Näilläkin tiederahoilla "prutkuteltiin rotumurhapierupeilineuroonia" "Akatemian" tutkimusjohtaja Marja Makarowin johdolla ja päätöksellä...

https://yle.fi/uutiset/3-9413811

Toimittajalta: Tieteistarina Suomesta – Miksi miljardihanke luovutettiin Yhdysvaltoihin?

Tämä on tarina Suomesta, tieteestä, tutkimuksesta ja politiikasta. Miksi ainutlaatuinen ja kansainvälinen hiukkastutkimushanke Laguna ei kelvannut Suomelle?

Pyhäsalmen kaivoksen uumenissa näkyy vielä merkkejä Laduna-suunnitelmistaKallioon maalattu teksti muistuttaa vielä Laguna-hankkeesta Euroopan syvimmässä kaivoksessa Pyhäsalmella.Yle

Otsalamppuni valo harhailee väsyneesti pimeässä luolassa.

Sitten se löytyy. Valkoisen maalin jälki kalliossa, yli 1 400 metrin syvyydessä. Käännän päätäni takaisin, hitaasti, valokeila paljastaa sanan kirjain kirjaimelta A-N-U-G-A-L.

Anugal, miljardihankkeen toive tuossa sanassa.

Laguna

Large Apparatus for Studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics.

Tai hiukkastutkimushanke, kuten me toimittajat sitä kutsumme.

Sitä tarjottiin Suomelle kuin kultalautasella.

Jukka Maalampi

Laguna; hyvä ja selkeä nimi vaikeasti ymmärrettävälle astrofysiikan tutkimushankkeelle.

Laguna; neutriinosuihkujen ampuminen Sveitsistä Suomeen, ja tarkemmin Pohjois-Pohjanmaalle Euroopan syvimpään kaivokseen Pyhäsalmelle.

Laguna; Hukattu mahdollisuus vai järkevän tiukkaa ja taloudellista tiedepolitiikkaa Suomen valtiolta?

Kaivos

Happea riittää noin puoleksi tunniksi.

Olalla roikkuva varahappi muistuttaa kaivoksen riskeistä. Vaikka apu on käden ulottuvilla, niin 30 minuuttia tuntuu vähältä, jos jotain sattuu lähes 1,5 kilometrin syvyydessä.

– Hätätilanteessa laitatte maskin kasvoille ja odotatte apua tai siirrytte lähimmälle pelastuspaikalle, ohjeistaa oppaamme ja maanalaisen hiukkasfysiikan tutkimusjohtaja Timo Enqvist.

Pyhäsalmen kaivoksen kenttäalue.

Pyhäsalmen kaivoksen kenttäalue.Jarno Tahvanainen / Yle

Olemme Euroopan syvimmässä kaivoksessa Pyhäsalmella, Oulun ja Jyväskylän välissä.

Päällämme louhitaan sinkkiä ja kuparia. Olemme taivaltaneet pimeän, meluisan ja kostean matkan kaivoksen syvimpään kohtaan.

Juuri täällä olisi pitänyt napata kiinni Sveitsistä ammutut neutriinot, ja selvittää maailmankaikkeuden syntyä ja tulevaisuutta.

Minulla on jano, mutta juomapullo tyhjeni jo hyvä tovi sitten.

CERN

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus.

Sveitsissä yli 2000 ihmistä työllistävä keskus tutkii tavallisen ihmisen ymmärryksen ulkopuolella olevia asioita.

Kuinka neutriinot voisivat matkata maankuoressa Sveitsistä Pyhäsalmelle, ja miksi ne pysähtyisivät tänne hikisten miesten, happinaamareiden ja tyhjien juomapullojen keskelle?

Cern selvitti vuosien ajan parasta paikkaa uudelle neutriinotutkimushankkeelle. Pyhäsalmen kaivos oli ykkösvaihtoehto valtaisalle, satojen miljoonien eurojen tutkimuslaboratoriolle.

Sitä minäkin. Eivät mantereen läpi porautuvat alkeishiukkaset suinkaan vapaaehtoisesti olisi tänne pysähtyneet, vaan ne olisi houkuteltu pohjolan perukoille isolla rahalla.

Suomi

Pimeä aine, musta aukko tai taantuma.

Se ja sama, kun Lagunaa tarjottiin Suomelle vuonna 2012.

– Sitä tarjottiin meille kuin kultalautasella. Eurooppalaiselle tutkijayhteisölle Suomen kieltäytyminen oli shokki, muistelee hanketta valmistellut hiukkasfysiikan professori Jukka Maalampi Jyväskylän yliopistosta.

Se tuskin olisi heikentänyt Suomen tieteen yleistä tasoa.

Jukka Maalampi

Neutriinot halusivat syöksyä Sveitsistä Pyhäsalmelle, mutta niitä ei päästetty matkaan, koska se olisi tullut liian kalliiksi laman ja taantuman kourissa kipuilevalle Suomelle. Myöskään työllisyysvaikutuksia ei pidetty riittävinä kustannuksiin nähden.

Isäntämaa Suomen mukaan miljardihankkeen hintalappu olisi ollut sille vähintäänkin 200 miljoonaa euroa.

Neutriinon nappaajan rakentaminen olisi tuonut töitä jopa sadoille ihmisille useiksi vuosiksi.

Pyhäsalmen kaivos

Pyhäsalmen kaivos arvioitiin parhaaksi paikaksi kansainväliselle hiukkastutkimushankkeelle. YLE / Timo Heikura

Pyhäsalmesta olisi tullut vuosikymmeniksi yksi hiukkastutkimuksen johtavia keskuksia, jossa olisi työskennellyt vakituisesti kymmeniä asiantuntijoita ja moninkertainen määrä vierailevia tutkijoita ja turisteja.

Ymmärrän valtion tiukan tilanteen päätöshetkellä, sillä minuakin kusettaa ja janottaa yhtäaikaa parin tunnin kaivosvaelluksen jälkeen.

Pettymys

50 - 100 miljoonaa euroa.

Paikalliset johtajat, päättäjät ja tutkijat arvioivat, että Laguna-hanke olisi liikahtanut kohti Pyhäsalmea paljon pienemmälläkin summalla kuin valtion arvioima 200 miljoonaa euroa.

Kielteisen Laguna-päätöksen teki yhteistuumin kolme ministeriötä vuonna 2012. Seuraavana vuonna niiden yhteisbudjetti oli yli 13 miljardia euroa.

Ruotsissa tutkimusta tuetaan aivan eri tavalla kuin Suomessa.

Jukka Maalampi

Virallinen selitys oli hankkeen hinta Suomelle, mutta muitakin syitä on esitetty.

Esille nousevat muun muassa alue- ja tiedepolitiikka sekä tieteen rahoitus; miten pohjoiseen sijoittuva iso hiukkastutkimus olisi vaikuttanut esimerkiksi uuden Aalto-yliopiston ja muiden tieteenalojen rahoitukseen?

Lagunalle kielteistä esiselvitystä olivat tekemässä myös Suomen Akatemia ja Tekes, eli tiedepiireissäkään hanke ei saanut vankkumatonta kannatusta.

– Se tuskin olisi vaikuttanut negatiivisesti Suomen tieteen yleiseen tasoon, niin kuin joissain raporteissa epäiltiin, naurahtaa Laguna-hankkeen sisäpiirissä ollut professori Jukka Maalampi.

Maalampi arvioi, että valtion kustannusarvio oli liioiteltu, mutta CERN:in ja Yhdysvaltain väliset hanke- ja rahoituskuviot olisivat saattaneet viedä muutoinkin neutriinotutkimuksen Pohjois-Amerikkaan.

Ruotsi

Naapurissa kaikki on paremmin.

Malmön pohjoispuolella sijaitseva Lundin yliopistokaupunki ratsastaa hiukkassuihkun harjalla.

Siitä kilpaili useampi valtio.

Jukka Maalampi

Lundiin valmistuu parin vuoden kuluttua lähes kaksi miljardia euroa maksava yhteiseurooppalainen hiukkaskiihdytin ESS. Käynnissä on yksi Ruotsin suurimmista rakennushankkeista.

– Siitäkin käytiin kovaa kilpailua, ja Ruotsi voitti sen suurella rahalla. Ruotsissa tutkimusta tuetaan aivan eri otteella kuin Suomessa, professori Maalampi toteaa.

Lund on uuden ajan kynnyksellä. Hiukkaskiihdytin luo uuden kaupunginosan asuntoineen, palveluineen ja hotelleineen. Kulkuyhteys järjestyy uudella raitiovaunulinjalla, ja tutkimuskeskukseen on tulossa yli 500 pysyvää työpaikkaa.

Tuo selvisi minulle vuosi sitten Lundissa, kun ihmettelin kaupungin suuria rakennustöitä.

Nyt mietin vain nestetasapainoani.

Tulevaisuus

Kasvinviljelyä, vesivoimaa ja hiukkastutkimusta.

Pyhäsalmen kaivoksen uumenissa on jo meneillään pienimuotoisempi Emma-hiukkastutkimushanke.

Pyhäsalmen kaivoksessa on käynnissä pienempiä hiukkastutkimushankkeita.Arto Veräjänkorva / Yle

Louhinta loppuu kaivoksessa kahden vuoden kuluttua, jolloin työt päättyvät yli sadalta mainarilta.

– Kaivoksen kehittämisessä vain mielikuvitus on rajana, tuumaa kaivosoppaamme, tutkimusjohtaja Timo Enqvist.

Uutta toimintaa toivotaan muun muassa kaivoskuiluihin suunnitellusta vesivoimalasta.

Pumppuvoimalaan laskettaisiin vettä kaivoskuiluihin kalliin sähkön aikaan ja pumpattaisiin ylös edullisemmalla energialla. Ikuliikkujaksi laitoksesta ei ole, mutta sähkövarastoksi ja säätövoimalaksi kyllä.

Kesästä alkaen kaivoksessa kokeillaan myös kasvinviljelyä. Tavoitteena on löytää parhaat kasvit kaivoskasvatukseen.

Nykyajan luolapiirrosta, L-A-G-U-N-A, katsoessani en pysty kuvittelemaan perunapeltoa kaivoksen pohjalle.

Katselukerrat: 350

whiic kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 00:25

Tuota... oletko harkinnut kallonkutistajaa? Kun ajatukset pyörii rotumurhapierupeilineuroneissa ja niiden prutkutteluissa, kannattaa miettiä kannattaisiko hypätä suosiolla vaikka junan alle. Huh-huh tuota sinun menoasi ja suomalaisen avohoidon tasoa.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 12:17

MINUN ajatuksenihan "niissä" EI PYÖRI, vaan HAISTAPASKNTIEDEHUIJAREIDEN "AJATUS"!!!

Kun ei tunnu irtoavan kulumallakaan ainakaan ennen kuin on kaikki sileänä mitä heille käteen työnnetään!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/yle-toraytti-taas-tuuti...

https://www.google.fi/search?q=rotumurhapeilineuroni&client=ubu...


Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 12:26

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yle-suoltaa-fasisti...

YLE suoltaa fasistista väärennettyä "aivorasismia" muka "tieteenä"

Tällaiset YLE:n "kokeet" ovat puhdasta paskaa, kuten että ihmiset pystyisivät eläytymään vain omanrotuistensa (-väristensä) kokemuksiin, MUTTA EIVÄT TOISEN eli VÄÄRÄNVÄRISTEN:

" Italialaistutkijat näyttivät koehenkilöille videoita, jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla, ja mittasivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS- laitteella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin,mutta italialaistutkimus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä – kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja – ovat samaa rotua.

Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoiset tummaihoisen, mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin. "

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/17/minako-rasisti

Originaali"tutkimus" on täällä Current Biology -sivustolta. (Tämä EI OLE biologiaa!)


http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982210005154:

Racial Bias Reduces Empathic Sensorimotor Resonance with Other-Race Pain

" Summary

Although social psychology studies suggest that racism often manifests itself as a lack of empathy [1 and 2], i.e., the ability to share and comprehend others' feelings and intentions [3, 4, 5, 6 and 7], evidence for differential empathic reactivity to the pain of same- or different-race individuals is meager [8 and 9]. Using transcranial magnetic stimulation, we explored sensorimotor empathic brain responses [10, 11, 12, 13, 14 and 15] in black and white individuals who exhibited implicit but not explicit ingroup preference and race-specific autonomic reactivity [16, 17, 18, 19 and 20]. We found that observing the pain of ingroup models inhibited the onlookers' corticospinal system as if they were feeling the pain [10, 11, 12, 13, 14, 15, 21 and 22]. Both black and white individuals exhibited empathic reactivity also when viewing the pain of stranger, very unfamiliar, violet-hand models. By contrast, no vicarious mapping of the pain of individuals culturally marked as outgroup members on the basis of their skin color was found. Importantly, group-specific lack of empathic reactivity was higher in the onlookers who exhibited stronger implicit racial bias. These results indicate that human beings react empathically to the pain of stranger individuals [3, 4, 5, 6 and 7]. However, racial bias and stereotypes may change this reactivity into a group-specific lack of sensorimotor resonance [1, 2, 3, 9, 23 and 24]. "

Tuollainen "tutkimus" on ehdottaman varmasti väärennetty: Ihon väri ei TAVALLISISSA OLOISSA vaikuta yhtään mitään eläytymiskokemukseen. Toisin saattaa olla jossakin "aktuaalissa rotusotatilanteessa", jos "neutraalit koehenkilöt" on poimittu sellaisesta.

Edelleen: empatia ei ole mikään "hermo-ominaisuus" kuten psyykkisen positiivinen tai negatiivinen "väri", jotta se säilyisi muistissa, jota säätelee endorfiini. Empatia ja siihen läheisesti liittyvä eläytyminen ovat opittuja taitoja.


Ja edelleen: aivoissa ei ole mitään sellaista "kaikille samanlaista empatiakeskusta", josta tuollainen "empatia" voitaisiin OBJEKTIIVISESTI MITATA, kuten tässä väitetään!

Tässä väitetäänkin taas kerran, että ihmisen käyttäymistä säätelisi erityinen "ROTUMURHAPEILINEUROONI", jota on jankutettu monessa muussakin YLE:n ohjelmassa yleensä jollakin tavalla väärän puun takaa. "

Vaukkei "sellaisia" olekaan (eikä muitakaan "peilineuroneita"), jotkut luulevat että sellsiet voiataiin "syöttää sähköisesti" ihmisten päähän:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/l-htek-suomi-mukaan...

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 12:44

" Yliopiston säätiöittäminen on suurliike-elämän hanke. Hanketta alunperin pohjustamaan pyydettiin Stig Gustafsson, mies Wärtsilän, Outokummun ja Elinkeinoelämän Keskusliiton ylimmästä johdosta. "

https://yle.fi/uutiset/3-9011879

Konecranesin hallituksen varapuheenjohtajan syyte hylättiin

Helsingin käräjäoikeus on tänään perjantaina hylännyt nosturiyhtiö Konecranesin hallituksen varapuheenjohtajaa Stig Gustavsonia vastaan nostetun syytteen törkeästä avustuspetoksesta.

Stig Gustavson

Stig Gustavson.

Syyte liittyi vuorineuvos Gustavsonin toimiin Industry Park East Management -nimisessä yhtiössä, jonka hallituksessa Gustavson työskenteli puheenjohtajana vuosina 2011–2012.

Syytettä koskevan yrityspuistohankkeen tarkoituksena oli auttaa suomalaisia yrityksiä juurtumaan Venäjän markkinoille. Syytteen mukaan hankkeelle noin puoli miljoonaa euroa myöntäneeltä valtion innovaatiorahoituskeskukselta Tekesiltä salattiin olennaista tietoa, joka olisi vaikuttanut avustuksen saantiin.

Käräjäoikeus katsoi, että avustuspetoksen tunnusmerkistö ei täyty ja syyte sekä kaikki syytteeseen perustuvat vaatimukset tulee hylätä.

Konecranes ei ollut asiassa osapuolena. "

Filunkkimiesten ja -naisten kanssa EI TULE MISTÄÄN MITÄÄN ainakaan TIETEESSÄ!!!

whiic kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 13:09

Olen kyllä kuullut "peilineuroneista", mutta en "rotumurhapierupeilineuroneista" keneltään paitsi yhdeltä mielisairaalta huru-ukolta. Miksi pyydät googlettamaan omaa "parodista" versiota peilineuronista sen oikean sanan sijaan? Jotta saisin linkkejä vain ja ainoastaan sinun houraileviin hörötyksiisi ja esifiltteröityihin tulkintoihin alkuperäisistä väittämistä, ja joissa esittelet olevasi parempi biologi, parempi tieteilijä, parempi kaikki.

Muistakaamme, että kommarit omaksuivat kasvien yhteistyömallin darwinistisen mallin sijaan, ja tämä väärinymmärrys joka ei varsinaisesti ollut edes väärinymmärrys vaan kommunistisen ideologian tuputtaminen kasvimaailmaan, korvaamaan pahaa porvarillista, meritokraattista geenien kilpailumallia johti nälänhätään ja ihmisten kuolemiin. Tästäkö kenkä puristaa, että jotkut asiat kuten darwinismi tai saman ihonvärin assosioiminen omaan ruumiiseensa ei tue kommunismiasi?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 13:45


Et  lue sinulle esittettyjä alkuperäisten väittämien yhteentuonteja. "oppiin" uuluu, että se TAJOILLAAN PALASINA, se on nykyään vähän huijausopissa noin, lukijalle tarjoitaan vielä fabrikoituja "oman oivalluksen elämyksiäkin"... Olennaista on myös, että sopivasti virittyneet tieteämättömät kinnostuneet kuten kolulaiset, opettajan tai muun ohjaajan kanssa tai ilman, hakevat netistä lisää tietoa esimerkiksi TV-ohjelman antamilla hakusanoilla, ja SILTÄHÄN SE SE VARSINAINEN SANOMA PLÄJÄHTÄÄKIN HTI SILMILLE, kuten tuolla Kilaus Hamlininkin tapauksessa:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/yle-toraytti-taas-tuuti...

"

sunnuntai, 16. marraskuu 2014

OHO! YLE:n "vauvojen reiluusmoraalivaisto" "olikin" "rotumurhapeili...

 

Kun YLEn asiakkaat kuten opettajat ja oppilaat etsivät netistä lisää tietoa "kiinnosta- vasta" (vaikkakin "sisäpiireihin rajoittuvasta" "synnynnäisestä reiluusmoraalivais- tosta", niin sieltä löytyykin kyseisen tutkijan "tutkimustuloksena" - 

"ROTUMURHAPEILINEUROONI"!!!!

More: puppets getting hurt.jpg

 

http://www.hs.fi/radiotelevisio/a1383453501485?jako=edb56cf92283ea9...

http://www.cbc.ca/natureofthings/features/research-on-infant-morality

Babies: Born to Be Good?

         
     

The latest studies on the minds of infants reveal new information about how humans shape their moral views – and this research is being done by Canadians.

Studies by a group of Canadian-born or based psychologists have provided the first evidence that babies are hardwired with an innate sense of good and bad.

 

Uutiset Radio ja TV
Tiededokumentti
Vauvalla on moraalivaisto

Psykologit ovat alkaneet päästä selville siitä, miten paljon lapsi ymmärtää luonnostaan reiluu- desta
4.11.2013 2:00 0

Timo Peltonen, Yle

(Patatyhmä toimittaja ei ole ansinnäkään katsonut ohjelmaa, EIKÄ VARSINKAAN LUKENUT TEKIJÖIDEN MUKA "TIETEELLISIÄ TUT- KIMUKSIA", joissa puhutaan tosiasiassa ROTUMURHAPEILINEURONISTA eikä suinkaan mistään "yleisestä reiluudesta"!

Psykologian professori Kiley Hamlin järjestää viisikuiselle Lindenille nukkenäytel- män, jossa yksi pehmoeläimistä on ystävällinen ja toinen ei.

Synnymmekö hyviksi?


Kanada 2012
Ohjaus Eileen Thalenberg
TV1 klo 19.00
Uusinnat ti 5. 11.

Vanhakantaisen käsityksen mukaan lapsi toimii moraalisesti oikein siksi, että hän pelkää auktoriteetin, vaikkapa Jumalan tuomiota. Ajattelutapa nousi esiin viimeksi syyskuun lopussa Jehovan todistajien lapsille tekemissä nettiopetusvideoissa ja niitä käsitelleissä nettikeskusteluissa.

Höpökäsitys,osoittavat viimeisen vuosikymmenen aikana lapsille tehdyt psykologiset tutkimukset. Lapsi kykenee erottamaan hyvän teon pahasta teosta jo ennen kuin ymmärtää puhetta kunnolla.

Mainituista tutkimuksista kertoo sujuvasti, antoisasti ja viihdyttävästi tiededokumentti Synnymmekö hyviksi? Tutkimustulosten tulkinnassa se olisi voinut mennä pidemmälle.

Kanadalaisprofessori Kiley Hamlin aloitti tutkimuksensa kymmenkuisista vauvoista ja huomasi heidän erottavan oikeuden vääryydestä.

Sitten siirryttiin kuusikuisiin, sitten viisikuisiin ja lopulta kolmekuisiin vauvoihin. Heidänkin huomattiin säännönmukaisesti katselevan pidempään pehmonallea, jonka he näkivät olevan ystävällinen toiselle pehmoeläimelle.

Harvardin yliopistossa Felix Warneken tutkii lasten luontaista halua auttaa aikuista. Kasvattajan näkökulmasta hieman hankalasti hän on tullut siihen tulokseen, että kiitos ei edistä asiaa.Ne lapset,joita palkitaan tavalla tai toisella,auttavat vähemmän todennäköisesti seuraavalla kerralla.

Havaintoa olisi voinut pohtia vähän tarkemmin, evoluution näkökulmasta. Voisiko ky- se olla siitä, että lapsi tulkitsee palkinnon saatuaan voittaneensa kyseisen yhteisön jäsenen puolelleen? Näin tarve miellyttää vähenee.

Ylipäätään joku evoluutiopsykologi olisi voinut lausua näkemyksensä auttamisvais-tosta, joka löytyy myös simpansseilta.Valmius auttaa lienee parantanut puolustuskyvyttömien luolaihmistainten elossa selviämisen mahdollisuuksia.

Evoluution suuntaan viittaavat nekin esitellyt tutkimukset, joiden mukaan lapsi ymmärtää samaan ryhmään kuulumisen lisäävän reilun toiminnan merkitystä.

Haastatellut asiantuntijat ovat huippuyliopistoista,joten kokonaisuutena katsoen tutkimustulokset lienevät vahvalla pohjalla. Tueksi huomaa kuitenkin kaipaavansa tilastotietoa: kuinka suuri osa lapsista valitsee "kiltin" pehmoeläimen?

Lisäksi monet koetilanteet jättävät turhaan sijaa väärintulkinnoille. Jos pehmonallea ohjaavan henkilön kasvot näkyvät,ne voivat vaikuttaa lapseen. Sama koskee äänen- painojen vaihtelua. Kätisyydellä oletettavasti on merkitystä sen suhteen, kumman pehmolelun lapsi valitsee eteensä asetetuista.

Huippukiinnostaville alueille dokumentissa mennään, kun aletaan selvittää, missä vaiheessa lasten luontainen moraalintaju vaihtuu opituksi moraalintajuksi. Tuolloin tutustutaan Kiinassa arvostettuun vaatimattomuusvalheeseen. Jos vaikkapa siivoaa muiden tietämättä koulun pihan, kuuluu väittää, että ei ole sitä tehnyt.

Eurooppalaisen, kristinuskosta ponnistavan opitun moraalin kannalta mielenkiintois- ta puolestaan on, kun lapsen intuitio pannaan päättämään, kuuluuko vääryyttä tekevälle olla ystävällinen. Vastaus on, että ei kuulu.

Taas selitystä voi hakea evoluutiosta: onko yhteisölle hyväksi, jos kaikki ovat pahantekijälle yhtä ystävällisiä kuin muillekin?

Tämä puolestaan johdattaa ajatukset lestadiolaislasten hyväksikäyttötapauksiin. "

Doku oli puhdasta paskaa. "Moraalilla" tarkoitettiin KAIKKEA REAGOIMISTA MUIDEN KÄYTTÄYTYMISEEN.

"Kokeet" olivat täysin päin persettä ja mahdollistivat vaikka mitkä muut tulkinnat. Ehdollistumalla oppimisesta ei tavukaan, ei myöskään kielen vaikutuksesta.

Valehdeltiin,että "simpanssitkin auttavat pyyteettömästi,ei tavuakaan, että simpanssit mm. ovat kannibaaleja, jotka voivat syödä omasta laumastaankin.

On ositettu sitovasti, että sen paremmin kesyt kuin villitkään simpanssit eivät auta lajikumppania, joka ei pysty niitä hödyttämään vastavuoroisesti, esimekiksi viereisen häkin simpanssia, jolle ei anneta ruokaa.

Chimps fall down on friendship

Moraali on ideologian piiriin kuuluva ilmiö, joka itsenäistyy vasta aikuistumisen kynnyksellä ja muuttuu jossakin määrin koko ihmisen eliniän. Se on "ideologisesti sisäistettyä lakia".

Ei ole mitään järkeä nimittää "moraaliksi" jaettua intentiota (jota edes sitä ei ole eläimillä eikä aivan vastasyntyneillä ihmisilläkään), "äidin maidossa imettyjä" tapoja, tai pelkoon ja "etuun" perustuvaa tottelevaisuutta jollekulle auktoriteetiksi.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/995/kesk.htm#koi

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Morality

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=3158.msg272068;topicse...

 

Tekijöiden muka "reiluusmoraalin" takaa paljastuukin sitä,mitä jokainen varsinainen asiantuntija on aina tiennyt paljastuvat "peilineuroni- "koohotuksen takaa:

NATSISTINEN "(VAUVOJEN(KIN)) ROTUMURHAKEENI"PEILINEURONI"!!!!

www.psychologicalscience.org/index.php/news/study-babies-like-watch...

Study: Babies Like Watching Puppets Who Are Different From Them Get Hurt

Nine and fourteen-month-olds prefer "individuals who treat similar others well and dissimilar others poorly."

James Hamblin May 7 2013, 10:49 AM ET1

PROBLEM: People are not always good to each other.We do know that babies prefer faces similar to their ownand are better at processing emotional cues and distin- guishing between people of their own ethnicity. I'mnot say-ing you're racist, babies, but it does seem like you could be cooler.

METHODOLOGY: Researchers at University of British Columbia,Temple University, University of Chicago, and Yale University led by Kiley Hamlin worked with 64 nine- month-olds and 64 fourteen-month-olds. They first established whether each baby preferred graham crackers or green beans. Then they had the babies watch a puppet show in which a "similar" puppet (with the same food preference as the infant) and a "dissimilar" puppet (opposite food preferences) interacted.(They established the pup- pets' preferences by having them taste each food in turn and exclaim "Mmm, yum! I like [food name]!" toward one type of food and "Ew, yuck! I don't like [food name]!" toward the other.)

Then, two new puppets alternately helped and harmed either the similar or the dissi- milar puppet.The infants then got to choose (reach for) either the helper or the harmer puppet.

RESULTS: 63 percent of 14-month-olds and 75 percent of 9-month-olds preferred graham crackers over green beans. (Science!) 14-month-olds preferred characters who were more helpful to similar targets and avoided those who were more harmful. In the dissimilar-target condition, in contrast, 14-month-olds showed the opposite pre- ferences: They preferred characters who were more harmful to the dissimilar target, and avoided those who weremore helpful." A developmental trend was observed, such that 14-month-olds' responses weremore robust than were 9-month-olds'."

 

At no age did the babies prefer helpers (or harmers) across the board - the puppet's attributes seemed to determine how the baby felt about it being helped or harmed.

IMPLICATIONS: The authors conclude,"These findings suggest that the identification of common and contrasting personal attributes influences socialattitudes and judg- ments in powerful ways, even very earlyin life. "My immediate reaction is that this in- vokes all societal ills; racism, sexism, foodieism, and everyother sort of discrimination against those dissimilartous,at least partly as inborn instincts to overcome. The paper does notethat "there was no effect of puppet color." And again,as much as one could potentially make of this,it's babies watching puppets eat graham crackers.

The full study

"Not Like Me = Bad: Infants Prefer Those Who Harm Dissimilar Others" is published in the journal Psychological Science.

http://nakokulma.net/index.php?topic=1361.msg285351#msg285351

PS: Euroneurotutkija Jari Hietanen: Aggressio puolustajan, inho hyökkääjän tappoemootio?

YLE:n toisessa ohjelmassa Avarassa ihmisluonnossa 7.12.2013 Tampereen yli- opiston Jari Hietanen sivusi kysymystä emootiotutkimuksen varjolla. Perusemooti- oita on rajallinen määrä. Niillä on biokemiallinen ja siten geneettinen perusta, joka ei kuitenkaan määrää emootiota yksi käsitteisesti.

Jari-Hietanen.jpg

Hietasen teorian mukaan pelon/aggression ja inhon emootiot taas ovat ”biologisesti vastakkaiset”, esimerkiksi tyypillisiltä ilmeiltään ja biologisilta markkereiltaan. Kun sekä pelko että aggressio ilmaisevat puolustuksellista käyttäytymistä, ilmentää inho hänen teoriansa mukaan hyökkäystä (viime kädessä siis sitä ”rationaalisen vakaasti harkittua rotumurhaa” inhoajan omasta aloitteesta). Siihen siirrytään sitten,kun ollaan vahvoilla. Kyse on vain kuka ehtii ensin. Ei parane jättää ”tilaisuutta käyttämättä”, kuten ei parittelussakaan, jos meinaa ”menestyä geneettisesti”.

Emootioita ei pidä sekoittaa tunteisiin (feelings), joilla on suhteellisen pysyvä sosiaa- linen kohde, esimerkiksi toinen henkilö. Sellainenkin arkkipölkkypää kuin Antonio Damasío on kirjoittanut pari kirjaa niiden eroista ja suhteista (ja tullut silti vääriin tu- loksiin).Kirsti Longan mukaan ohjelmassa olisi ollut kyse ”(Giacomo) Rizzolattin 90- löytämistä ilmiöistä”, mikä tarkoittaa peilineuroniteoriaa. Rizzolatti tosin tutki makake- ja, eikä hänen havaintojaan (?) ole pystytty toistamaan. Eivätkä ne todistaisi mistään "peilaamisesta", vaikka pystyttäisiinkin. Linkkien Michael Arbib ja Michael Tomasello ovat siirtyneet oikean tieteen pariin.

Kuvahaun tulos haulle "Kirsti Lonka"

 

Hietanen tuntee satavarmasti tarkoin ”hamlinien” "vauvojen geenirotuvaino -kokeet”. Hietasen esityksessä jäi hämärän peittoon, mille emootiolle sisäpiirireiluusmoraali perustuisi.Mahdollisesti oli tarkoitus,että kuulija mieltää sen perustuvan ”rakkaudelle” (riippumatta mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan), joka on kuitenkin kohteellinen tunne, eikä ärsykkeiden herättämä emootio. Tunteet ja emootiot sekoitettiin ”iloisesti”. Tunteetohjaavat emootiota eikä päin vastoin. Kuinkahan monta miljardia EU ja ”hiro-hitoistihallitus” tuohonkin taas kumoavat... EU:lta on pelkästään yksi tutkija saanut 1.4 miljoonaa.

Ideologiset perusvaihtoehdot ovat leninismi, jumalat tai ”rotumurhapeilineuronit”.

Ainakaan dokumentin toimittaja ei voi olla niin tyhmä ja taitamaton, ettei olisi vilkais- sutkaan netistä tarkemmin noita muitakin "tutkimuksia"! Eikäsitä sattunutkaan vahin- gossa kuitenkin ei YLEnkään toimittajille, vaan kyseon ideologisen sodankäynnin menetelmästä, jossa idean eri puolet syötetään ”sattumalta” eri lähteistä, ja katsoja jopa ”oivaltaa itse” jotakin (jota sitten kyllä toistetaan kuin tiibetiläisestä rukousmyllystä eikä poikkea-via tieteellisiä näkemyksiä sallita..

Ohjelmat ja kaikki YLEn-anti aiheesta muodostavat suunnitellun aivopesukokonai-suuden:katsoja saa muka ”toisistaan riippumattomista lähteistä" kuin "sattumalta” sa- manlaista toistaan täydentävää tietoa. Ryhmäreiluusgeenimoraali olisi "geneettistä liittolaisuutta rotumurhapeilineuronimaailmassa”. Mitään todellista ”rauhantilaa” ei olisi kuin jossakin harvoin täysin tilapäisesti... Kieltämättä ”loogista”, mutta perustei- taan myöten täydellisesti perätöntä ja virheellistä, sillä mitään ”peilineuroneja” ei ole olemassakaan,eikä sellaisia voi darwinistisessa periytymisessä muodostua pavlovilaisen ehdollistumismekanismin oloissa.



 

Laki YLEStä:  http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380

 

Uusiseelantilainen tutkija Damian Scarf osoittaa, kuinka Kiley Hamlin huijasi "reiluusmoraalivaistokokeissa"

 

Tämähän on kerrassaan erimomainen artikkeli! hamlinin kukkulakoe, jossa "nukke-sankari" kiipeää kukkulalle ja siellä sitten "tuulettaa", ja toiset nuket häntä joko auttavat tai häritsevät, on ositettu huijaukseksi.

Tutkittiin,että kiipeäjä joko "tuulettaa" tai sitten ei, tai sitten "tuulettaa" pudottuaankin!  Lapset "ymmärtävät" ilon ilmaukset, mutta EIVÄT tarkoituksia vuorelle kiipeämisestä (ellei sitä nimenomaan tuulettamalla erikseen ilmaista), eivätkä noin ollen myöskään tavoitteen saavuttamisen auttajia (hyviä) tai häiritsijöitä (pahoja) sosiaalisessa mie- lessä! He seuraavat pelkästään "voittojen" (jollainen voi olla vuorelta putoaminenkin, "kunnon mäenlasku"!) ILMAISTUJA "voittoja", eivät muka "geenistä ymmärtämiään"!


Social Evaluation or Simple Association? Simple Associations May Explain "Moral Reasoning" in Infants

Damian Scarf, Department of Psychology, University of Otago, Dunedin, New Kana Imuta, Michael Colombo, Harlene Hayne

Published: August 08, 2012 DOI: 10.1371/journal.pone.0042698

Abstract

Are we born amoral or do we come into this world with a rudimentary moral com- pass? Hamlin and colleagues argue that at least one component of our moral sys- tem, the ability to evaluate other individuals as good or bad,is present from an early age. In their study, 6- and 10-month-old infants watched two social interactions - in one, infants observed the helper assist the climber achieve the goal of ascending a hill, while in the other, infants observed the hinderer prevent the climber from ascen- ding the hill. When given a choice,the vast majority of infants picked the helper over the hinderer, suggesting that infants evaluated the helper as good and the hinderer as bad.

Hamlin and colleagues concluded that the ability to evaluate individuals based on social interaction is innate. Here, we provide evidence that their findings reflect simple associations rather than social evaluations.

Introduction

Are we born amoral creatures or do we come into this world with a rudimentary mo- ral compass? Hamlin,Wynn,and Bloom[1] argue that at least one component of our moral system,the ability to evaluate individuals as good or bad, is present from a very early age. In their study, 6- and 10-month-old infants watched two social interactions: in one, infants observed the helper assist the climber achieve its goal of ascending the hill, whereas in the other, infants observed the hinderer prevent the climber from ascending the hill. Hamlin et al.[1] found that when given a choice,most infants chose the helper over the hinderer, suggesting that infants evaluated the helper as good and/or the hinderer as bad.

The next question Hamlin et al.[1]addressed was whether infants' choices reflected a preference for the helper, an aversion for the hinderer, or both. To answer this question, the helper and hinderer were pitted against a neutral character that neither helped nor hindered the climber. Consistent with the notion that infants evaluated the helper as good and the hinderer as bad, infants picked the helper when it was paired with a neutral character and the neutral character when it was paired with the hinderer.

On the basis of these findings, Hamlin et al. [1] concluded that the ability to evaluate individuals based on their social interactions is innate.

Hamlin et al.'s [1] Supplementary Videos show that two conspicuous perceptual events occur on helper and hinderer trials –
1) an aversive collision event when the climber collides with the helper on help trials and with the hinderer on hinder trials and,
2) a positive bouncing event when the climber reaches the top of the hill on help trials.
We argue that it is these negative and positive events, rather than the ability to evaluate individuals as good or bad, that drive infants' choices.
The helper is viewed as positive because, although associated with the aversive col- lision event, it is also associated with the more salient and positive bouncing event. In contrast, the hinderer is viewed as negative because it is only associated with the aversive collision event.

In the present experiments,we test our alternative account by pitting Hamlin et al.'s [1] social evaluation hypothesis against an alternative, simple association hypothesis. (Tarkoittaa ehdollistumista, SB)

Results

First, to determine whether infants find the collision event aversive,


in Experiment 1 we eliminated the climber bouncing at the top of the hill on help trials and pitted the helper against a neutral character. If infants find the collision between the climber and the helper aversive, then in the absence of the climber bouncing, infants should select the neutral character.

In contrast, if infants' choices are based on social evaluation, they should select the helper because, even in the absence of the climber bouncing, the helper is assisting the climber.

Second, to determine if infants find the bouncing event positive.


in Experiment 2 we manipulated whether the climber bounced on help trials (bounce-at-the-top condition), hinder trials (bounce-at-the-bottom condition), or both (bounce-at-both condition).

If infants' choices are driven by the bouncing event then they should select the indivi- dual, whether it is the helper or the hinderer, that is present on the trials when bouncing occurs; when the climber bounces on both help and hinder trials infants should show no preference.

In contrast, if infants' choices are based on social evaluation, then independent of the bounce,infants should display universal preference for the helper because in all three conditions the helper is assisting the climber in achieving its goal of ascending the hill.

Consistent with the view that infants find the collision aversive,a significant number of infants picked the neutral character over the non-bouncing but colliding helper (7 of 8, binomial probability test, one-tailed P = 0.035).

With respect to the bouncing event,consistent with the view that infants find the boun- cing event positive, a significant number of infants picked the helper in the bounce-at-the-top condition (12 of 16, P = 0.038, Fig.1), a significant number of infants picked the hinderer in the bounce-at-the-bottom condition (12 of 16, P = 0.038, Fig. 1), and,
in the bounce-at-both condition,infants showed no preference with an equal number picking the helper and hinderer (8 of 16 selected the helper, P = 0.60, Fig. 1).



Discussion

The simple association hypothesis allows us to explain why Hamlin et al.'s [1] infants preferred the neutral character over the hinderer and the helper over the hinderer without invoking the notion of an innate moral compass.


Experiment 1 demonstrated that, in the absence of bouncing, infants preferred the neutral character over the helper.

This finding is consistent with our view that infants find the collision event aversive irrespective of whether the collision occurs between the hinderer and the climber or the helper and the climber.

The finding is not consistent with the social evaluation hypothesis because that hypothesis predicts that infants will view the collision between the hinderer and the climber as qualitatively different from the collision between the helper and the climber (i.e., as helping and hindering respectively).

Experiment 2 adds further support to the simple association hypothesis by demonstrating that the bouncing event predicts infants' choices.

While the preference for the helper in the bounce-at-the-top condition is consistent with the social evaluation and the simple association hypotheses,the preference for the hinderer in the bounce-at-the-bottom condition and the lack of a preference in the bounce-at-both condition clearly conflicts with the social evaluation hypothesis.

If infants' choices were based on social evaluation then, because the helper assists the climber in both the bounce-at-the-bottom and bounce-at-both conditions, infants should display preference for the helper in both conditions.

The findings of our experiments speak to a number of important issues in develop-mental psychology. In the context of a nativist explanation for morality, our data cast doubt on Hamlin et al.'s [1] claim that “the capacity to evaluate individuals on the basis of their social interactions is universal and unlearned.”

Our data also speak more generally to the issue of rich interpretations of infant beha- viour. In his seminal article, “Who put the cog in infant cognition: Is rich interpretation too costly?”

Haith [2] noted that rich interpretations had begun to dominate developmental psy- chology and he suggested that,in many cases,the data could be explained by much simpler mechanisms.

In a companion paper, Spelke [3] argued that, just like the rich interpretations that Haith[2] castigates,intellectual attitudes like Haith's[2] also impede research on infant cognition. Spelke[3] challenged those researchers who were sceptical of rich ac- counts of infant cognition to put their simpler explanations to the test, and she listed four guidelines for such tests.To test the validity of the simple association hypothesis, below, we address each of these guidelines.

Spelke's [3] first three guidelines are:

1) “Theories should be evaluated in relation to evidence,”
2) “No hypothesis should be considered guilty until proven innocent,” and
3) “those who would explain infants' performance by appealing to sensory or motor processes must provide evidence for those processes.”

The present experiments were designed with these guidelines in mind:We evaluated our theory in relation to evidence (Guideline 1) and, in doing so, provided evidence that positive and negative perceptual events determined infants' preferences (Guideline 3).

Also, the fact that we pitted our simple association hypothesis against Hamlin et al.'s [1] social evaluation hypothesis demonstrates that we did not treat either hypothesis as guilty until proven innocent (Guideline 2).

Spelke's [3] fourth guideline deals with the issue of generalizability and makes the point that a study should not be viewed in isolation. On this note, below we briefly discuss two of Hamlin and colleagues' more recent studies.

In the first follow up to Hamlin et al. [1], Hamlin, Wynn, and Bloom [4] tested 3-month- old infants using the hill paradigm and measured looking time, rather than object choice, to assess infants' preference. When presented with the helper and hinderer, 3-month-old infants displayed a significant preference for the helper (Looking time: Helper 13.12 sec vs. Hinderer 6.22 sec). When paired with a neutral character, 3-month- old infants displayed no preference for the helper over the neutral character (Looking time:Helper 8.64 sec vs.Neutral 8.17 sec), but showed a significant prefe- rence for the neutral character over the hinderer (Looking time: Neutral 12.32 sec vs. Hinderer 2.86 sec).

Hamlin et al. [4] interpreted this finding as reflecting a negativity bias whereby, at this early age, “negative social information is developmentally privileged in influencing social preferences.” In our view, this finding may simply reflect the fact that 3-month- old infants find the bouncing event less appealing than do 6-and 10-month-old infants, or that they have greater difficulty distinguishing between the collisions and bouncing events. Either of these interpretations would explain Hamlin et al.[4] finding and spare one from having to explain why previous work suggests that a positivity bias, rather than a negativity bias, exists prior to 6 months of age [5], [6].

More recently, Hamlin and Wynn[7] tested 3-, 5-, and 8-month-old infants on two new paradigms and again found that they preferred an individual that helped over an indi- vidual that hindered. Similar to the hill paradigm, the help and hinder conditions in these new paradigms are also confounded by salient perceptual events that may be driving infants' choices.Given the ease with which we shifted infants' preferences on the hill paradigm, we believe that by manipulating these salient perceptual events, one could also shift infants' preferences on these new paradigms. One final point of contention may be Hamlin, Wynn, Bloom, and Mahajan's [8] remarkable finding that 8-month-old infants prefer an individual who helps, rather than hinders, a prosocial individual, and an individual who hinders, rather than helps, an antisocial individual.

While a full explanation of these findings is beyond the scope of the present paper, it is important to note that they can also be subsumed under the simple association hypothesis [9], [10], and need not reflect infants' innate preference for those who help prosocial individuals and hinder (i.e., punish) antisocial individuals.

In summary, we have followed Spelke's [3] four guidelines and demonstrated that our simple association hypothesis is a plausible alternative to Hamlin et al.'s [1] social evaluation hypothesis.

When combined with the arguments against the very concept of moral nativism [11], [12], [13], our findings call into question the view that infants enter this world with an innate moral compass.

Outside of the social realm,our findings add momentum a movement in both develop- mental [14], [15], [16] and comparative [17], [18], [19], [20] psychology toward more parsimonius interpretations of behavior. With respect to evolution, Darwin [21] argued that there is grandeur in a view of life in which complexity and diversity develop from simplicity.

With respect to development, we would argue that there is also grandeur in the view that infants' complex and diverse behaviours can be explained using simple mechanisms. Much like evolution, once we understand these simple be- ginnings,we can begin to uncover the origins of our complex cognitive abilities.





Dr Damian Scarf, University on Otago, Zew Zeeland, "synnynainen ydintieto" -huijausten yksi paljastaja.

The Guardian:

Reflecting on mirror neurons

The discovery of mirror neurons has been touted as one of the most important of modern neuroscience, but what exactly are these cells, and should you believe the hype?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 13:47

The discovery of mirror neurons has been touted as one of the most important of modern neuroscience, but what exactly are these cells, and should you believe the hype?

Friday 23 August 2013

Broken mirror

 

Mirror neurons have been used to explain everything from language acquisition to autism. Photograph: Alamy Guardian

Chapter 11 of my book, 50 Human Brain Ideas You Really Need to Know. Here's the introduction to the book, and my post about the most important idea in neuroscience.

Summary: Mirror neurons are cells that fire during both the execution and observation of a specific action. They have been linked to many behaviours and abilities, from empathy to learning by imitation, as well as implicated in conditions such as autism. Mirror neurons were discovered in monkeys, but it's still not clear whether they also exist in the human brain.

Mirror neurons were identified in the brains of macaque monkeys by a team of Italian researchers during experiments performed in the 1990s. The researchers, who were studying how the brain controls hand and mouth movements, implanted microelectrodes into the monkeys' brains in order to monitor the activity of single cells while the animals reached for pieces of food and put them into their mouths.These experiments revealed that the activity of certain cells increased when the monkeys performed this action.

The cells in question are located in the premotor cortex, a part of the brain involved in planning and executing movements, so the finding was not in itself particularly surprising. By chance, however, the researchers discovered that a few of the same cells also fired weakly when the animals merely observed the researchers putting food into their own mouths, and fired more strongly when they saw other monkeys performing the same action. Subsequently, the same team of researchers identified mirror neurons in several other regions of the monkey brain. They also located cells that fire when monkeys observe an action as well as when they hear the sound related to it.

But what does it all mean? The precise role of the mirror neuron system in monkeys is still not known, though the researchers who discovered them believe that they per- form two functions. First,that mirror neurons are involved in understanding the actions of others - observing an action triggers the mirror neuron system to generate a motor representation of it. This corresponds to the activity produced by the action itself: in other words, the mirror neuron system transforms the visual information into know- ledge of the intention of the others' actions. The second proposed function is imitation – or learning to perform an action by observing others.

Casting a long reflection

Advertisement
 

The discovery of mirror neurons was greeted with a great deal of excitement, and some have hailed it as one of the most important discoveries of modern neuro- science. Since these neurons were discovered in monkeys, researchers have speculated that the human brain may also contain mirror neurons.

In human beings, as in monkeys,mirror neurons are hypothesized to play an impor- tant role in imitation and understanding the actions of others.Some researchers argue that they are critical for many aspects of social interactions. These include understan- ding the intentions of others, and inferring their mental state from their behaviour (an ability referred to as theory of mind);empathy,or putting oneself  'into another's shoes'; self-awareness;and the evolution of,and the ability to learn, language.

Given their purported role in social cognition, one prominent neuroscientist has pro- posed that a defective mirror neuron system is what causes autism, a neurodevelop- mental condition characterized primarily by impairments in social interaction and communication. The same researcher argues that the discovery of mirror neurons is 'the single most important "unreported" story of the decade', and has even referred to the cells as 'the neurons that shaped civilization',because human culture involves the transfer of complex skills and knowledge from person to person.

Box: The broken mirror hypothesis

In the late 1990s, two groups of researchers independently proposed the so-called broken-mirror hypothesis,which states the social impairments characteristic of autism are caused by defects in the mirror neuron system. The broken mirror hypothesis has received considerable attention in the mass media, but has been the subject of severe criticism by many autism researchers. It is based on assumptions that mirror neurons are involved in understanding action, imitation and language acquisition, and that people with autism are insensitive to the emotions and intentions of others.

Critics say both that the first assumption is actually false, and also that there is evi- dence that people with autism are in fact overly sensitive to others' emotions and in- tentions. What's more, the broken-mirror hypothesis does not attempt to explain how the mirror neuron system is defective, or how the defects might arise.

But do we have mirror neurons?

Mirror neurons have proven to be highly controversial. A handful of brain-scanning studies show that several regions of the brain are activated during both action exe- cution and observation, and it has been suggested that these areas constitute the human mirror system. But while hundreds of other studies attempt to explain their results by alluding to mirror neurons, very few actually provide hard evidence.

So there is, as yet, very little convincing direct evidence that mirror neurons exist in the human brain. In fact, a number of studies have failed to find evidence of human mirror neurons altogether. In 2009, for example, Harvard researchers exploited a phenomenon called adaptation, whereby neurons reduce their activity in response to the same repetitive stimulus. The researchers showed their participants a film clip of hand gestures and asked them to mimic the action. The scans showed that the cells adapted when the gestures were observed and mimicked, but not when they were mimicked first and then observed.

One of the difficulties is that researchers rarely get the opportunity to examine the working human brain directly. In 2010,though, one research group who had just such an opportunity, while evaluating the brains of conscious epileptic patients about to undergo neurosurgery, claimed that they had obtained the first direct evidence of hu- man mirror neurons. Some of these cells fired both when the patients performed and observed an action, but the activity of almost as many cells decreased during exe- cution and observation, raising doubts that they are indeed mirror neurons. Further- more, the cells were located in the hippocampus, an area involved in memory forma- tion, and not previously thought to be part of the presumed mirror neuron system.

The researchers who originally discovered mirror neurons in the monkey brain have recently refined their claims, and now suggest that the cells have a far more restricted role than was originally thought. Instead of being involved in understanding the actions of others, they suggest that the cells play a role in helping us to understand, 'from the inside', actions that we already know how to perform. Critics argue that this confirms the alternative theory that mirror neurons are involved instead in selecting and controlling actions.

TÄMÄ HAISTAPASKANTIEDESURFFARI ON TULLUT MAKSAMAAN MILJARDEJA SUOMELLE:



psykologi Jukka Häkkinen

Hän on myös YLE:ssä sököttänyt oikein rotumurhapeilineurooniakin, siten että asioihin perehtynyt huomaa: toinen hölynpölytoimittaja ensin kysynyt vihjailevasti PRISMA STUDIOSSA ja sitten tämä houru vastannut samansuuntaisesti.

http://www.doria.fi/handle/10024/3393

Häkkinen, Jukka (2006)

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE- 1317881

URI: http://elektra.helsinki.fi/se/p/0355-1067/41/1/autismij.pdf

Elektra-aineisto, rajattu käyttöoikeus Nimeke: Autismi ja peilisolut Tekijä: Häkkinen, Jukka Päiväys: 2006 Avainsanat: autismi Lähdeviite: Psykologia 41 (2006) : 1, 13. artikkeli;

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/04/nokia-ja-holynpolytiede

http://www.aaniblogi.fi/2011/11/11/nokian-saatio-palkitsi-aivotutki...

MG_6952.jpg

 

Tällä jäpikkäällä on jo NOKIAn "konkurssipäänahka" plakkarissa... Terve menoa vaan: SITEN KÄY KAIKELLE HAISTAPASKANTIETEELLE JA SEN SEURAAJILLE JA RAHOITTAJILLE!

Odotamme kieli pitkällä YLE:N ja HESARIN KONKURSSIA (tai vastaavaa!)!

Tällaiset YLE:n "kokeet" ovat puhdasta paskaa, kuten että ihmiset pystyisivät eläytymään vain omanrotuitensa (-väristensä) kokemuksiin, MUTTA EI TOISENVÄRISTEN!

" Muutama vuosi sitten julkaistu italialaistutkimus kertoi karua kieltä siitä, miten ennakkoluulot vaikuttavat suhtautumiseemme toisiin ihmisiin. Italialaistutkijat näyttivät koehenkilöille videoita, jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla, ja mittasivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS-laitteella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin, mutta italialaistutkimus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä – kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja – ovat samaa rotua. Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoiset tummaihoisen, mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin. "

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/17/minako-rasisti

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 13:52

SIPPILÄN SITRA SOI(TTAA KANSALLISTA) KONKURSSIA....

Pyhäkoulun tiedoilla perustetaan FIRMA "tekemään tekoälyllä tiedettä", ja "siihen" saadaan miljoonarahotus SITRALTA: ABSOLUUTTISEN TURHAAN PASKANJAUHAMISEEN!!!


PS: Ilmeni, että se "tekoäly" ESITTÄÄ AUTOMAATTISESTI UUSIA HAKUSANOJA "TIETEELLISEEN GOOGLE-HAKUUN" JA HAKEE MYÖS NIILLÄ!!!!!


whiic kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 14:04

Yhäkin, copy-pasteat omaa itseäsi lähteenä paskalla, jota plöräyttelet piereskelet ripuli pörähtelet pärinä pirahtelet paska kakka rotumurha liriset rutiset.

Ota

Lääkkeesi.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 8. heinäkuu 2017 14:58

Ei se tee tee noista mitään "MINUN lähteitäni", että minä olen koonnut ne yhteen paikkaan!

Sitä paitsi KAIKKI "synnynnäinen tieto" on puhdasta paskaa ja huijausta, EI PELKÄSTÄÄN tuo jokapaikan rotumurhapeilineurooni!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/11/kansan-aani-2-2013-puos...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/noam-chomskyn-ajattelu-...



Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot