Miksi EU tukee Ukrainan vähemmistöjen mielenosoituksia?

Ukrainaa ja Suomea yhdistää eräs yllättävä asia. Niin Suomessa kuin Ukrainassa eletään niin itää kuin länttä. Suomessa se kohtaantuu kansalaisenemmistön arkiviisautena olla liittymättä Natoon. Ukrainassa itäinen osa valtiota on kallellaan Venäjälle ja läntinen osa haikailee lujempaa kytkyä esimerkiksi EU-Eurooppaan.

Niin Suomi, Ukraina kuin Venäjäkin ovat väestön valtaosaltaan täysiä eurooppalaisia/”eurooppalaisia” – tosin Venäjä jatkuu kauas Aasiaan Uralin jälkeen – kiinalaisten valtapiireille. Suomessa taas ”jatkutaan” kauas Karjalan laulumaille, jonka kehitykseen voimme suuresti vaikuttaa 1], jos ymmärrämme presidentti Juho-Kusti Paasikiven syvälliset sanat - ”Viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta”. Meillä tosiasiat ovat idässä ja luulot pitkälti lännessä.

1] Kokonaan itsenäinen Karajaln Tasavalta! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60183-kokonainen-karjala... – [US_P/il]

Ukrainassa tosiasiat kieltä ja kirjaimia myöten lähtevät idästä, vaikka ukrainalaisilla ei ole yhteyttä itse kansallisuutena venäläisyyteen. Historiaa tietävät ukranalaisten ottaneen saksalaiset hyvällä vastaan kesällä 1941 – saksalaiset eivät vain ymmärtäneet omaa mahdollisuuttaan. Kuvasti tuolloista saksalaisvärittynyttä länsi-eurooppalaista asennoitumista slaavilaisuutta kohtaan.

Erinomainen seloste suomeksi Ukrainasta löytyy Wikipediasta ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukraina – [wiki]

Ukraina on 44 miljoonan asukkaan (tulevan) maatalouden suurvalta; muun muassa kiinalaiset ovat ostaneet ja tulevat mahdollisesti ostamaan satojatuhansia hehtaareja mustanmullan peltoja ravinnon lähteikseen. Kiinalaisten raha voi tuoda itsenäisyyttä nyt Ukrainan venäjäriippuvuudesta – jossa maakaasu, ulkomaankauppa ja itäisen Ukrainan sukulaisuussuhteet itse Venäjälle ovat sidoksien aiheuttajat.

Kultaisen Ordan klaanikunta

Historiaa opiskelleet 2] tietävät nykyisen Ukrainan alueen olleen 1200 -luvulla idän jättiläisten, mongolien hallussa – Kultaisen Ordan hallussa. Näin historiakin kertoo voimakkaista itävaikutteista. Tänään Ukraina on niin itää kuin länttä – kuten mekin. Meillä on yhteinen raja slaavilaisuuteen – Ukraina on osa slaavilaisuutta.

2] Ukrainen historia ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_historia - [wiki]

Yhden prosentin mellakoitsijat!

Meneillään olevat Kiovan mellakat ovat hyvin pienen väestöryhmittymän aikaansaannoksia – mukana on puhtaita hulinoitsijoita, kuten aina kaikissa mielenosoituksissa, joissa säretään ja tuhotaan. On niin mukava riehua, kun työttömänä ei ole muutakaan tekemistä. Ukrainan suuri kansanenemmistö ei ota edes kantaa rähinöinnin viralliseen julkikuvaan, haluaa vain sopuisan arkielämän jatkuvan niiden tosiasioiden kanssa, mitä maalle on luotu.

Koko itäinen Ukraina sanoutuu irti rähinöintimellakoinnista

he haluavat pitää suhteitä itään – koska lämpö, energia ja paljolti kauppa syntyy juuri Venäjältä. Läntisessä osassa taas EU-Euroopan seireenikutsu on lepuuttanut aivot arkirealismin tieltä näkemään mahdollisuudet rikastua näyttö- ja vertailutalouden länsimaiseen kulutusjuhlaan. Ukraina on kahtia jakaantunut kansakunta, jonka hajoaminen Tsekkoslovakian tavoin on täysin mahdollista.

Miksi Bryssel sotkeutuu toisten sisäisiin asioihin?

Miksi EU-Eurooppa ottaa osaa näinkin voimakkaasti laillisissa vaaleissa valitun presidentin päätöksiin olla tällä kertaa vielä lähentymättä Euroopan Unioniin? Miksi Ukrainassakin, Länsi-Euroopan itäisellä takapihalla ei voitaisi aivan itse ratkaista omia sisäisiä ongelmia ja tavoitteita? Miksi EU puolustaa pienen mieltään osoittavan, osin huligaaneista koostuvan joukon päämäärättömiä tavoiteita?

Matka Uralille

Jos katsoo karttaa huomaa Ukrainan olevan lähempänä Uralin vuoristoa kuin läntisen Euroopan kulutuskeskuksia. Olisiko EU:lta suurta maantiedon ja kulttuurin viisautta olla sotkeutumatta liiaksi sellaisiin konflikteihin, joissa venäläisillä on suuremmat intressit olla mukana kuin EU:lla? Saksan kolmas valtakuntakin yritti Uralille 3] – historia kertoo kuinka kävi.

3] Operaatio Barbarossa ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa – [wiki]

Miksi EU pyrkii laajenemaan yhä likemmäksi Venäjää,

joka kokee muutenkin uhaksi Naton laajentumisen; missä piilee EU-johtajien arkiviisaus nähdä karttaa, kansallisuuksia ja kielihistoriaa? Olisiko viisaampaa, että EU keskittyy enemmänkin omiin sisäisiin ongelmiin, kuin puuttumiseen täysin itsestään riippumattoman slaavivaltion omiin itsenäisiin asioihin.

Entä jos itäinen Ukraina pyytääkin Venäjän apua repiviin riitoihinsa – olisiko tuolloin EU ja Venäjä napit vastakkain? Saksa, EU-Euroopan veturina muistaa historiastaan kuinka paljon verta vuoti Ukrainan pelloille, kun maailmanhistorian suurin ja raa´in sota oli käynnissä Neuvostoliittoa vastaan.

Onko mahdollista, että itäisen slaavilaisuuden pelloille valuu nytkin EU:nin voimavaroja – kun yritetään ylläpitää miltei väkisin vastakkainasettelua maailman suurimman raaka-aineaitan – Venäjän kanssa?

Annetaanhan ukrainalaisten itse ratkaista asiansa

jätetään heidät käymään omia sisäisiä konfliktejaan omiensa kesken. Lännen ei tarvitse aina sotkeentua muiden itsenäisten sisäisiin asioihin – tällä lännen sotkeutumisella on huonoa kaikua aina Vietnamista alkaen – unohtamatta uudemman ajan Libyaa, Egyptiä, Syyriaa, Irakia ja Afganistania.

...

Nyt jos koskaan on vihdoin tunnustettava,

että Ukraina ei ole suoraosa tai -jatke läntisten markkinatalousjärjestelmien eikä kulttuurien sukulaisuutta. Ukraina on osa slaavilaisuutta, ja se ei aina yksinkertaisesti istu läntisen ajatus- ja historiakulttuurin kirjoon. Emmehän saa edes nykyistä EU:ta soittamaan 'samassa orkesterissa', koska eteläisen ja pohjoisen Eurooppa on kaksi aivan eri asiaa. Miksi hamuamme ehdoin tahdoin lisäongelmia entisten päälle?

Tuemmeko vähemmistöjä – suuren enemmistön varjosta?

Kuuluuko EU-eurooppalaiseen kulttuuriin tukea vähemmistöjen vallankaappausyrityksiä tilanteissa, joissa he edustavat ehkä vain noin muutamaa prosentia 44 mlijoonan asukkaan valtiossa, jossa on kuitenkin pidetty liki rehelliset, yhtäläiset ja vapaat vaalit – demokratian nimissä. Onko kaltaistamme demokratiaa puuttua pienvähemmistöjen valtapyyteisiin, jos vain vähänkin näemme niissä etuisuuksia ja hyötyjä meille itsellemme?

Miten kävisi – 50.000 suomalaista mellakoijaa eduskuntatalolle?

Tuettaisiinko Suomessa alkavaa mielenosoitusten sarjaa Brysselistä käsin, jos 50.000 suomalaista (1% kansasta) 4] saadaan eduskuntatalolle osoittamaan mieltään ja särkemään paikkoja ja harjoittamaan väkivaltaa idealla, että Suomi pitää saada Natoon ja rajat kiinni itään eli Venäjälle. Ei pelkoa, tälläistä mielenosoitusta meille ei tule, koska kansan syvät rivit ei näin halua ja tuon kaltainen mielenosoitus saisi vain ehkä 50 tai 500 rähinöitsijää liikkeelle.

4] Yksi prosentti Ukrainan kansasta tarkoittaa 400.000 mielenosoittajaa – yhtäaikaa.

...

EXTRA

Mielenosoitukset Suomessa

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/suomalainen-poliisi-harjoitte... - [BLOG/il]

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/muutoksen-monumentti-nousi-he... – [BLOG/il]

Ilkka Luoma

http://jontikka.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

...

Sent

Sent: Monday, January 27, 2014 1:36 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Miksi EU tukee Ukrainassa vähemmistöä?
...
EU ja USA tukevat ukrainalaista aktiivivähemmistöä

AL US Vf [406] IL - BLOG 29989

---24012014---

doc.: ukraina_27012014.doc – OpenOffice Writer

812 | 7205

Katselukerrat: 836

Kalevi Hartikainen kommentoi_ 27. tammikuu 2014 11:49

Asiaa!

Ilkka Luoma kommentoi_ 27. tammikuu 2014 12:50

Pekka - Suomessakin tätä menetelmää on käytetty aika-ajoin ;-)

Ilkka Luoma kommentoi_ 27. tammikuu 2014 12:51

Harri - hajoaako Ukraina kahdeksi valtioksi?

Mikko Hamunen kommentoi_ 27. tammikuu 2014 13:01

EU - rauhaa ja hyvinvointia?

Niin asiaa. Verratkaamme oloja Libyassa, Egyptissä, Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa aikaan ennen "demokratialiikkeiden" rähinöintiä. Ovatko olot parantuneet? Satoja tuhansia, ellei miljoonia kuolleita ja mittaamattomia aineellisia vahinkoja. Vaikka kyseisten maiden johtajat eivät edusta parhaita demokraattisia arvoja, niin eivät kaikki alaisetkaan, naapureista puhumattakaan, puhtaimpia pulmusia ole.

Kansalaisten olot olivat Libyassa Gaddafin aikaan suhteellisen vakaat, ja suuri osa syyrialaisista on edelleenkin tyytyväisiä johtajaansa. Sopii kysyä, kuinka kannattavia "kansannousut" ovat olleet?

On niin helppo rohkaista tappelemaan ja rähinöimään, siihen ei paljon vaadita. Enemmän luonnetta tarvitaan riidan estämiseen ja jälkien siivoamiseen. Jostain syystä rähinöitsijät saavat paremmin äänensä kuuluviin.  

Odotan mielenkiinnolla tutkimusta, joka selvittää erilaisten rauhanhihhuleiden osuuden konfliktien syntyyn ja laajenemiseen.

Ilkka Luoma kommentoi_ 27. tammikuu 2014 13:43

Harri, laitetaanko Venäjän puoleinen Karjalakin kahtia ;-)

Ilkka Luoma kommentoi_ 27. tammikuu 2014 13:44

Vastavirta - niin venäläiset kuin ukrainalaisetkin ovat slaaveja - veljesvihaa vai -rakkautta? Kyriliikka jyllää Kiovassa. 

pekka korpela kommentoi_ 27. tammikuu 2014 15:11

Monet halunnevat mellakoita kiakkoväen tapaan Suomeenkin, kun niin kovin kannattavat niitä muissakin maissa. Mielestäni väkivallalla ei ratkaista mitään. Ei Ukrainassa hirveen paha ole ollut asua ennenkään, onko mellakat sen arvoisia, -ei.

Neuvos kommentoi_ 27. tammikuu 2014 15:44

Hyvä analyysi ja homma pannaan järjestykseen venäjän tahdon mukaan kunhan ne kisat saadaan alta pois.

Täältä käsin ei tarvi neuvoa muita kuin omia kansalaisiamme.

Rexa von Ritter kommentoi_ 27. tammikuu 2014 18:02

Lopettaisivat edes kisojen ajaksi,vaikka siihenkin on jo maku mennyt.Hullunmyllyksi on maailma mennyt ,kun urheilukilpailuissakin on peljättävä menettävänsä henkensä,jonkun poliittisen porukan takia.Syyllisiä ovat kaikki.

Ilkka Luoma kommentoi_ 27. tammikuu 2014 18:27

Pekka P., koko alue oli mongolien hallussa 1200 luvulla. Moskovan ruhtinas, sitten Novgorod - itse ukrainalaisuus on hyvin nuori tapaus ... alue oli joskus suurvalta Liettuankin hallussa ... 

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot