensa jyrkästi, väittivät väitettä "käsittämättömäksi". Siitä se keskustelu varsinaisesti lähtikin vyörymään.

Linjaristiriitoja sinällään ei voi kiistää, ne löytyvät selonteoista ja asiakirjoista.

Eduskunta on paaluttanut kantanaan tuoreesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selon- teosta seuraavan lauseen: "Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituk- siin muita valtioita vastaan". Lause syntyi erityisesti demarien, vasemmistoliittolaisten ja tiettyjen keskustalaisten aloitteesta.

Tähän vastavetona presidentti ja hallitus kirjauttivat vielä tuoreempaan puolustusselon- tekoon,että edellä mainittu eduskunnan vaatima lause "ei rajoita Suomen mahdollisuuk- sia antaa ja ottaa vastaan kansainvälistä apua tai tiivistää puolustusyhteistyötä".

Viikonvaihteen myllykirjeessään presidentti Niinistö kirjoitti: "Olen korostanut eduskun- nan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyk- sissä." Tästä huolimatta presidentti ja hallitus vesittivät ja kumosivat puolustusselonteossa eduskunnan kannan.

Lauseiden muotoiluilla on vahva merkitys, kun pohditaan, millä edellytyksillä Suomi voisi tukea Baltiaa (lue: Viroa), jos se joutuisi Venäjän aggression kohteeksi. Niillä on merki- tystä, kun pohditaan, voisiko Suomi tällaisessa tilanteessa sallia esimerkiksi sen, että Nato käyttäisi Suomen ilmatilaa Viron puolustamiseen.

Lauseiden muotoiluilla on merkitystä, kun pohditaan, haluammeko rakentaa molemmin puolisen avunantosuhteen EU-maiden, mutta myös Naton ja Yhdysvaltain kanssa. Muotoiluista ulkovallat tekevät päätelmiään, ja Suomen kannan horjuminen voi ruokkia kriisin syntymistä.

***

Presidentti Niinistön viikonlopun ärähdyksen jälkeen alkoi Suomen ulkopoliittiselle perinteelle ominainen varjonyrkkeily. On linjaerimielisyyksiä, mutta ei erimielisiä päättäjiä. Ulkopolitiikan perinteeseen kuuluu, että mölyt pidetään kulissien takana.

Alkoi myös presidentin aseman suojaaminen, hänen liikkumatilansa varmistaminen.

Yleisradio kertoi kansanedustajalähteisiin pohjautuen, että kiista puolustusselonteon lauseista onkin hallituksen ja eduskunnan välinen, ei niinkään presidentin ja eduskun- nan välinen. Ylen haastattelemat kansanedustajat epäilivät, että kiistanalaiset muotoilut olisivat ilmestyneet ulkoministeriön virkamiehen kynästä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) puolestaan syytti radiossa sotkusta ulkoministeri Timo Soinia (ps) ja puolustusmi- nisteriä Jussi Niinistöä (ps). Arhinmäki puhui kuin PS-ministerit olisivat jyränneet presidentin puolustusselonteon valmistelussa.

- Erityisesti Timo Soini ja Jussi Niinistö ovat sen verran ministerivaltaa täyteen puhallet- tuja, että he halusivat palauttaa kaapin paikkansa tähän. He ovat olleet aktiivisia siinä, että eduskunta ei menisi sörkkimään sitä, mitä he ovat kaikessa viisaudessaan kirjoittaneet, Arhinmäki sanoi Ylen Politiikkaradiossa.

***

Miten puolustusselonteko, jossa eduskunnan kannoilla pyyhitään pöytää, sitten oikein syntyi?

Tuoreessa Kadettikunnan jäsenlehdessä Kylkiraudassa on asiasta seikkaperäinen kirjoitus. Sen on tehnyt prikaatikenraali Heikki Välivehmas, puolustusministeriön juuri reserviin siirtynyt suunnitteluyksikön johtaja.

Välivehmaan artikkelissa ei jää epäselväksi, miten puolustusselonteon muotoiluista päätettiin

- Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisella valiokunnalla (TP-UTVA) oli puolustusselonteon laadinnan ohjausvastuu. Se teki valmisteluprosessin aikana päätökset suurista linjoista ja otti tarvittaessa kantaa myös yksityiskohtiin, Välivehmas kirjoittaa.

Välivehmaan mukaan presidentti sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta "käsittelivät selontekotekstiluonnoksia sekä luvuittain että kokonaisuutena". Käytännön kirjoitustyön tekivät puolustusministeriön ja Pääesikunnan edustajat.

Presidentti Niinistö on tehnyt selväksi, että hän johtaa ulkopolitiikkaa - ja tässä välissä hän pitää pienen tauon - yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Se tarkoittaa, että ministerit eivät ilman hänen hyväksyntäänsä lisäile tai muotoile selontekoihin mitään merkittävää.

Se, että presidentti ei julkisesti lähde vatvomaan muotoiluja, johtunee siitä, että se on paras tapa edistää yhä syvenevän puolustusyhteistyön linjaa. Prosessissa on pidettävä tyytyväisinä niin linjan vastustajat kuin kannattajatkin.

Pieni hämäys muotoilujen synnyssä ei siinä haittaa.