Mistä johtuu Kokoomuksen (koko oikeiston) vaalivoitot? Ja vasemmiston tappio?!

Porvaristo kuittaa asian luokkaristiriitojen puuttumisella.

Elämme hyvinvointivaltiossa, jossa kaikilla on hyvä olla, joten ei ole mitään vastakohtia, joten kokoomus on yhtälailla ihmisen asialla kuin vasemmistokin.

 

Näin porvariston mielestä suurin piirtein asia on, ja tämä on saatu laajoille kansakerroksille syötettyä, ikään kuin totena.

Mutta onko asiat näin?

Ei sitten edes sille seinällekään, sanon minä.

Sylttytehdas on helppo selvittää: valtamedia on ollut ja on edelleen suurpääomien käsissä, jota edustaa kokoomus.

Mutta että pitää perustella, onkin jo toinen juttu.

Yritän sitä nyt tässä sitten perustella. Koettakaa kestää ja jaksaa lukea.

 

Yritän siis tässä perustella tekijöitä joihin oikeistovaikutuksen kasvu perustuu:

Objektiivisesti ottaen tilanne ei ole suotuisa oikeistolle, mutta kuinkas on käynyt?

Elämme ehkä kapitalismin pahinta kriisiä sitten toisen maailmansodan.

Mutta miksi oikeisto etenee?

Työttömyys on maassamme laajempaa kuin milloinkaan.

Eläkeläisten ja nuorison taloudelliset ongelmat ovat syventyneet.

Kansan enemmistön kannalta tärkeät yhteiskunnalliset uudistukset ovat pysähtyneet ja tilanne on monilla aloilla kääntynyt suoranaiseen huonontumiseen (esim. asuntotuotanto, terveydenhuolto, kulttuuri ja sivistysolot).

Kansan suuren enemmistön keskuudessa on kasvanut oikeutettu tyytymättömyys tällaisiin oloihin.

Ihmiset näkevät, ettei kaikki ole ”uhrautunut” asian eteen.

Pulan rasitteet on on siirretty raskaana työtätekevän väestön kannettavaksi, jotta suurpääoman voitot ja rikkaudet on voitu suojata ja jopa heidän asemia parantaa.

Kun lama (tämäkin )ohitetaan, ongelmat jätetään, taas kerran, kansalle.

Tulonjako tulee olemaan entistä epätasaisempi, suurpääomien hyväksi, totta kai.

Kapitalistien kilpailukyky parantuu merkittävästi, työväenluokan riistoa syventämällä.

Voimakas pääomien ja tuotannon keskittyminen yhä harvalukuisempien suuromistajien käsiin jatkuu.

Maamme taloudellinen kehitys on kulkenut kansan enemmistön kannalta hyvin epäoikeudenmukaiseen suuntaan.

Tätä kehitystä on keskeisellä tavalla edistäneet valtiovallan talouspoliittiset toimet.

Kriisin olosuhteissa on kapitalistimaissa vahvistunut vallankäytön, suurpääoman ja valtion yhä tiiviimpi yhteenkietoutuminen.

Suurpääoma on tehostanut valtion hyväksikäyttöä etujensa suojaamiseen.

Tästä esimerkkeinä monet pitkän ja lyhyen aikavälin ohjelmat, erityisesti elvyttämispolitiikka, tulopoliittiset kokonaisratkaisut ja valtion budjettiratkaisut ovat olleet tämän toiminnan menetelmiä.

Yhteiskunnallinen tyytymättömyys on kohdistunut hallituksen talouspolitiikkaan.

Oikeiston asemia on parantanut selvästi se, että työväenliike on varsin laajasti koettu kykenemättömäksi vastaamaan moniin keskeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Jo 20-30 vuotta jatkunut raju tieteellistekninen kehitys ja automaatio on herättänyt ankaraa turvattomuutta laajoissa ihmisjoukoissa.

Heille ei ole kyetty tarjoamaan mitään ratkaisuja, ei nykyisiin tarpeisiin eikä tulevaisuuteen.

Vastuu virheellisestä politiikasta on syventänyt sanojen ja tekojen ristiriita.

Tämä heijastuu vaalituloksissa työväenliikkeen tappioksi.

Ay liikkeen sitominen hallituksen talouspolitiikan toteuttajaksi ei voi olla synnyttämättä passiivisuutta.

Yhä laajemmat joukot etääntyvät politiikasta, vieraantuvat siitä.

Yleiseksi käytännöksi on muodostunut ylätason poliittiset ratkaisut, joita tehtäessä ei ole pätkääkään otettu huomioon kansalaisten tahtoa tai tarpeita.

On jopa pyritty rajoittamaan kansanjoukkojen vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisessa elämässä.

Joukkotoiminta on peräti luonnehdittu yhteistyökyvyttömiksi ja kabinetti politiikka sitä ”todellista vaikuttamista.”

On helppo käsittää, että joukkotoiminnan väheksymisestä on seurannut taisteluhenkisyydestään tunnetulle työväenliikkeellemme vakavia vaikeuksia.

Työväen liikkeen historia osoittaa kiistatta, että nimenomaan omakohtainen osallistuminen kamppailuun on suorassa yhteydessä yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvuun sekä oman luokka-aseman tiedostamiseen.

Suomessa on ovat tulleet laajaan julkisuuteen erilaiset politiikkaan moraalin rappioilmiöt, suoranaiset rötökset ja ne ovat ulottuneet myös työväenliikkeeseen.

Sellaiset ovat omiaan vieraannuttamaan politiikasta.

Vaalit ovat muuttuneet henkilövaaleiksi politiikan kustannuksella.

Vaalikamppailua käydään todellisuudessa kärjistyneessä ideologisessa kamppailussa.

Vai onko jäänyt huomaamatta kova sosialismin ja kommunismin vastainen propaganda?

Siitäkin huolimatta vaikka Neuvostoliittokin on jo aikaa sitten romahtanut.

Tätä propagandaa käydään juuri nyt raivoisasti kapitalismin syvän kriisin vallitessa.

Miksi?

Siksi ettei vaihtoehto, sosialismi, vaan vetäisi ihmisiä puoleensa.

Valitettavasti työväenliikkeen ”sosialismi kriitikot” ovat vetämässä samaa pasuunaa porvariston kanssa.

…ja kokoomus kasvaa, ja työväenliike entisestään passivoituu.

Työväenliikkeen sitoutuminen työkansan etujen vastaiseen politiikkaan on jo koitunut työväenliikkeen turmioksi.

Tämän linjan sai ehkäpä alulle historiallinen kompromissista, jonka saattavat vielä jotkut muistaa.

Se aiheutti sen, että esim. demareille muodostui mahdollisuus muuttaa politiikkaansa vieläkin oikeammalle, ja sinne suolle on todella menty.

Tällä kompromissiohjelmalla ohitettiin puolue-elimet. Ja se sai erityisen suuren huomion valtamediassa, eli porvarillisissa tiedotusvälineissä.

Tällä saatiin SKDL ja SKP hajaannuksen tilaan ja lopulta myös hajotettua.

 

Turha sitä on tietenkin parkua enää, kun paskat on olleet housussa jo aikaa.

Mitä on tehtävä?

On yhdistettävä voimia.

Lähtökohta on oltava: tunnustaa suurpääomien valta, suuren rahan oikeuksien kaventamisen välttämättömyys.

Kehityksen kääntäminen työväen ja demokraattisten voimien eduksi, joka edellyttää selvää suurpääomien ja poliittisen oikeiston vastaista toimintalinjaa.

Keskeiset kysymykset ovat: työtätekevien taloudelliset ja sosiaaliset, demokraattiset edut ja oikeudet.

Selkeästi irti luokkayhteistyöstä suurpääoman kanssa ja torjuttava yhteiskuntasopimus.

Maamme tarvitsee hätäohjelman

Toimet, joilla voidaan pysäyttää kansanjoukkojen taloudellisen ja sosiaalisen aseman huononeminen. Kääntää kehitys nousuun.

Katselukerrat: 349

Markku Huhtala kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 12:08

Aiemmin kirjoitin, miten kuntien talous on saaettu kuralle, siis ihan poliittisn toimin. ei rahasta ole ollut eikä ole nytkään pulaa.

pääomapiirit sanelee mitä on kokoomuksen tehtävä, ja kokoomus tekee, onhan kokoomus suurpääomien puolue.

Mitä kokoomus on tehnyt?

Tässä linkki kokoomuksen urakoinnista:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/miten-suomen-valtio...

Merkitystä ei ole ollut, kuka on ollut hallitusvastuussa, kuten tuossa jutussani yllä mainitsen.

Tomppa kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 12:38

No mikä on SDP:n ja Vasemmistoliiton tehtävä hallituksessa vai myötäillä Kokoomusta?

Petri Iso-Mustajärvi kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 12:46

Itse ajattelen sen niin, että kun 10 vuotta sitten valtionvelka oli 50 miljardia pienempi kuin tänään niin sehän tarkoittaa sitä, että keskimäärin ihan tavallinenkin ansiotyössäkäyvä suomalainen saattaa kuvitella olevansa 10 000 euroa varakkaampi kuin kymmenen vuotta sitten. Toisaalta esim. asuntolainaa ja kulutusluottoa on kuka vaan työssäkäyvä saanut lähes kuinka paljon vaan niin tämäkin on saattanut aiheuttaa monelle harhakuvitelmia omasta varallisuustasosta kun velkarahalla ostetut asunnot ja autot on laskettu varalllisuudeksi.   

Petri Iso-Mustajärvi kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 12:53

Sori, katoinkin velkakelloa vähän väärin ja oikea velkaantumisvauhti näyttää olevan 30mrd euroa kymmenessä vuodessa,

Petri Iso-Mustajärvi kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 12:56

http://www.findikaattori.fi/28/

Tuon linkin mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on noussut hurjasti 2000 luvulla, eli 60% -> 115% käytettävissä olevista tuloista, mikä tukee tuota "virtuaalisen vaurastumisen" teoriaani. 

Mauri Sirén kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 13:12

Kiitos ajatuksia herättäneestä kirjoituksesta.

Jokainen ajaa vain omaa etuaan. Valta turmelee ihmisen ja täydellinen valta turmelee ihmisen täydellisesti. Niin pääoman kuin vallankin keskittyminen helpottaa päättäjien eettisten arvojen uudelleenarviontia tarpeen mukaan. Tilanne on jo sellainen että minimipalkan laskuun ja muihin  kilpailukykyä parantaviin välttämättömiin muutoksiin on mentävä. Yhteisen edun nimissä meille tarjoillaan mm. tällaista. Kaikenlaisen kehityksen vannotaan riippuvan välttämättömästä taloudellisesta kasvusta. Suuret linjat on markkinat jo määränneet ja kansalaisten oikeuksia rajoittavien "välttämättömien" lakien sanamuodon määrittely on enää jäänyt meidän päättäjillemme. "Ajopuusta" kiinni pitäen mennään Vapauden koskea hurjaa vauhtia alaspäin, päät välillä kolahtaen Ihmisyyden kiviin.

Sampo Jämbeck kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 13:20

Kaikki "ismit" ja "aatteet" on myrkytetty sisältäpäin. Nykypäivän termein korruptoitunut.

"Please allow me to introduce myself. I'm a man of wealth and taste.

I've been around for a long, long year. Stole many a mans soul and faith."

Rolling Stones - Sympathy For The Devil

Kannattaa lukaista kappaleen loputkin lyriikat. Ei kovin kaukana totuudesta.

Tsaimai kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 13:57

Jospa kyse onkin siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltio olikin vain ihmisen ja ihmiskunnan kehitykseen sattunut kokeileva poikkeus. Nyt on sitten havaitttu, että tasapuolisuus ja tasa-arvo sekä kokonaista kansaa koskeva solidaarisuus onkin mahdoton ajatus ja nyt ollaan palaamassa siihen ihmisen tuhansia vuosia käytössä olleeseen "vahvat pärjää ja jokainen vastatkoon itsestään" ajatteluun.

Ehkä meidän kokemaamme sosiaalivaltiota ei yksinkertaisesti pystytä ihmisen perusluonteen takia kauaa ylläpitämään, vaan oma suu on lähempänä kuin kontin suu. Meillä on edelleen sisään rakennettuna ikiaikainen selviytymisen malli, jossa eriarvoisuutta ylläpitämällä kykyjä ja taitoja omaavat koittavat jallittaa niitä, joilta samat kyvyt puuttuvat.

Samasta syystä kommunistiset valtiokokeilut ovat menneet järjestään perseelleen. Ihminen ei ole vielä siinä kehitysvaiheessa, jossa todellinen yhteisöllisyys ja yhteisvastuu toimisi. Onko milloinkaan?

PerttiK kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 14:37

Telaketjukommunisti ei ole vielä ymmärtänyt, että oikeita vasemmistolaisia ei enään ole. Aivan sama kumpaa aumaa puramme. Korkeasti koulutettu, runsaasta toimentulosta, koko ikänsä, ei voi juurikkaan olla kunnon sosisaalidemokraatti, tuskin virkamiehen koulutettu tytärkään.

Hyvät tiedot ja taidot omaavaat, vähintään keskipalkkaiset ammattimiehet ja naiset ovat ymmärtäneet oman etunsa (solidaarisuuus ?).

On vain ymmärtämättömän tulipunakommunistin mielipide kirjoittaa selvistä asioista elämän faktoja vastaan.

Sampo Jämbeck kommentoi_ 5. maaliskuu 2012 15:59

"I stuck around St. Petersburg
When I saw it was a time for a change
Killed the Czar and his ministers
Anastasia screamed in vain

I rode a tank
Held a general's rank
When the Blitzkrieg raged
And the bodies stank "

Rolling Stones - Sympathy For The Devil

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot