MIKSI RUOTSIN KIELEN OPETUSTA LAAJENNETAAN?

On vaikea ymmärtää ajatusta, että ruotsin kielen opetuksen aloittamista varhennetaan kuudennelle luokalle.

Ruotsinkielisen väestön osuus maan asukasluvusta on hiljalleen vähentynyt. Suurissa yhtiöissä englanti on tullut hallitusten kieleksi. Yhteisissä kansaivälisissä sotilasharjoituksissa komentokieli on englanti. Naton komentokieli on englanti, ja sitä käytetään käsitykseni mukaan myös yhteispohjoismaisissa sotilaslentäjien harjoituksissa. Kun kunnat järjestävät pohjoismaisen yhteisyyden merkeissä peruskoulujen oppilaille tapaamisia, niin mitä kieltä mukulat puhuvat - kas, englantia, kertovat mukana olleet opettajat.

On tietysti ilo, jos pystyy puhumaan ihmisten kanssa heidän äidinkielellään. Miksi se ilo on tarjottava tehostetusti juuri ruotsalaisille? Miksi ei saksalaisille, ranskalaisille, espanjalaisille...? Millä näistä kielistä pystyy kommunikoimaan parhaiten erilaisissa maissa?

Kysymys kielten opettamisesta on pienen kapinan arvoinen asia. On tehty laajoja selvityksiä suomalaisten asennoitumisesta pakolliseen ruotsin opetukseen. Tulos on selkeä. Valtaosa kansasta ei katso ruotsin kielen pakollisuutta tarpeelliseksi. Ja näihin selvityksiin vastataan vaatimuksella, että ruotsin kieltä on siis opetettava pakosta enemmän.

Miksi siitä kielestä ei voi tehdä vapaaehtoista? Vapaaehtoisia valitsijoita löytyisi, ja oppettamisesta ja oppimisesta voisi tulla tavoitteisempaa.

Vaikeaksi tänän tekee ahne politiikka. Kokomus, keskusta ja demarit ovat kaksikielisiä puolueita, jotka yrittävät ruotsin kielen pakollisuuden säilyttämisellä haalia viimeisiä äänestäjiä ruotsinkielisistä. Eihän sitä tiedä, vaikka edustajanpaikat olisivat kiinni parista äänestä.

Ehkä opetusviranomaiset ja opetuksen kanssa tekemisissä olevat poliitikot ajattelevat vanhan englantilaisen viisauden mukaan, että koulussa voi opettaa mitä tahansa, kunhan lapset eivät vain pidä siitä.

Katselukerrat: 563

Pertti "V" Virtanen kommentoi_ 16. toukokuu 2017 16:20
Tänäaamuna:"Kielivalinnat vähenevät huolestuttavasti!"
Eli koululaiset ja vanhemmateivät halua rääkätä lapsiaa enää lisää - pakkoruotsi vie halut!
Pertti "V" Virtanen kommentoi_ 16. toukokuu 2017 16:49
M. Rönkä:"Me toimittajat totuuteen pyrimme!"
Uskon mutta miksi - " me" - jä täysin eritason sekalainen sakki. Mikä " ammattiylpeys" pakottaa suojelemaan joka poliittis-vale-vääristelijää" vain koska hän toimittaa?

Kenen asiaa - toimittaa!?

Varmaan rehti-toimittajien suurin häpeä - on oman alan sisältäa,
Ei lääkärit, palomiehet, poliisit, hoitajat, pasykologit jne... Kukaan voisi pilata omaa ammattinimikettään - kuten 'toimittajat'?
Orwell kommentoi_ 16. toukokuu 2017 21:57

"Heikki voisi kertoa meille miksi ei kouluruotsi vaasalaisille kelpaa ??

Annetaan puolustukselle puheenvuoro....."

Ei kykene, koska kyse on puhtaasta kielirasismista.

Heikki Karjalainen kommentoi_ 17. toukokuu 2017 08:06

.. eikä sibbo edes muille ruotsinkileisille, eikä närpes pernajalaisille, eikä impivaaran savo suomenkieleksi, eikä stadin murre lappilaisille. Käytännössä Suomessa on monta suomenkieltä = muretta ja kymmeniä muita kieliä.

Ruotsilla on valtava historiallien merkitys Suomelle ja suomenkielisille. Ja niin on myös venäjän kielellä, jonka arvo kasvaa jatkuvasti.

Historiattomat evät tahdo koskaan tätä ymmärtää.

Minkään kielen opiskelu ei ole pois muista kielistä, vaan toinen tukee toista.

Neuvos kommentoi_ 17. toukokuu 2017 08:30

Hyvä Suomen kieli on perusta ja siihen tulee satsata.

Ensimmäinen vieras kieli on englannin kieli ja toiseksi joku  Saksa-, venäjä-, ranska-,espanja-. tai kiina. 

Kalervo ilmari Pohjola kommentoi_ 17. toukokuu 2017 09:07

Kunpa edes journalistit nykypäivin osaisivat kirjoittaa suomenkielellä oikein, puhumattakaan mainostoimistoista ja lehtitoimittajista. Esimerkki; koira juossut karkuun isännältään, jolta oli leikattu korvat ja häntä. Aikanaan tätä naurettiin; mutta lehdistössä ei mitenkään harvinainen ilmiö.

Juutas kommentoi_ 17. toukokuu 2017 09:35

Minut yllättää jatkuvasti se, että ruotsin kielen pakkoluettamisella on niinkin paljon kannatusta. Toisaalta ymmärrän sen. On ihmisiä, jotka näkevät ruotsin kielessä Suomen läntisen suuntautumisen takeen. He näkevät läheisiä yhteyksiä tänäkin päivänä Suomen ja Ruotsin välillä. Siksi heidän mielestään jokaisen olisi pakko lukea ruotsia.

Minä puolestani ja minun mukanani moni muu näkee asiat siten, että historiassa ei ole perustetta luettaa jokaisella ruotsia. Läänijakolaitos ja oikeuslaitoksen pohjat luotiin Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla. Koko hallinto on sen jälkeen mullistunut täysin, ja sitä kehitetään omien tarpeiden pohjalta. Historia ei ole peruste nykyaikana pakkoluettamiselle.  Ruotsi on niin lähellä ja kosketuksia sinne niin paljon, että vapaaehtoisen ruotsin lukijoita kyllä löytyy. Arvelen, että siitä luopujia ei olisi kovin paljon. Sen verran olen "ruotsinmielinen", että lukiokurssi ruotsin kielessä tulisi olla pakollinen; ei kuitenkaan peruskoulussa.

Mitä suomalaisten kielten osaamiseen tulee, vaatimukset menevät eri suuntiin. Ruotsin pakkoluettaminen on kovin pieni lisä, jos mietitään, miten laajalla alueella sillä kielellä tulee toimeen. Maailman malli on se, että englannista on tullut yleiskieli, lingua franca, jolla pärjää kaikkialla ainakin jossain määrin. Ei siinä tilanteessa nuoria kiinnosta toisen maailmankielen vaivalloinen opetteleminen. Vallankin kielten opettajien sivistysihanne on monien kielten hallinta. Peruskoulun totuus on se, että kaksikin kieltä - englanti ja ruotsi - on kovin monille liikaa. Ainakin siinä kehitysvaiheessa.

Se, mikä ihmetyttää eniten, on se, että ei uskota ihmisten omaehtoiseen oppimiseen. Kun tulee eteen se tilanne, että jokin kieli, uutenakin, on tarpeen oppia, niin se opitaan. Tältäkin kannalta ruotsin vapaaehtoistaminen olisi paikallaan.

Mika Helasvuo kommentoi_ 17. toukokuu 2017 09:45

Vastaavaa kielipolitiikkaa kuin Suomessa, ei ole ollut kuin apartheidin aikaisessa Etelä-Afrikassa.

metsäkeiju kommentoi_ 17. toukokuu 2017 19:47

Miksi ihmeessä lukiossa pitäisi olla pakollinen kurssi ruotsista? Lukiolaiset tietänevät jo varsin hyvin, mitä kieliä haluavat opiskella, joten pakkoruotsinkurssissa ei ole mitään mieltä tälläkään tasolla. Jos historialla halutaan perustella pakkoruotsia lukiossa, niin samoilla perusteilla pitäisi vaatia myös pakkovenäjää.

Motivaatio on tärkeää kielten opiskelussa. Valinnanvapaus, joka on tämän päivän johtava trendi kouluissa, on paras tapa päästä hyviin tuloksiin kieliä opiskeltaessa

Mika Helasvuo kommentoi_ 17. toukokuu 2017 20:01

Ilmari Rostila kirjoittaa pakko ruotsista ja kielikokeilusta:

http://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rostila/2017/05/17/alueellinen-ki...

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot