Aamulehti Blogit

Esimerkiksi Aamulehden blogipalstalla näkee valtavasti kirjoituksia "hyvinvointivaltion purkamisesta", entisestään pienentyvistä resursseista, henkilöstöpulasta terveydenhuollossa ja erityisesti vanhustenhoidossa. Yleisesti ottaen tuntuu siltä, että "hyvinvointivaltio" on ollut joskus aikaisemmin, mutta ei enää. Milloinkahan se on oikein ollut olemassa?

Laitettaessa faktaa pöytään, näyttää todellisuus hieman toiselta. Jotkut näkevät esimerkiksi 80-luvun jonkinlaisena hyvinvointivaltion kulta-aikana. Aika monen onkin varmasti vaikea uskoa, että tuolloin 80-luvulla tulimme toimeen noin puolella siitä lääkärimäärästä, joka meillä nyt on. Pienentyvät resurssit eivät siis koske ainakaan lääkäreitten määrää.

Lääkäreitä oli Suomessa 1900 luvun alussa alle 400. Sotavuosien alussa vuonna 1940 lääkäreitä oli noin 1400 ja sotavuosien jälkeen vuonna 1950 hieman yli 2000. Näillä siis pärjättiin ja kuntoutettiin muutama satatuhatta sotainvalidia. Noista ajoista lääkärimäärä on kasvanut tasaisesti:

1970: 4 965 kpl, 1980: 9 517 kpl, 1990: 13 894 kpl, 2000: 18 590 ja 2011: 24 502

Tämä tilasto löytyy Suomen Lääkäriliiton omilta sivuilta, joten se lienee erittäin luotettava. Tilastoon voi tutustua yksityiskohtaisesti täällä:

http://www.laakariliitto.fi/files/laakariliitto-taskutilasto-2011.pdf

Kirjoituksellani en yritä sanoa, että lääkäreitä on varsinaisesti liikaa. Sen sijaan haluaisin todella herättää keskustelua keskustelusta ja sen sävystä. Emme voi mitenkään yleisellä tasolla sanoa, että Suomessa olisi jotenkin huutava lääkäripula tai ylipäänsä pula hoitohenkilöstöstä. Tai sitten joskus aiemmin pula on ollut kahta kauheampi. Kannattaa lisäksi muistaa, että hoitohenkilöstön ja lääkäreitten määrä työssäkäyvästä väestöstä on kasvanut prosentuaalisesti vielä huimemmin kuin määrällisesti. Emme me nyt siihenkään voi mennä, että kaikki ovat töissä terveydenhuollossa.

Ison osan suuresta lääkärimäärästä imaisee tietenkin se, että nyt ihmiset elävät pidempään kuin koskaan ennen ja nykyään pystytään hoitamaan monia tauteja, joihin ei ennen ollut hoitoa lainkaan. Monet näistä uusista hoidoista ovat erittäin työläitä ja sitovat paljon henkilökuntaa. Tämä on luonnollinen selitys lääkärimäärän nousulle.

Kenties hiukan kriittisemmin pitäisi tarkastella sitä, onko nyt joitain tehtäviä siirretty kenties kevyin perustein erikoislääkäreitten hoidettavaksi normaaleilta yleislääkäreiltä, jolloin saadaan aikaiseksi tuplatyö. Lisäksi työn organisointia voidaan aina pohtia. Esitän esimerkiksi kysymyksen, miten ihmeessä johonkin toimenpiteeseen voi aina olla viiden viikon jono? Jos jono on aina viisi viikkoa, niin eikö riitä jos jono kertaalleen puretaan, silloinhan jonoa ei enää ole ja ihmiset pääsevät hoitoon lähes samantien.

Katselukerrat: 225

Tagit: lääkäri

PerttiK kommentoi_ 11. tammikuu 2012 15:18

Lääkärien määrästä en sanoisi sitä tai tätä. Painotuksissa ja toimenkuvissa on paljonkin korjaamisen varaa.

Kalliin koulutuksen pohjalta pitäisi laatia käytäntö, ilmavoimien hävittäjäkoulutuksen malliin, sitoen koulutettavat toimimaan terveyskeskuksissa, yleislääkärinä, tietty aika (pidempi kuin nyt).He jotka hyppäävät linjasta, voisivat maksaa esim AMK koulutuksen hinnan ylimenevän osan takaisin.

Nykyhetkinen tasapäistäminen, teettää lääkäreillä sellaisia tehtäviä joihin heillä ei ole edes koulutusta ja jotka joku muu voisi tehdä paremmin ja edullisemmin. Harjaantuneet sairaanhoitajat voisivat tehdä enemmän "valmistelu"työtä, kuvaukset, laboratoriokokeisiin määräykset ym.. Myös suuri osa toimistotyöstä voitaisi palauttaa sille kuuluvalle ryhmälle. En lukenut mainittua tilastoa, mutta ihmettelen kuinka suuri osa tämän hetken lääkärimäärästä toimii muussa kuin hoitotyössä ?. Hallinnossa ? lähes tarpeetonta, Järjestöissä, osin tarpeellista, Tutkimuksessa, tarpeellista, mutta aikaisempaan ei vertailupohjaa, voisi jatkaa pidempään.

Vaikka toimintoja on kehitetty esim tilojen suunnittelussa valvonnan helpottamiseksi ja kehitetty osastoja tarkkailuun ja nopeaan diagnostisointiin, näyttää, itse koettuna, että henkilökunta kävelee paikasta toiseen, noutaen ja vieden, suurimman osan työajastaan.

Näistä jonoista olen ehdottomasti samaa mieltä, en vain terveydenhuollon osalta vaan muualtakin kunnan- ja valtionhallinnon osalta. Kun jonot kerran puretaan, on vikaa tekijöissä tai teettäjissä, jos niitä ryhtyy uudelleen muodostumaan, hallinnon pitäisi toimia välittömästi.

Neuvos kommentoi_ 11. tammikuu 2012 15:40

Lääkäreit ehkä on ja yksityiselle pääsee kohtuullisen lyhyessäkin ajassa, mutta

terveyskeskuslääkärit on hakusessa.

Kävin juuri varaamassa aikaa hammashoitajalle: Nimeni kirjattiin jonon päähän ja pääsyajasta ei annettu mitään arviota ei edes hammashoitajalle jonka olisin halunnut arvioivat korjaustarpeen.

Timo Lennart kommentoi_ 11. tammikuu 2012 16:51

Kävin eilen päivystävällä hamm. revityttämässä kaksi hammasta pois. Hammaslääkäri antoi numeron jatkohoitoa varten. Yritin soittaa siihen tänään monta kertaa. Ei vastattu sittenkään, kun en enää ollut puhelujonossa, vaan linja tuuttasi normaalia vapaata.. Täytyy kokeilla huomenna uudestaan.

Pekka Puupää kommentoi_ 11. tammikuu 2012 19:09

Lääkäreitä on liian vähän - todisteena siitä ovat lääkärien hurjat palkat. Markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan laki laskisi palkkoja, jos lääkäreitä olisi tarpeeksi.

Toki täytyy myös ihmetellä nykyaikaista käytäntöä hakeutua lääkäriin pienimmästäkin syystä. Miksi ihmeessä mennään lääkäriin vaikkapa tavallisen flunssan takia? Viruksiin ei ole lääkettä eikä lääkäristä siis mitään apua. Entisinä aikoina lääkäriin mentiin mieluummin liian myöhään kuin liian aikaisin...

Pohto kommentoi_ 11. tammikuu 2012 19:25

Puupää: En jaksa uskoa, että flunssan tai muun pikkusairauden takia lääkärissä kävijät ovat niitä, jotka vievät lääkärien ajan. Voisin kuvitella, että esimerkiksi ylipainosta ja siitä johtuvista sairauksista kärsivät kuormittavat lääkäreitä ja terveydenhuoltoa. Ylipainoisilla kun tuppaa olemaan kaikenlaista muutakin vaivaa. Samaten erilaisista psyykkisistä ongelmista kärsivät kuormittavat terveydenhuoltoa. Tämän ryhmän määrä on kasvanut varmasti viimeisten 30 vuoden aikana räjähdysmäisesti. Veikkaisin myös, että päihdehuollon (siis esimerkiksi myös huumeisiin liittyvät) asiakasmäärä on kasvanut. Kun on resursseja, on myös toimintaa.

Pohto kommentoi_ 11. tammikuu 2012 22:04

Olisi mukava kuulla Minna Tannerilta, mitä hän tarkoittaa nuorten lääkärien sitoutumisella työhönsä. Tarkoitatko etteivät nuoret lääkärit enää tee työtä yhtä paljon kuin ennen vai sitä, että työstä kertakaikkiaan pinnataan.

En osaa sanoa lääkärien sitoutumisesta sen kummempaa, mutta tässä joitain asioita jota ihmettelen. Miksi ihmeessä valtava määrä lääkäreitä väittelee tohtoreiksi? Onko tämä todella tarpeellista? Esimerkiksi itselleni muutama ihminen on ehdottanut tohtoriksi opiskelua, mutta en ole nähnyt sitä järkeväksi, koska en tunne olevani "akateeminen" ihminen ja tuskinpa saisin aikaiseksi mitään ihmeempää väitöskirjaa vaikka läpi pääsisinkin.

Entä miksi ihmeessä lääkärit eivät halua tehdä ns. haalarihommia? Miksi he eivät halua toimia normaaleina yleislääkäreinä? Halveksutaanko normaalia terveyskeskustyötä lääkäreitten keskuudessa?

Minna Tanner kommentoi_ 11. tammikuu 2012 22:11

Pohto olen tästä aikanani kirjoittanut blogin joten lue sieltä.

Tohtoriksi väittelemisen motiivit varmaan yhdellä sun toisella vaihtelevat, mutta esim. yliopistosairaaloiden jo apulaisylilääkärien virkoihin on yksiselitteisesti virkapääsyvaatimuksena tohtorin väitöskirja, korkeimpiin virkoihin myös dosentuuri. 

Pohto kommentoi_ 11. tammikuu 2012 22:42

Minna Tanner: Luin blogisi. Sinänsä kuntatyönantajan asenne on typerä ja siinä tulee esiin vanhanaikainen asenne työhön, jossa lääkärin työtä verrataan ojankaivamiseen. Eivät vastaanottoapulaiset voi päättää lääkärin työnkuvasta. Mutta mielestäni sellaiset laput kuin "en katso tätä potilasta" ovat aika erikoisia. Eikö aina pitäisi yrittää tehdä parhaansa. Ei työllä tarvitse itseään tappaa, mutta tehdäänkö edes virka-ajalla työtä kunnolla.

Tohtoriksi väittelemisen motiivit varmaan yhdellä sun toisella vaihtelevat, mutta esim. yliopistosairaaloiden jo apulaisylilääkärien virkoihin on yksiselitteisesti virkapääsyvaatimuksena tohtorin väitöskirja, korkeimpiin virkoihin myös dosentuuri.

En tiennyt tätä. Onko se mielestäsi tarpeellista? Itse en näe tätä lainkaan tarpeellisena. Mitä ne apulaisylilääkärit oikein tekevät. Hallintoa?

Pekka Puupää kommentoi_ 11. tammikuu 2012 23:01

Esim.tämän tutkimuksen mukaan infektiot ovat avoterveydenhuollon suurimpia kuromittajia ja artikkelin mukaan kaikista infektioista 27% diagnosoitiin flunssaksi. Eli kyllä niillä turhilla flunssakäynneillä on suuri merkitys. Ja tuo artikkeli on jo vähän vanha. herkkyys lääkrille menoon on tuosta  luultavasti vain kasvanut.

Flunssa on yleinen, mutta itsestään
paraneva virusinfektio. Potilaat
näyttävät tutkimuksemme mukaan
itsekin tietävän tämän ja kaipaavan
flunssan hoitoon lähinnä vain sairauslomaa.
MIKSTRA-aineiston perusteella
27 % infektiokäynneistä tapahtuu
flunssan vuoksi. Tämä merkitsee
1 350 000 potilaskäyntiä eli
noin 400 lääkärin vuotuista työpanosta
olettaen, että lääkärillä on
keskimäärin 3 300 potilasta vuodessa.

Pekka Puupää kommentoi_ 11. tammikuu 2012 23:04

Miksiköhän muuten se lääkäriliitto vastustaa lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä? Pitääkseen palkat korkeina? Hyi, millaista lääkärietiikkaa :)

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot