Medioissa on ehtimiseen toistettu virheellistä ajatusta, että hutujen ja tutsien kärhämä olisi alkanut siirtomaavallan aikana.
Väite on väärä, sillä hutujen ja tutsien jännitteet eivät suinkaan aiheudu kolonialismin ajasta, vaan ne alkoivat jo 1300-luvulla, jolloin tutsien sotaisa paimentolaisheimo vaelsi Etiopiasta nykyisille asuma-alueilleen, ja alisti aluetta aiemmin asuttaneet hutut maaorjikseen.
Nykyinen kriisi juontaa juurensa kaukaa, eli on turha taas syyttää valkoista miestä tästä kaikesta. Sen virheen ensin saksalaiset ja sitten belgialaiset siirtomaaisännät toki tekivät, että he perustivat hallintonsa tutsien varaan, koska näillä oli jo pitkältä ajalta johtava asema Ruandan ja Burundin alueilla, johtuen tuosta hutujen alistamisesta.
Etsimättä näen tässä tiettyjä yhtymäkohtia oman historiamme kanssa - meillekin tuli vieras valta 1300-luvulla, ja alisti vähän kerrassaan alkuperäisen kansan, jos ei muuten niin ainakin taloudellisesti, sosiaalisesti ja kielellisesti, ja meilläkin tämä kriisi ja alistaminen jatkuu yhä (esim. pakkokieli).
Minusta olisi tärkeää miettiä Porvoon käräjäoikeuden ja KRP:n edustajien puolueettomuutta, sillä suuri enemmistö heistä näyttää ainakin nimistä ja vähän puutteellisesta suomen kielen ääntämyksestä päätellen kuuluvan omiin ”tutseihimme”, ja syytetty on hutu.
Vaikuttaako piilotajuinen yhteys maittemme historioiden välillä jotenkin? Haluavatko omat ”tutsimme” nyt tuomita Ruandan hutun, jonka ainakin väitetään nousseen tutsien epäoikeudenmukaista ylivaltaa vastaan? Lähtivätkö omat ”tutsimme” nyt Ruandaan asti kostamaan hutuille, kun eivät kotimaamme ”hutuille” enää paljoa mahda?
Tämäkin huomioonottaen olen entistä enemmän sitä mieltä, että oikeudenkäynti on keskeytettävä, ja François Bazaramba on vapautettava.
Tagit:
Jaa
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon