Millaisesta maailmasta nuorisomme ponnistaa?

Nykymenolla joudumme jakamaan yhä suuremmalle osalle maapallomme niukkenevia varantoja. Epätasajako on ollut huomattava. Länsi on viimeisen 150 vuoden aikana syönyt itäisen ja eteläisen toverin riisikupilta – ei nyt suoraan, mutta välillisesti oman jako-osansa noin viisin-kymmenkertaisena.

Olemme saavuttaneet oman materiaalisen hyvinvointimme viemällä ”kalan köyhemmän kalastajan koukusta” - sosiaaliturvamme on paljolti revitty itäisten ja eteläisten veljiemme ja siskojemme selkänahasta, ei nyt suoraan, mutta välillisesti.

Nyt itä ja etelä nousevat, pitkälti omin voimin. Kiinalaiset, intialaiset ja afrikkalaiset (heitä on lähes neljä miljardia!) eivät meitä lännen miehiä juurikaan tarvitse – he tarvitsevat toinen toisensa. Mikä jää meille, onkin arvoitus. Jos haluamme sen ratkaista itsellemme suosiollisella tavalla, on meidän pakko huomioda aivan uusia tapoja nähdä muita – aloitetaan jälkikasvustamme; lapsista, nuorista ja opiskelijoista!

Kaljuuntunut ymmärryksemme itäisistä ja eteläisistä kulttuureista on perua kolonnialismiin johtaneista löytöretkistä, joiden myötä lähinnä ryöstimme nuo meille tuntemattomat korkeakulttuurit. Tänään annamme arvioita asiantuntijoina – kuten esimerkiksi Linda Jakobsonin *], joka toimi UPI-FIIA:n kiina-asiantuntijana, kirjoitukseen HS Vieraskynässä – vuonna 2006 [!], otsikolla - "Kiinan ulkopolitiikka on ajautumassa umpikujaan" – tuohon tehtiin vastine, joka löytyy linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/07/vastine-kiinan-ulkopolitiikan... alta. Olkaa hyvä.

*] Linda Jakobson ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Linda_Jakobson - [wiki]

[2006] Miten voisimme pärjätä huomisen maailmassa?

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/huominen-ratkeaa-osaamisella.... – [BLOG/il]

Opiskelijat ovat huominen ja koko kansakuntamme tulevaisuus. Maailmanlaajuinen työn uudelleen jako vie meiltä perinteellisiä työpaikkoja. Kilpailu on kovaa ja uudet kehittyvät maat puskevat markkinoille motivoituneita ja ahkeria työläisiä, vastavalmistuneita ja kokeneita osaajia.

Suomen etu on nyt korjata opiskelijoiden edellytykset taisteluun osaamisesta, motivoituneisuudesta sekä hengestä ottaa vastaan kilpailu. Suomi tarvitsee vähät nuorensa kyvykkäinä, taistelutahtoisina, systemaattisina ja uteliaina ratkomaan huomisen verokertymäongelmat.

Opiskelijoiden edellytyksiä pärjätä ei ole tarkistettu vuosikausiin, nyt on sen aika -aloitetaan remontoimalla koko opetusjärjestelmä – link ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158594-opettamisen-ja-el... – [US_P/il] ---.


Tämä vetoomus koskee koko Suomea,

meidän on nähtävä ne perusnuorten ongelmat yhtäaikaisine työssä oloineen, jatkuvasti kallistuvine asumiskustannuksineen sekä opiskelun kiristyminen säädettäessä määräaikoja valmistumisille. Yhtälö ei toimi, yhtäaikaa töissä ja koulussa ei toimi aikarajojen puitteissa.

20 vuotta sitten opiskelijat saivat enemmän käteen kuin nyt

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153218-pitaako-koulutus-... – [US_P/il]

Tuolloin otettiin surutta lainaa, nyt ei, on epävarmuus. Ei luoteta itseensä ja huomisen omaan yhteiskuntaan. Nykyisten opiskelijoiden herkkyyttä kritisoida perustellen nykyistä yhteiskuntaa tulee lisätä, lisäksi heidän uteliaisuuttaan tulee kannustaa näkemään huomisen aivan uusia ratkaisuja.


Valtion erityisessä suojeluksessa pitää olla työ, opiskelu

--- ja päivätyön tehneet eläkeläiset ja kehittyvät lapset. Nyt pitää panna opiskelijoiden asiat kuntoon niin rahoituksen, opintotavoitteiden, valmistumissuuntien kysynnän (kädentaitoja unohtamatta), oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen määrän osalta sekä yhdistetyn koulutuksen/ työtehtävien yhdistelemisenä.

Verotus voidaan ratkaista päätoimisten opiskelijoiden osalta uudelleen, veroton vuosiansio nostetaan riittävälle tasolle. Lisääntyvä työvoima- ja rahapula ajaa miltei valmistuneita opiskelijoita töihin ja tämä työ tulee synkronoida itse opiskeluun osaksi sitä.


Kansanedustajamme voivat nyt näyttää voimansa

--- ja muuttaa hallituksen laatimaa budjettia ratkaisemaan juuri nyt huomisen edellytyksemme opiskelijoiden osalta. Koko opiskelijamaailma voisi ottaa tulevat eduskuntavaalit protestina ja osoittaa oman huolensa itsestä ja koko huomisen kansakunnastamme.

Ilman nykyistä opiskelijasukupolvea nyt hankittu osaaminen, varallisuus ja suomalainen henki ei toimi huomenna. Paine ulkomailta kasvaa, uusia vähempään tyytyviä opiskelijoita tulee koko ajan lisää.


Jokainen opiskelija voi mennä hiljaisesti itseensä ja katsoa,

mitä on omaehtoisesti tehtävissä. Osalla on riittävästi kaikkea ja osalla ei. Osa saa kotoa, osa ei. Osa pääsee töihin, osa ei. Kaikille yhteinen päämäärä on kannusteellinen opiskelu ja valmistuminen tarpeellisiin ammatteihin viivyttelemättä, kantamaan se yhteiskuntavastuu, joka isovanhempiemme osalta on mallikelpoisesti hoidettu.

Yhteistä henkeä, uutteruutta ja intohimoa!

Suomi tarvitsee yhteishenkeä, yhteenkuuluvuutta, tarpeellisuutta ja ryhmään kuulumisen henkeä. Nykyiset vaaleihin valmistautuvat kansanedustajat voivat nyt kantaa oman osansa yhteiseen tavoitteeseen kohottamaan opiskelijoiden edellytykset sille tasolle, mitä huomisen yhteiskunta tarvitsee taistelussa osastamme maailmanlaajuista kilpailua.

...

EXTRA

Kun lapsen ja nuoren mieli sairastaa

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48975-lapsien-ja-nuorien... – [US_P/il]

Lahjakkuuksien louhintaa kokonaismassasta!

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156199-lahjakkuuden-louh... – [US_P/il]



Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL US Vf IL – BLOG 29662

---19012014---

doc.: miten_parjaamme_huomenna_19012014.doc – OpenOffice Writer

601 | 5612

Katselukerrat: 192

vanha mestari kommentoi_ 19. tammikuu 2014 16:54

Nuorisomme ponnistaa juuri sellaisesta maailmasta jonka me; niin sinä kuin minäkin; olemme luoneet. Olemme ensinnäkin siloitelleet tien aivan tasaiseksi kulkea, pyyhkineet sivuun vastoinkäymiset. Lisäksi olemme antaneet kaiken mitä on ymmärretty pyytää. Sen lisäksi me, ura- ja itsekeskeiset aikuiset, kannustamme lapsiamme muuttamaan omiin asuntoihin mahdollisimman pian; jopa rahallisesti tuemme sitä ns. itsenäistymistä. Emme pidä mitään muuta yhteyttä lastemme kouluun kuin moittiaksemme tai vaatiaksemme jotain mikä ehdottomasti lapsellemme kuuluu. Olemme närkästyneitä jos lapsemme ei saa pelkkiä kiitettäviä arvosanoja. Lapsemme käyttäytyvät meidän laillamme.

Toisaalta voimme olla sellaisiakin vanhempia jotka jättävät jälkikasvunsa täysin oman onnensa nojaan ja vastuuseen esimerkiksi pienemmistä sisaruksistaan ja heidän perustarpeistaan. Tai sitten olemme niin nuorekkaita ja ymmärtäväisiä kavereita; iästämme huolimatta.

Ja kun me väsymme, kyllästymme tai luovutamme, tulee yhteiskunta ja kantaa eteenpäin aina hamaan loppuun saakka.

Ihminen ei saa näitä systeemeitä toimimaan ennenkuin se ymmärtää että kohtuus kaikessa ja jokainen on saman arvoinen - eli ei ennen täyttä romahdusta

Ilkka Luoma kommentoi_ 19. tammikuu 2014 18:28

Vanha mestari - hienosti kirjoitettu kommentti! Silmät avautuvat, hiljalleen.

Rexa von Ritter kommentoi_ 19. tammikuu 2014 19:04

En usko vanhan mestarin,tai ilkka Luoman ohjanneen nuorisoa vikasuuntaan enkä ole itekään sellaiseen syyllinen.Syyt ovat syvemmällä.Me teemme juuri kuin meitä käsketään,ylemmältä taholta,niinkuin mediassa on suunniteltu.Silmien ja korvien kautta tarraantuu kaikki ajatuksiin,ja käytökseen.Huvitusmaailmalla on suurin vastuu.Rahan perässä ryntääminen on tehnyt elämän sietämättömäksi.Kaikki mitataan rahan arvolla.Ei ole saavutuksia,jos ei ole rahaa.Lisää uusia lotto-pelejä keksitään,ja kasinoita rakennetaan,uusien oppilaitosten sijaan.Sitten kun rahaa ei enää ole pelaamiseen,niistä jää jäljelle homeisia rappioita.

Ilkka Luoma kommentoi_ 20. tammikuu 2014 08:01

Rexa, lisäksi meillä on mahtava ulkoinen voima nimeltä markkinointi ja mainonta, jonka uhreiksi nuoriso on joutunut jo viimeisten 20 vuoden ajan ... 

vanha mestari kommentoi_ 20. tammikuu 2014 16:19

On kortit jaettu kaikille
ja pöytä varattu pelille
kuka saa kuka menettää
se selvitettäväksi joka pelissä jää

onko heikkous se joka paljastaa
vai vahvuutes tuo jolla ratsastaa
taito se vaihtelee kaikilla
vaikka jako on sama kuin toisilla

sinä katsele korttejas taidolla
ei uskolla onnella taialla
ei kukaan oo lahjakas kaikessa
mutta paras omissa toimissa
jos laakerit leikkaa ja lepään jäät
sitä verrata voit kuoloon ikijään

pöydässä tässäkin punnitaan
mikä lie tuo pelaaja luonnoltaan
sitä saattaako pelissä arvostaa
ehkä voittoa kanssansa illastaa
päätä kuin tahdot sa vaikuttaa
päättämätön ei ole elossa laisinkaan

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot