Demos Helsinki ja Ajatuspaja e2 järjestivät 26.–27.8.2009 kaksipäiväisen päättäjäkurssin globaalitaloudesta ja maahanmuutosta. Paikalle kutsuttiin joukko politiikan, järjestökentän ja yrityselämän avainhenkilöitä tuottamaan tuoreita ajatuksia ja toimenpide-ehdotuksia. Kurssilla painotettiin tulevaisuuskeskeistä, vuorovaikutteista työryhmätyöskentelyä perinteisten seminaarien sijaan. Keskustelujen kautta pyrittiin löytämään vastauksia mm. siihen, millaista politiikkaa ylirajainen Suomi tarvitsee ja miten voimme luoda lisätilaa monimuotoisuudelle. Osallistujilta toivottiin rohkeutta innovoida ja ajatella omasta organisaatiostaan ja taustastaan riippumatta.
Tämä puheenvuoro on kirjoitettu Kiinassa ja Irlannissa tehdyillä tietokoneilla Helsingissä ja Amsterdamissa hyödyntäen kalifornialaisten nörttien kehittämää internet-työkalua. Ajatuksia on kehitelty maassa, jonka suurimman yrityksen omistavat muut kuin suomalaiset, kaupungissa, jossa on luontevaa opiskella ja rakastua ulkomailla. Tätä kirjoittaessa on juotu Britanniassa pakattua teetä ja Päijänteen vettä sekä syöty Punavuoren japanilaisten tekemää sushia ja Kalannissa kasvatettuja punajuuria. Punajuuret kypsyivät ruotsalaisessa uunissa.Jälleen on osoitettu, että vaikka on kuinka hienot pelit ja rensselit, niin Garbage in tuottaa garbage out:
[Helsingin] Kalasataman Verkkokadun pihapiirissä virolainen diplomi-insinööri ja alunperin turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa. Kylätalolla järjestetään asukkaiden vetämiä taitokursseja sekä lasten iltapäivätoimintaa. Elämä Kalasatamassa on rosoista, mutta yhteisöllistä. Kylätalon vuosittaiset sadonkorjuujuhlat keräävät väkeä muualtakin kaupungista, kun asukkaat esittelevät kokkaus-, esiintymis- ja käsityötaitojaan. Kalasataman Karnevaalit pitävät sukulaisinaan Lontoon Notting Hill Carnivalia ja Berliinin Karneval der Kulturenia, vaikka paikalle ei matkustakaan miljoonia vaan tuhansia juhlijoita.
Tagit: demos, köyhän kansan kusetus, maahanmuutto, monikulttuurisuus, politiikka, somali, thors, utopia
Kun itse matkustan vieraaseen valtioon, mihin tahansa, oletan sieltä löytyvän jotakin alkuperäistä, paikallista ja omintakeista. Jos en löydä, olen erittäin pettynyt ja jätän palaamatta siihen maahan. Thaimaa on omintakeinen. Se ei häpeä omaansa. Se on kuitenkin hyvin tiukka maahanmuutosta. Sinne ei pääse helposti. Ulkomaalaiset eivät saa omistaa maata. Thaimaa on suorastaan rasistinen maa. Mutta se ei haittaa. Thaimaa on maailman rakastetuimpia kulttuureja. Se on jo nyt Aasian suosituin matkakohde. Tyly ja rasistinen suhtautuminen kaikkiin ulkomaalaisiin onkin tehnyt Thaimaasta entistä suositummin, rakastetumman ja arvostetumman. Ihmiset suorastaan jonottavat kokkikursseille, oppiakseen jotakin Thaimaan perinteisestä ruokakulttuurista.
Suomi, joka tarkoituksellisesti halveksii omaa perintöään, tuo maahan väenväkisin meille vieraita vaikutteita, uskottelee elävänsä ”monikulttuurissa”, luo pelkästään kuoren, jonka sisässä Suomi kumisee tyhjyyttään.
Ja sellainen Suomi herättää pelkkää vastenmielisyyttä.
Tervetuloa
Aamulehti Blogit -palveluun
© 2010 on luonut Aamulehti
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon