Aamulehti Blogit

Tänään on muuten tullut naurettua, uskokaa pois! Kaiken takana on - ei nainen - vaan päivän uutinen Seppälän nettisivuilla olleesta "pedofiilipaidasta". Pelkästään otsikon lukeminen aiheutti nettiaktiiveissa vaarallista tirskahtelua ja kahvin päätymistä väärään kurkkuun. Hupi yhä lisääntyi, kun jotkut kansalaiset ottivat uutisen todesta. Kun pilailuadressi aiheesta levisi, olimmekin jo pyörimässä kippurassa lattialla.

Jaa että miksi?

Kerron.

Kyllä, uutisessa mainittu "pedobear" on todellakin netin (maallisen elämän mittapuulla) mauttoman huumorin ilmentymä, pedofiilikarhu. Nallen kuvaa on käytetty vuosien ajan netin huonoissa ja äärimmäisen huonoissa vitseissä. Se on brändätty netin (kristillisellä mittapuulla) huonomaineisilla sivuilla bannereiksi, taustakuviksi, printattavaksi napeiksi, julisteiksi ja monenlaisiksi logoiksi. Sitä käytetään säännöllisesti netin (raisa cacciatoran mittapuulla) epäilyttävillä sivuilla kun pedofiiliaiheista on uutisoitu tai muuten puhutaan ja epäsiistit nörtit haluavat tehdä aiheesta pilaa.

Okei, ehkäpä tämä pitää korostaa vielä tarkennukseksi. Pedobear-hahmo ei ole piirretty seksuaaliseen kontekstiin, vaan kyseessä on todellakin hätäisesti piirretty tavallinen nallekarhu, samanlainen joita näkee lasten satukirjoissa. Siinä, tai sen julkaisun konteksteissa ei ole mitään lapsi- tai muutakaan pornoa. Toki jokuset ovat epäilemättä kuvankäsittelyohjelmilla muokanneet tämän moraalittoman nallekarhun jos jonkinlaisten valokuvien kylkeen. Näistä valtaosa on piirrettyä pornografiaa, jolla ei ole mitään kontaktia tosielämään. Yleensä tämä vaarallinen nalle esiintyy kuitenkin yksin.

MIKSI?

Tähän väliin on muistutettava, että Internetissä ei ole valtion rajoja. Maailmassa rajoja on, sekä valtiollisia että kulttuurillisia. Kun nämä rajat otetaan jostain välistä pois, lopputulos on erilaista. Kärjistetysti tämä tarkoittaa sitä, että netissä ei ole tabuja. Tabujen puute ei tarkoita rikollisuutta, vaan vähäistä tai jopa kokonaan puuttuvaa kunnioitusta erinäisiä tapoja ja kohteliaisuuksia kohtaan.

Konkretisoidusti tämä tarkoittaa sitä, että netissä väsätään sinänsä täysin laillista, mutta monen mittapuun mukaan täysin ala-arvoista huumoria aivan kaikesta. On tosi röyhkeitä natsi- ja juutalaisvitsejä, Hitler-pilaa ja -hupia, pedofiilihuumoria, aivan mielisairaita entä jos -skenaarioita maailmanpolitiikasta, täysin rajoittamatonta hattuilua joka ikiselle uskontokunnalle ja aivopieruja, joita ei Keskustorilla kävellessä uskalla edes ajatella. Massiivisen ylivertaiselta osaltaan nämä ovat vain ihmisten varoventtiilin poistoa ja hyödyt ihmisten mielikuvituksen vapauttamisesta ovat moniziljardikertaisesti haittoja suurempia.

Muistutan, etten puhu yllä nettirikollisuudesta. Tahot, jotka pyörittävät täysin räikeää ja epäsoveliasta nettihuumoria, ovat usein myös voimakkaimpia nettirikollisuuden vastustajia. Pedobear-karhuakin tuppaa näkemään monilla sivustoilla, jotka toimivat monien maiden poliiseille ilmiantajana netin lapsipornosta. Joissain näissä piireissä on paljonkin käyttäjiä, joiden maalaisjärki on aivan kohdallaan ja viha nettirikollisia kohtaan on äärimmäisen vahvaa, terveessä mielessä.

Minä...

Minä tykkään joskus revetä täysin mauttomalle vitsille, johon liittyy tanssiva Hitler ja hymyileviä ydinpommeja. Tirskahdan hitusen verran, kun Suvi Lindenin kaltaiset lapsipornon puolestapuhujat laitetaan samaan kuvaan pedobearin kanssa, tarkoituksena osoittaa mieltä netin lapsipornoa vastaan. Minä olen nauranut niin monet kerrat niin monenlaiselle sellaiselle huumorille, jota en kehtaisi edes näihin blogeihin julkaista.

Netissä on pahaa, netissä on rikollisuutta, netissä on ongelmia - kuten kaikessa ihmisen tekemässä. Tätä en kiistä. Netissä on kuitenkin myös omat kirjoittamattomat tavat ja kulttuurit, joiden ulkopuoli vaikuttaa psykopaattiselta, mutta sisällä vallitsee mieltä rauhoittava sekametelisoppa.

En tiedä, sainko yllä sanottua mitään tolkkua. Tiedän kuitenkin, jos ei muuta niin uutiskommentteihin perustuen, että jotain oli kirjoitettava. Ensi kerran tuntuu ikävältä, etten juuri koskaan vieraile pedobear-nallea käyttävillä sivustoilla. Ehkä tekstiin olisi siten päätynyt paljon enemmänkin vänkää triviaa.

Mutta siinäpä se. Kysymyksiäkin saapi esittää ja korjata mahdollisia asiavirheitä yllä. Korostan, että yleistyksiä on tehty tekstin pitämiseksi kohtuullisessa pituudessa.

Tagit: huumori, internet, pedobear, verkkoyhteisöt

Jaa 

Ahti Pontinen Ahti Pontinen kommentoi_ 12. elokuu 2009 00:24
Tästä aiheesta en oikein osaa kommentoida kun en tiedä
Kyuu Eturautti Kyuu Eturautti kommentoi_ 12. elokuu 2009 01:22
Ahti, juuri tämän takia minä tämän jutun kirjoitin. Alkaa jo huumori muuttumaan tragikomiikaksi kun jotkut ihan oikeasti luulevat tässä taustalla olevan jotain pedofiliaa.
Marja Leena Lempinen Marja Leena Lempinen kommentoi_ 12. elokuu 2009 07:54
Sitten asia, joka ei naurata. Se on suomalainen korruptio. Meillähän toimitaan kuin parhaassa mafia-maassa. Kielellinen korruptio ja RKP:n toiminta on yksi pahimmista. Se toimii mätäpaiseena kaikissa puolueissa.

On ryhdyttävä toimintaan korruptiota vastaan. Kyuu, ota yhteys toisiin samoin ajatteleviin osoitteessa jopiisaa@netti.fi. Muutkin tämän lukevat ovat tervetulleita.
Anna-Emilia Piirainen Anna-Emilia Piirainen kommentoi_ 12. elokuu 2009 08:01
Juu, kyllä tuo pedobear uutinen kieltämättä pisti naurattamaan. Tyypillistä keltaisen lehdistön kohu-hakuisuutta, johon helposti muutkin "arvostetut" lehdet lähtevät mukaan. Toimittajat kun tekevät juttuja toisten juttujen perusteella, tutustumatta itse aiheeseen (tässä tapauksessa pedobearin tarinaan) ollenkaan. Säälittävää ja mielestäni moisten ihmisten on turha kutsua itseään journalisteiksi.

Mutta sitä en ihan ymmärrä, että miksi taas tämä RKP asia pitää tähänkin aiheeseen liittää??
Marja Leena Lempinen Marja Leena Lempinen kommentoi_ 12. elokuu 2009 08:02
Saman vetoomuksen olen esittänyt ryhmälle "Pakkoruotsi pois kouluista".Tunnuslauseeni on "Taistelu jatkuu."

Ruotsalaisille näyttää tulleen hätä. On ryhdytty toimimaan kaikilla tasoilla. Suomalainen työväenopisto täällä Turussa on pistänyt lapun luukulle.

Sen ohjelma on tänä vuonna kaksikielinen. Osan tilasta on vallannut Arbis, jonka hinnat ovat puolet suomalaisen huikeista kurssimaksuista.

Kansa on herännyt. Sen näkee vaikkapa Hesarin keskustelupalstalta, jossa tänne tulevia kuninkaallisia ei kumarrella.
Marja Leena Lempinen Marja Leena Lempinen kommentoi_ 12. elokuu 2009 08:05
Mainittua osoitetta valvoo nimimerkki "Turun Poika", joka karsii pyrkijöistä soluttautujat ja välittää osoitteita esimerkiksi minulle.
Hannu Tiainen Hannu Tiainen kommentoi_ 12. elokuu 2009 08:39
On hyvin vaikeaa määritellä hyvän maun rajat huumorissa.Jos tarkoitat tanssivalla Hitlerillä Chaplinin tekemää Diktaattoria jossa pilkataan avoimesti Hitleriä,niin sille minäkin nauran.Mutta mitähän esimerkiksi Hiroshiman uhrit ja heidän omaisensa ajattelevat hymyilevästä ydinpommista.
ei nimeä ei nimeä kommentoi_ 12. elokuu 2009 08:49
Huomaan olevani vähän :) tosikko, mutta tämä aihe bedofilia on minulle ainakin aikas tabu. Kyllä se vähän harmittaakin, toisaalta kun kuitenkin haluan pitää silmäni auki. Kerran ostin Kumusta (Tallinnassa taide - ja kulttuurikeskus) yhden valokuvakirjan. Erittäin taidokas / korkeatasoinen taidekirja. Siinä esiteltiin eri valokuvaajien / opiskelijoiden töitä. Jonkun taiteilijan työt olivat minusta (huom subj) liian lähellä bedofilian aluetta. En voinut ottaa sitä kirjaa enää mukaan.
Kyuu Eturautti Kyuu Eturautti kommentoi_ 12. elokuu 2009 11:47
Mutta mitähän esimerkiksi Hiroshiman uhrit ja heidän omaisensa ajattelevat hymyilevästä ydinpommista.

Tähän ja muihin vastaaviin kysymyksiin esitän, että huumori on eräänlainen henkisen kypsyyden mitta. Itse ilmaisen sen "jos siitä voi tehdä vitsin, ihminen on kypsä sitä käsittelemään". Vitsien kertominen aiheesta implikoi usein kykyä käsitellä ja analysoida aihetta, hyväksyä se avoimesti osaksi historiaa. Tällöin historiaa katsotaan mielestäni terveessä välissä.

Nimettömälle muistutan omasta elämänfilosofiasta - lopputuloksella on väliä. Jos samat kaverit toisaalta harjoittavat idioottimaisen huonon maun huumoria aiheesta, mutta kuitenkin toimivat konkreettista lasten hyväksikäyttöä vastaan, lopputulos on hyväksi.
Oula Lintula Oula Lintula kommentoi_ 12. elokuu 2009 12:13
Asiapa on vain niin, että eri ihmiset nauravat eri asioille. Jos huumorin mitta on se, ettei siitä saa loukkaantua, ei huumoria paljon jääkään. Itse pidän kuitenkin sananvapautta paljon tärkeämpänä hyveenä kuin sitä, ettei ihmisiä loukattaisi. Tosiaan, kyllä minäkin varaan itselleni oikeuden nauraa Hitler-vitseille riippumatta siitä, loukkaako se joitakin natseja vai ei.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity tähän sosiaaliseen verkostoon

© 2010   on luonut Aamulehti

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Yksityisyys  |  Palveluehdot