Elämä on peli, joka syntyi kauan sitten – kun ensimmäinen molekyyliryhmä hoksasi jakaantua. Jakaantuminen oivalsi myöhemmin, että elämän peli voi olla ”ikuista” - niin kauan kun jakaantuminen saadaan elävästä käyntiin yhtymisen ansiosta – vieläpä onnistuneesti.

Elämän pelissä on jäänyt matkalle mittaamaton määrä biomassaa, joka on hyödyntynyt muiden jatkumiseksi uusille sukupolville. Voidaan sanoa, että tasan jokainen nyt elossa oleva organismi, laji ja ihmisyksilö on pelissä voittanut kaiken, koska elonketju on ollut katkeamaton sieltä ”haman alusta” alkaen.

Emme tiedä missä ”alku” on,

mutta kaukana ajallisesti; meille mittaamattoman kaukana – tai lähellä – onhan jokaisen takaisinkytkentä suorittanut elollisen perintöhypyn jokaisessa hedelmöityksen kohdassa. Olemme siis pelien pelin voittajia, vaikka on täysin mahdollista, että juuri Sinun tai minun kohdalla se päättyy – sammuneita sukuja on miljoonittain.

Maallisessa pelissä julkistettiin pelikauppa vailla vertaa –

Nokia myi mobilensa vain viisi kertaa kalliimmalla kuin Supercell kävi kaupaksi japanilaisille – näin korkealle noteerataan bittipelit, jotka pelataan huomenna miltei täysin niillä esimerkiksi Nokian myymillä älykännyköillä.

...

Maallisuuden elämänpeli on ravinto,

tarve lisääntyä sekä kyky kasvattaa – tässä pelissä ei paljon bittipolitiikka vihellä. Bittipelit ovat arvottomia, kun tarkastelemme Maslowin tarvehierarkian ”alkeellisimpia tasoja” - Elämän pelin hengitys, vesi ja kiinteä ravinto valmistuvat biosfäärin oman pelilaitoksen tuotoksena – apuna käyttäen fotoni- yms. aaltoja auringostamme.

Biosfäärin pelissä biomassojen keskinäinen suhde on meille ihmisille tuntematon peliyhtälö – tuossa yhtälössä muhivat ne jotkin, joita tasapainoksi, evoluution sopeumaksi ja itsekurilliseksi suojeluvaistoksi kutsutaan.

Sanotaan muutoinkin, että ihminen elää pelissä –

jossain sellaisessa matriisissa, jonka sävellys juontuu universaalista käyttöjärjestelmästä, jolle jotkut ovat antaneet nimen Jumala, Allah, Jehova ja niin edelleen – uskottomat turvaavat tietämättömyytensä ymmärryksensä kasvuun mittoihin, joissa kaiken tieto on joskus hallussamme.

Luonto pelaa myös omaa peliä,

jossa mustapekka saattaa jäädä jakajan käteen – tuo jakaja, ihminen on biomassaltaan sangen pieni nokitus, mutta hallitsevana tekijänä uskomamme valttikortti – tai siksi me ihmiset sen luulemme. Olemmeko perustaneet valtin ilman kuningatarta – pelkkä kuninkuus ei jatka ”loputtoman elämän pelin” jatkumoa – vaan jokerin voima saattaa nokittaa meidät pelistä pois – hävinneenä.

Mitä peliä Sinä pelaat –

pelaatko peliä lapsiesi tähden, oman etusi nähden vai näyttö- ja vertailutalouden vuoksi, jotta näyttäisit bluffissasi paremmalta kuin sisuksesi näyttäisivät. Onko meidän peli jo hävitty? Mikä on meidän rooli seuraavalla kierroksella, kun elämän valttikortteja jaetaan – jääkö meille vain tyhjä käsi – luonnon korjatessa täyden potin?

...

Lopuksi voisi esittää muutamia kysymystä peleistä, pelaamisesta ja riippuvuuksista ---

1] Voisiko pelaamalla ratkaista huomisen sodat – sotapelien esiinmarssi?

2] Olisiko peleistä mahdollisuus kehittää mallinnusta ihmisen psyykkeen saloista – pelimiesten pelimanipulaatio?

3] Voiko peliriippuvuus 4] muuttaa ajatuskantojamme olevaisuudestamme – itsemurha-aaltojen yleistyminen?

4] Peliriippuvuus villitsee ikään, sukupuoleen, arvoon, sosiaaliluokkaan katsomatta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/hedelmkaruselli-villitsee-ikn... ---![BLOG/il]

Ja sitten utopistisin skenaario, mitä täyden linjan riippuvuus pelimaailmoista voisi tehdä ---

Kutistuuko ihmisen olemus pelkiksi aivoiksi, kun pelit ottavat haltuun fyysisen kehityksemme ja pienentävät biomassamme aivollisiksi lasikuutioiksi – joiden kubiikkinen meri täyttäisi maanpinnan ja aivollinen pelikeskuskone jakaisi virtuaalisesti tuntemuksia; hallitusti/ hallitsemattomasti tai peräti tietoisesti manipuloiden meidät geneettiseksi ”sopaksi” pelien matriiseihin – antamatta vastausta – ollakko vai ei!

KYSYMYS ---

Minne matkustaisit, jos olisit ainoa ihminen maan päällä ja kaikki laitteet, systeemit, koneet, hotellit, kuljetukset ja ateriat toimisivat - mutta olisit täysin yksin – ainoa ihminen” - nyt muunnetaan alku:

Mitä pelaisit …

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

...

EXTRA

Pelaammeko tulevaisuuden sodat peleinä ja kauko-ohjatusti?

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/viruksien-ja-robottien-sodat.... ---[BLOG/il]

US

Katselukerrat: 268

Kalevi Hartikainen kommentoi_ 16. lokakuu 2013 07:23

Elämää voi tietysti ajatella myös pelinä, on vaan aika lohduton ajatus kun häviö on 100% varma. ...Voit tietysti pelin aikana tehdä erilaisia srategisia kuvioita, voittaa kamppailuja, kokea nautintoja jne. mutta lopputulokseen et voi vaikuttaa, luusereita ollaan ihan kaikki. 

Spammiro Botti kommentoi_ 16. lokakuu 2013 08:56

En ajattele elämää pelinä enkä aio edes ruveta niin ajattelemaan.

Ilkka Luoma kommentoi_ 16. lokakuu 2013 09:21

Spammiro - aivan, eikä elämäkään ajattele muuta kuin vain "pelaa" peliään - tahdoit tai et ;-)

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot