Moraalinen velvollisuus, moraaliton ehdotus, kansan moraalinen selkäranka - mikä näitä yhdistää? Ensinnäkin se, että näistä jauhetaan etenkin vaalien alla yhtenään ja toisekseen se, että niissä ei ole mitään sisältöä. Moraali lakkaa olemasta hyödyllinen heti sen poistuessa korvien välistä ulos ihmisten väliseen dialogiin.

Säännöt asiaa, fiilikset ei

Yhteiskunta tarvitsee pelisäännöt toimiakseen. Niistä etenkin kovin tulkinnanvaraisten kohdalla lienee pohjalla moraaliksi laskettavia mietteitä, mutta lain lopputuloksen tarkoitus on olla yksiselitteinen. Leijonaosa säännöistä on perusteltavissa täysin kyynisesti. Jo tylsät tilastot osoittavat, että tasavertaiset mahdollisuudet luovat toimivamman yhteiskunnan. Jopa väkivallan kieltävä laki voidaan perustella maallisella matematiikalla ja löytyypä jopa kulttuurin toimintaedellytyksille vahvoja numeroperusteita. Vaikkakin huomattava osa päätöksentekoa edellyttää spekulointia, on päätösten taustalle tarjolla poikkeuksetta vähintään jonkin asteen numeroita ja tutkimustietoa.

Suurin haaste järkiperusteisessa päätöksenteossa on epäilemättä asian myyminen äänestäjille. On äärimmäisen helppoa vedota tunteisiin, vaikka sen tekisi tietoisesti valehtelemalla silmät päästään. On kätevää julistaa yleviä periaatteita, koska niiden noudattamista ei oikeastaan kukaan valvo ja vaikka valvoisi, ketään ei tulos kiinnosta. Oppositio voi kritisoida hallitusta samasta asiasta mitä olivat itse ajamassa, kapitalismin vastainen liike voi ostaa markkinointipalveluita yhdysvaltalaiselta pörssiyritykseltä. Jos joku nostaa näitä pinnalle, aina voi vedota moraaliin ettei tarvitse asiasta puhua. Moisia vetoomuksia on viime päivinä kuulunut runsaasti.

Pidemmän päälle moralismi voi mennä absoluuttisiin naurettavuuksiin, kuten soteasioiden ympärillä on nähty. Jos näitä moralisteja uskoo, sairastuneelle ihmiselle ei ole kovinkaan tärkeää päästä lääkärille, vaan oleellisinta on tietää sotepalveluiden tulevan oman puolueen moraaliselle kompassille mahtuvalta palveluntarjoajalta. Puhuttiin sitten kunnan tai maakunnan asioista, arjen asioiden pitäisi kiriä tärkeysjärjestyksessä reilusti ohi ylväiden aatteellisten julistusten. Jos haluamme vain aatteita hallintoon, voisimme korvata koko valtuuston kirjahyllyllä. Virkamies voisi sitten viikottain lukea aina kappaleen verran aatteen sanomaa kuntalaisille.

Yhteiskunta on erilaisuuden summa

Jokainen päätös, joka tehdään moralisoiden tai tunteillen, on päätös kansalaisten tasavertaista kohtelua vastaan - kansankielellä epäreilu. Päätös vailla faktoille rakennettua peruskiveä ei kestä tuulta tai sadetta. Se voi tuntua kivalta, helpolta ja etenkin hurjasti ääniä keräävältä, mutta se ei ole ratkaisu vaan puhdasta psykologista markkinointia. Päätöksenteko voi tällöin onnistua vain aatteesta huolimatta, ei koskaan sen ansiosta.

Niin Tampereella, Pirkanmaalla kuin Suomessakin meitä on moneksi. Yhteiskunta toimii koska me monenlaiset ihmiset teemme monenlaisia asioita yhdessä, yhteisten sääntöjen puitteissa. On viisasta tukea tällaista monimuotoista yhteiskuntaa ja se tapahtuu vain laittamalla kaikki ihmiset samalle lähtöviivalle ja jokaiselle radalle samat, perustellut säännöt.



P.S. Jätin tarkoituksella nimiä mainitsematta ja linkkejä linkkaamatta, koska en pidä sormella osoittelusta vaalikampanjan aikana.

Katselukerrat: 393

Ahti Pontinen kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 10:34
Ei ainakaan siksi että olisivat lukeneet raamattua tai koraania tai muita satukirjoja.

Sana ”moraali” on johdettu latinan sanasta mos (monikko mores), joka tarkoittaa tapaa, käyttäytymismallia.

Tutkimusten mukaan simpanssit muistavat, ketkä tekivät heille palveluksia ja ketkä eivät, ja ovat taipuvia käyttäytymään vastavuoroisella tavalla. Simpanssit esimerkiksi ovat taipuvaisia jakamaan ruokaa sellaisten ryhmän jäsenten kanssa, jotka ovat sukineet niitä aikaisemmin. Simpanssit eivät ole ainoita sosiaalisia eläimiä, joiden on havaittu osoittavan taipumusta vastavuoroisuuteen
August Alakönni kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 11:34

"Yhteiskunta tarvitsee pelisäännöt toimiakseen." Pelisäännöt nimen omaan perustuvat moraalipohjaan. Oli kyseessä sitten sakotuskäytäntö tai vaikkapa sosiaalipolitiikka.

Samaa mieltä Putkisen kanssa.

August Alakönni kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 11:39

Oikeuskäytäntöä laajasti, ilman kansan enemmistön hyväksyntää, ei voi olla ilman moraalipohjaa. Eri poliittiset moraalipohjat sitten kilpailevat kansansuosiosta. Näin on, ja sen pitää olla. Yksittäisissä päätöksissä voi olla ongelmia kuten esimerkiksi eutanasialaki keskustelussa.  

August Alakönni kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 11:44

"Päätös vailla faktoille rakennettua peruskiveä ei kestä tuulta tai sadetta." Faktojenkin, eli tutkimustulosten yksi peruskivistä on moraali.

Ahti Pontinen kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 11:54
Hah. ""Päätös vailla faktoille rakennettua peruskiveä ei kestä tuulta tai sadetta." Faktojenkin, eli tutkimustulosten yksi peruskivistä on moraali."

Nyt meni väärin. Tutkimustulos ei ole yhtä kuin fakta.Toki siis voi olla, mutta ei ole automaattisesti, eikä välttämättä lainkaan.
Moraali ei voi koskaan olla vain faktoille rakennettua. Se on täysin mahdotonta niin kauan kuin ihminen ei ole vain kone.
Vaikka kuinka väittäisit että on pelkästään järkiperusteista niin ei ole. Asia on niin, että sinusta tuntuu, että asia on niin. Et voi sitä absoluuttisesti todistaa. Jokaisella on myös tiedostamattomia vaikutteita, vaikka täällä yks vaari väittikin hassusti ettei hänellä ole ja tiedostaa tiedostamattoman.

Tämä on tosi hassu ilmaisu kun oikein ajattelee:" Faktojenkin, eli tutkimustulosten yksi peruskivistä on moraali.

Siinä on päälaellaan oikeastaan kaikki
August Alakönni kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 12:55

"Nyt meni väärin. Tutkimustulos ei ole yhtä kuin fakta."

Pitää paikkaansa. Mutta Kyuu perusteli että fakta (tutkimustulos) on ainoa oikea jonka mukaan päätökset pitää tehdä. En ottanut kantaa ovatko tutkimustulokset oikeita, vaan siihen moraaliseen kivijalkaan johon tutkimukset perustuvat.

August Alakönni kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 13:01

"Tämä on tosi hassu ilmaisu kun oikein ajattelee:" Faktojenkin, eli tutkimustulosten yksi peruskivistä on moraali."

Tutkimus ja niiden tulkinta ilman moraalista pohjaa voi lähteä hakoteille. Jos moraali puuttuisi, voisi joku tehdä tutkimuksen että kun tietty kansanosa voidaan eliminoida pois niin talous lähtee nousuun ja kansakunnan geenit paranevat. Voi tuntua kaukaa haetulta mutta näin on menetelty ja se on ollut kyseissä yhteiskunnassa päättäjien mielestä moraalisesti oikein. Vrt. natsisaksa

August Alakönni kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 13:07

Muitakin esimerkkejä löytyy kuin natsi-saksa.

August Alakönni kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 13:17

Moraali on aina läsnä. Se ihmisen sisäänrakennettu piirre. Moraalitonta ihmistä ei ole keksitty. Se on vain meillä kaikilla erilainen ja sen pohjalta toimimme. Jopa Kyuun kirjoitus perustuu hänen moraaliseen käsitykseensä moraalista; eli tiivistettynä: mikä on oikein ja mikä väärin. Tätähän tämä filosofia on.

Keskustella sen sijaan aina voi kenenkä moraali on omasta mielestä oikein ja kenenkä väärin missäkin tilanteessa.

Kyuu Eturautti kommentoi_ 17. maaliskuu 2017 18:57

Olen suunnattoman ilahtunut siitä, että kommenteissa on oltu eri mieltä aiheista. Se on parasta mitä blogosfääri tarjoaa.

Ja aina valmis debattitoverini Ahti, toteat Vaikka kuinka väittäisit että on pelkästään järkiperusteista niin ei ole.

Ei olekaan. Järkiperusteiseen päätöksentekoon pitää pyrkiä mutta se ei muuta sitä että päättäjät ovat ihmisiä. Pahimmat virheet voi välttää jos jokaiselle päätökselle vaatii numeroperusteet. Voit perusteilla numeroilla muutakin kun umpitunneleita tai raideliikennettä. Voit perustella numeroilla päivähoitoa, koulutusta, kulttuuria ja vaikka kukka-asetelmia. Oleellista on joka vaiheessa vaatia perusteita, jotka eivät perustu "moraaliseen velvollisuuteen" tai "periaatteeseen nojaamiseen", yms.

Ahti on oikeassa. Emme voi, eikä meidän pitä tuhota tunteita tai väittää ettei niitä ole. Mutta voimme pyyhkiä päätöksenteon yltä höttöä pois aimo pinon, jättäen silti tilaa erilaisille näkökulmille.

Kas, perusteltuja faktojakin voi olla useita ja siitä syntyy hyvä debatti.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot