On maamme synkkä, siksi jää?

[Jussi Lähde]

alkuruoka:
Aivan aluksi varoitus, tämä teksti saattaa synkistää valoisimmankin mielen. Kyseessä on nyt "tunteiden tarastejärvi", mörköjalanjälki ja atonaalinen ahistus! Olemme saaneet nauttia mitä kauneimmasta kesästä ja syksystä. Luonnon pimeä tulee vääjäämättä ja mudassa on tallustettava. Mutta miksi osa suomalaisista muuttuu tämän sään myötä ahdistaviksi ankeuttajiksi?

pääruoka:
Aivan kuin pikkusieluisimmat lajitoverimme olisivat hioneet metkujaan nurkissa kaikki nuo kauniit päivät. Aivan kuin he vasta nyt, nähdessään pimeyden painavan kanssaihmisiään kumaraan tarttuisivat mentaalimoukareihinsa auttaen miehiä ja naisia sielun alamäessä?

Kyllä ihminen osaa olla toiselle ilkeä ja hankala. Kovin paljon ei tarvitse maailmanhistoriaa tutkailla tuon tiedon löytääkseen. Mutta eikö jokin armo olisi siinä, ettei näin kaikkein pimeimpinä aikoina kuitenkaan ladattaisi ihan tätyttä ahdistuksen sahattua kaksipiippuista toisia kohti?

jälkiruoka:
Voi hyvin olla, että kuvittelen kaiken, mutta kuvitelmani lie jatkunut jo useamman vuosikymmenen. Aina näihin aikoihin sangonkaatajat kolistelevat sangen sankoin joukoin.

[Harri Mölsä]

Jep!

[ei nimeä]

Älähän nyt, tämä on sinulle (nämä crapsit ovat söpöjä ja lapsellisia, pidän niistä...)

Friendship | Forward this Picture

[Ihmetteleva]

Yritän olla yhtä negatiivinen sekä talvella, keväällä, kesällä että syksyllä, haluan että asioista todell keskustellaan

[Vesa-A]

Taitaa olla niin, että jos jollain yksilöllä on paha olo ja vi...aa ja tympii, niin jotkut heistä haluavat, että toisetkin saavuttaisivat saman tason. Seuraavaksi hieman kulttuuria runon muodossa.

Synkkä on yö, ja jätkä viimeistä limppua syö.

Usko ja toivo meni, mutta Esko jäi.

Onni viipyy, aatos lentää, rauhaa en saa.

[Jussi Lähde]

Kiitos ystävät. Kyrsii aavistuksen vähemmän.

[Kyuu Eturautti]

Mene ja tiedä. Itsellä on tämä syksy ollut kyllä niin tuhoa ja tuomiopäivää ettei pahemmasta väliä. Toisaalta, kun terveys pettää, en usko että se paljoa kysyy ulkolämpötilaa tai päivän pituutta.

[Ihmetteleva]

Vesa, minne jäivät lohduttavat numeroidut raamatulauseet

[J. A. Nieminen]

Minulla ei ole omia runoja, mutta lainataan sitten Eino Leinon Väinämöisen laulua:

Ei iloja monta ihmislapselle suotu:
Yks kevään riemu
ja toinen kesän
ja kolmansi korkean selkeän syksyn riemu.

Ja mielestäni on aivan oikein korottaa syksy riemujen joukkoon. Tämä on vuodenaika, jossa on syvyyttä, vakavuutta ja karua kauneutta. Ja kaiken voi kääntää positiviseksi, myös synkkyydestä voi nauttia... ainakin jos on tarpeeksi valoisa luonne.

[Minna Tanner]

Jaa-a, lienenkö sitten poikkeava, mutta minä se taas suorastaan rakastan syksyn pimeyttä, ja kaamosta, mikään ei ole mukavampaa, kuin tiirata pimeällä tähtiä ja täysikuuta. Pimeässä on jotain äärettömän rauhoittavaa.

[Hannu Tiainen]

Myös minä olen vanhemmiten alkunut pitämään syksystä. On mukava käpertyä sohvalle kun ulkona on sysipimeää. Saunalta on mukava tallustella höyry iholta nousten pimeässä illassa, jäähdytellä, katsella tähtitaivasta ja kuunnella koirien haukuntaa.