Jussi Lähde oli juuttunut toisaalla ajatukseen kumpi on tärkeämpää kansakunnalle työllisyys vai tuottavuus?
Vastaukseni hänelle oli TYÖLLISYYS, koska ei ole kuluttajia ilman töitä, ja tehokkuuden tuoma etu tyssää siihen, että vienti on koko maailmassa jumissa. Ratkaisuna tarjoan osuuskuntamuotoista kotimarkkinavetoista pien-, palvelu- ja maanviljely-yrittäjyyttä, jotka ovat suomalaisten itsensä omistamia eikä aivo- ja teknologiavuotoja ulkomaille näin pääse tapahtumaan.
Ihmiset pitää saada töihin ei kuitenkaan valtionvaroista ja lisää lainaamalla työllistämistöihin vaan kunnon töihin. Valtion työllistämistyöt ja virkamiesten luomat projektit lisäävät vain byrokratiaa sekä kansalaisten verotaakkaa vähentäen mahdollisuuksia itse työllistää itsensä, koska sivukulut ovat niin korkeat.
Lisäksi virkamiesten luomat ja hallinnoimat projektit usein luovat heille määräävän markkina-aseman vähentäen näin muuten luonnollista mahdollisuutta osuuskuntien ja yritysten toimia markkinoilla ja kasvaa. Väitän, että yksi syy miksi Suomesta ei ole kasvanut uusia Nokioita on juuri tämä. Viranomaisorganisaatiot pitäisikin reilusti vähentää, koska ne vaativat kansalaisten veroja toimiakseen- tälläinen rahastushirviö pitää purkaa vanhentuneena ja menneidenaikojen ilmiönä kuten olen oppinut oman jalkautumiseni kautta kentällä.
Toissa viikolla kävin sukutilallani Savossa tapaamassa vanhaa enoani. Uteliaana ihmisenä aloin häntä tenttaamaan menneistä ajoista, kuinka silloin luotiin töitä kaikille?
Hän kertoi; ”meilläkin oli 15 ryssää sodan aikana hommissa helpottamassa työvoimapulaa maatilalla, kun miehet olivat rintamalla. Tuolla riihessä nukkuivat, veli piti vähän silmällä aseen kanssa, vaikkeivat ne mitään ongelmia aiheuttaneet halusivat vaan tehdä töitä, kun saivat ruokaa eikä tarvinnut sotia! Sitten kun sota oli ohi niin palasivat kotiinsa.”
”Tämän jälkeen tuli evakot Karjalasta ja heille annettiin maatilkut, jotka he itse raivasivat pelloiksi. Siihen he saivat valtiolta korvauksen niinkauan kunnes pelto alkoi tuottaa heille elannon.”
”Miesten palatessa rintamalta ei ketään suomalaista jätetty pulaan, kaveria autettiin ja töitä löydettiin pelloilla ja rakentamishommissa. Aina oli tarve jonkinlaiseen työntekoon eikä siitä mitään veroja maksettu ja byrokraatteja elätetty suoraan lyötiin rahat kouraan työntekijälle. Omien töiden lisäksi tehtiin vielä porukalla talkootöitä naapurin auttamiseksi, jotta hän sai uuden navetan tai kotitalon.”
”Meidän pitäjässä jokainen oli itsenäinen maanviljelijä yrittäjä, mutta yhdessä muodostettiin osuuskuntameijeri maitoamme jalostamaan ja eteenpäin myymään nykyään jopa Amerikkaan asti sitä laktoositonta.”
Olisikohan tästä jotain opittavaa? Miksi asiat on tehty niin vaikeaksi nykyää?
Eikö ratkaisuna olisi vanhat peri suomalaiset tavat; Hätää kärsiville kiintiöpakolaisille annetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti turvapaikka ja tuet/palkka työtävastaan. Elintasopakolaisia otetaan vaan, jos tarvitaan ja pelkästään työtävastaan ja kun työt on tehty niin palaavat kotimaihinsa.
Webtyökalu suomalaisten työllistämiseen
Eräänä ratkaisuna osaavat ja maailman koulutetuimmat suomalaiset työmiehet ja naiset työllistyisivät sitten omien ideoidensa ja osaamisensa kautta innovatiivisiin tiimeihin, jotka luovat uusia ratkaisuja suomalaisten yritysten tarpeisiin tai muodostavat innovaation ympärille uuden osuuskunnan tai yrityksen. Tätä varten luodaan toimiva osuuskuntamuotoinen palvelu ”webtyökalu”, joka on osuuskuntajäsenten omistama ja hallinnoima.
Ideoin tälläisen osuuskunta muotoisen ”webtyökalun” omien kokemusteni kautta alkaen vuonna 2001 ja aina vuoteen 2004 asti sen ilosanomaa kävin levittämässä mm. Ministeriöissä, TE-keskuksissa, Tekesissä, Sitrassa sekä Tampereen kaupungin tahoille Hermiassakin kertomassa. Nämä virkamiehet sysäsivät minut ja ajatukseni silloin kuitenkin syrjään, vain haluten toteuttaa sen omassa hyväveliverkostossaan myöhemmin laman koittaessa eli nyt, kuten pari viikkoa sitten opin.
Joudun tässä tilanteessa nostamaan hiukan omaa häntääni, syystä koska, niin paljon omaa rahaani ja aikaani kului silloin seikkaillessani hyvävelijärjestelmän byrokratiaviidakossa.
Suomeen ollaan nyt vihdoin kuitenkin luomassa monivuotisen ideoimiseni ja työni tuloksena MBA lopputyöni kaltainen www.protomo.fi palvelu, jonka tarkoitus on ihmisten oman osaamisen ja innovatiivisuuden kautta muodostaa erialojen osaamistiimeja. Projektinvetäjänä on erittäin osaava henkilö Hermiasta, jota jo silloin 2004 pyysin projektiani vetämään, koska itse sisäpiirien ulkopuolisena, ymmärsin voivani olla mukana vain palvelun kehityksessä ja toteutuksessa, niinkuin silloin toivoin?
PALVELUN PERIAATE Erialojen työttömät ammattilaiset liittyvät palveluun, jossa 1. yritykset voivat pyytää heitä innovoimaan yritysten tuotekehitystarpeisiin ratkaisuja tiimin omistaessa sitten syntynyt innovaatio ja sen immateriaalioikeudet. Pk-yrityksillä on usein itsellä vähäiset resurssit omaan tuotekehitystoimintaan, joten tämä on heille kannattavaa. Ei myöskään työttömän aina kannata muodostaa uutta yritystä idean ympärille ja kuluttaa omaapääomaa oman yrityksen muodostamiseen sensijaan kehittää ideasta innovaatio yhdessä eri alojen osaajien kanssa turvatussa palvelussa tarjoten se olemassa olevaan yritykseen. 2. Halutessaan kuitenkin jäsenet voivat muodostaa myös ideanesittäjän ympärille tiimin, mikä yhdessä kehittää ideasta innovaation perustaen myöhemmin uuden yrityksen tai osuuskunnan.
Tämä on siis varsin yksinkertainen sosiaalinen innovaatio, mutta niinkuin Sitrakin huomasi, ei sellaista vielä oltu missään päin maailmaa silloin toteutettu webpalveluna. Tätä ideaahan kauppasin alkuunsa nimenomaan Hermialle toteutettavaksi yhdessä kanssani, sekä myöhemmin Luovalta Tampereelta ja Kaupungin omistamalta Professian silloiselta johtajalta Kari Kankaalalta(nykyinen Tampereen elinkeinojohtaja) pyysin rahoitusta osuuskuntamuotisen yrityksen perustamiseksi vielä 2007. Nyt projektini on siis työnalla ja minä pyrin siihen mukaan turvaamaan sen pitämistä osuuskunta tai yritysmuotoisena ei virkamiesprojektina?
Suomella on siis suhteellisesti eniten jäseniä osuuskunnissa maailmassa, joten meillä on perinteitä kehittää osuuskuntien muodostamisesta ratkaisu meitä kohtaavaan teolliseenmurrokseen ja työttömyysongelmaan.
Osuuskuntahan on itsenäisten henkilöiden vapaaehtoisesti muodostama hanke, jonka tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurillisia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen avulla(Wikipedia) eli Suomeksi sanottuna tyydyttää myös niitä tarpeita, jotka nykyään on siirtynyt liian usein julkisensektorin hoidettavaksi.
Eikö tälläisen Protomo-työkalun kautta muodostuvista osuuskunnista sekä yrityksistä voisi nimenomaan muodostua uusi mahdollisuus ihmisten työllistymiseen Suomessa?
Tagit: inno&act, innovaatio, innovaatiomylly, osuuskunnat, protomo, työllistyminen, työvoima
Jaa
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon