Aamulehti Blogit

Medioissa on ehtimiseen toistettu virheellistä ajatusta, että hutujen ja tutsien kärhämä olisi alkanut siirtomaavallan aikana.

Väite on väärä, sillä hutujen ja tutsien jännitteet eivät suinkaan aiheudu kolonialismin ajasta, vaan ne alkoivat jo 1300-luvulla, jolloin tutsien sotaisa paimentolaisheimo vaelsi Etiopiasta nykyisille asuma-alueilleen, ja alisti aluetta aiemmin asuttaneet hutut maaorjikseen.

Nykyinen kriisi juontaa juurensa kaukaa, eli on turha taas syyttää valkoista miestä tästä kaikesta. Sen virheen ensin saksalaiset ja sitten belgialaiset siirtomaaisännät toki tekivät, että he perustivat hallintonsa tutsien varaan, koska näillä oli jo pitkältä ajalta johtava asema Ruandan ja Burundin alueilla, johtuen tuosta hutujen alistamisesta.

Etsimättä näen tässä tiettyjä yhtymäkohtia oman historiamme kanssa - meillekin tuli vieras valta 1300-luvulla, ja alisti vähän kerrassaan alkuperäisen kansan, jos ei muuten niin ainakin taloudellisesti, sosiaalisesti ja kielellisesti, ja meilläkin tämä kriisi ja alistaminen jatkuu yhä (esim. pakkokieli).

Minusta olisi tärkeää miettiä Porvoon käräjäoikeuden ja KRP:n edustajien puolueettomuutta, sillä suuri enemmistö heistä näyttää ainakin nimistä ja vähän puutteellisesta suomen kielen ääntämyksestä päätellen kuuluvan omiin ”tutseihimme”, ja syytetty on hutu.

Vaikuttaako piilotajuinen yhteys maittemme historioiden välillä jotenkin? Haluavatko omat ”tutsimme” nyt tuomita Ruandan hutun, jonka ainakin väitetään nousseen tutsien epäoikeudenmukaista ylivaltaa vastaan? Lähtivätkö omat ”tutsimme” nyt Ruandaan asti kostamaan hutuille, kun eivät kotimaamme ”hutuille” enää paljoa mahda?

Tämäkin huomioonottaen olen entistä enemmän sitä mieltä, että oikeudenkäynti on keskeytettävä, ja François Bazaramba on vapautettava.

Jaa 

Pohto Pohto kommentoi_ 15. syyskuu 2009 10:20
Kyllä nyt Richard Järnefelt hakee asiayhteyksiä kaukaa ja epätoivoisesti. Että oikein piilotajuinen yhteys. Tuskinpa juuri kukaan saisi ikinä yhtään tuomiota, jos näin kaukaa lähdettäisiin aina hakemaan "piilotajuisia yhteyksiä". Sitä en tiedä, onko Francois Bazaramba syyllinen vai syytön, mutta tällä perusteella vapauttamista ei voi tehdä.
Eemeli Eemeli kommentoi_ 15. syyskuu 2009 10:35
Erittäin kaukaa haettua. Nonsense.
Richard Järnefelt Richard Järnefelt kommentoi_ 15. syyskuu 2009 10:45
No, jopas te nyt jaksatte suomenruotsalaisia puolustaa. Taidatte itse olla niitä "maltillisia hutuja"; jotka Ruandan todellisuudessa ovat oikeasti tutsien pyllynnuolijoita. Sellaisia kuin meillä esim. Lipposen perhe.

Niin kauan kuin ruotsinkielinen väestö ylläpitää apartheidia (omat koulut, oma terveydenhuolto, omat korkeakoulut, omat vanhainkodit), elää pidempään, tienaa keskimäärin paremmin ja pakottaa meidät opettelemaan murteisen kielensä, meillä on hyvin similaari tilanne Ruandan kanssa.

Oikein äärimmilleen tulkittuna Bazaramba on Jaakko Ilkka.
lootuskukka lootuskukka kommentoi_ 15. syyskuu 2009 11:00
Minusta tämä oli todella hauska kirjoitus Richardilta. Lisää tällaisia nerokkaita sekoituksia ja huumoriosastoa kehiin. Makeat naurut tämä kirjoitus ainakin kirvoitti !
Huuvan Alta Huuvan Alta kommentoi_ 15. syyskuu 2009 11:21
On tuo mielenkiintoinen yhtymäkohta tullut muillekin mieleen, vaikka en sillä perusteellä lähtisi tässä oikeutta jakamaan.
Juha U. Aaltonen Juha U. Aaltonen kommentoi_ 15. syyskuu 2009 11:26
Ottamatta kantaa itse oikeudenkäyntiin, joka toki on mielestäni näin toteutettuna aivan peestä, niin aloitus oli mukava vertaus siihen, kuinka kaukaa tietyt etuoikeudet itseasiassa periytyvät.
Kun vielä muistaa, että välissä oli reipas sata vuotta Venäjän vallan aikaa.
Kaikesta huolimatta bätre folkilla on ja on aina ollut omat etuoikeutensa. Ja niitä jopa suomalainen "sivistyneistö", etunenässä Paavo ja Päivi ent. Herzberg, omaasukua jotain, ovat puolustamassa.
Ps. Jos Paavo lukee yhtä hyvin kuin puhuu "rannikkoruotsia", niin turha on ponnistus.
Ei siitä Henning Mankellin alkuperäinen ajatus aukene.
Pohto Pohto kommentoi_ 15. syyskuu 2009 13:45
Ei näin kaukaa historiasta voida lähteä hakemaan "piilotajuisia" yhteyksiä. Kuten sanoin jo aiemmin, harva meistä on viaton, jos ruvetaan katsomaan esi-isien tekosia vuosisatoja sitten.
Juha U. Aaltonen Juha U. Aaltonen kommentoi_ 15. syyskuu 2009 13:54
Mutta eikös sitä sanota, että joka ei tunne historiaa, ei voi nykypäivääkään ymmärtää.
Eemeli Eemeli kommentoi_ 15. syyskuu 2009 14:21
Mitkä etuoikeudet??
Juha U. Aaltonen Juha U. Aaltonen kommentoi_ 15. syyskuu 2009 14:30
Puhua pelkkää rannikkoruotsia, oikeuspäästä yliopistoon alemmilla arvosanoilla kuin valtaväestö, oikeus vaatia oman kielen käyttöä paikoissa, mitä vastaavasti ei saa esim. suomalainen asioidessaan esim. Tammisaaren ympäristössä. Kokemusta on. Jag förstår inte. Sade dig.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity tähän sosiaaliseen verkostoon

© 2010   on luonut Aamulehti

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Yksityisyys  |  Palveluehdot