Helsingin Sanomat uutisoi 27.10.2009, että Amnesty Internationalin mukaan Israel syrjii palestiinalaisia vesivarojen(kin) jaossa. Tieto ei ollut yllätys.
Jos nykyisenlaista, kaikkialle tunkeutuvaa mediaa ei olisi, ja jos kansainväliset järjestöt eivät olisi kiinnostuneita, uskon, että Israel toimisi vielä törkeämmin, ja pyrkisi saamaan aikaan “lopullisen ratkaisun” palestiinalaiskysymyksessä.
Minusta on karmivaa nähdä, että Nyky-Israel ei valtiona kohtele vähemmistöjään yhtään sen paremmin kuin Natsi-Saksa kohteli juutalaisia, mustalaisia, Jehovan todistajia, homoja jne.
Olisi kuvitellut, että omalle heimolle aiheutunut kärsimys avaisi silmät näkemään muidenkin kärsimyksen, mutta Israelin juutalaisten kanssa näyttää käyneen aivan päinvastoin. Heidänkään vihansa ei kohdistu vahvempiin vaan heikompiin, ja jos joku vahvempi (esim. Iran) uhkaa, silloin pyydetään “isoveli” apuun.
Kaikki kunnia juutalaisuudelle, juutalaisen kansan historialle ja merkitykselle, mutta eurooppalaisten olisi syytä nyt irrottaa toisistaan Natsi-Saksa ja Nyky-Israel, ja alkaa arvioida Israelin valtion toimia täysin objektiivisesti, kuin tekijänä olisi vaikkapa Tanska tai Irlanti. Maa, joka yrittää tuhota toisen kansan, ei ole kansainvälisen myötätunnon arvoinen, vaan sinne pitäisi lähettää sotilaita lopettamaan mokoman maan itsenäisyys.
Joka taisi alun alkaenkin olla virhe.
Tagit:
Jaa
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon