Matkusta ihmeessä Istanbuliin!

[Jussi Lähde]

Hyvä ystävä, mikäli Sinulla on ajan ja rahan puolesta mahdollisuus matkusta ihmeessä Istanbuliin. Kyseessä on yksi maailman kauneimmista ja kiehtovimmista kaupungeista, jolle viikingit antoivat aikanaan nimeksi Miklagaard - Suuri kaupunki.

Olen väitellyt useiden suomalaisten päättäjien kanssa heidän näkemyksistään Turkin jäsenyyskelpoisuudesta ja siitä tarvitseeko EU Turkkia jäsenekseen. Kuningashetkeni on yleensä kysyä asianomaiselta ovatko he käyneet maassa ja siihen tutustumassa. Harvoin ovat.

Suomalaisten tuntemus Turkin kulttuurista on hälyttävän heikko. Itse pidän turkkilaisia mielenkiintoisen historian omaavana kansojen tantereena, jolla on omat ongelmansa. Vaarallisinta mitä Eurooppa voi tehdä on kääntää Turkille selkänsä. Näin olemme usein tehneet ja historia kertoo hinnan.

Pietari, Pariisi ja Istanbul ovat kaikki kauniita kaupunkeja, mutta vain Istanbulissa voit nähdä aasin vetämät rattaat ja Maseratin samoissa liieknnevaloissa. Kaupungissa köyhyys ja rikkaus elävät rinta rinnan, ei aitojen eristäminä.

Mikla -nimisestä ravintolasta aukeavat mitä kauneimmat näkymät Bosporin salmen yli, vieressä sijaistee Hotel Marmara Pera, jossa Agatha Christie aikanaan kirjoitti Idän pikajunan arvoituksen - eivät ole muuten siivonneet kogin montaa kertaa kunnolla sitten lady Agathan päivien, mutta kyllä sisään kurkistaa kannattaa.

Jos käytte Miklassa kertokaa ravintoloitsija Mehmetille terveiset. Herra Gurs on nimittäin syntyjään Hiittisistä - niitä Hiittisten Gurseja.

[J. A. Nieminen]

Minna: Huh, huijaa, J.A.

Seuraavaan blogiin etsin toki ne haluamasi kaikki viitteet Turkin naisten niin
helvetin tasa-arvoisesta kohtelusta, tiedät, että
osaan sen tutkijana erittäin hyvin. Tällä hetkellä olen vain
pettynyt.

Olen pahoillani, jos olet pettynyt... nämä keskustelut vain rönsyävät joskus epäoleellisiin suuntiin.

Mutta kommenttini oli tarkoitettu vilpittömäksi toiveeksi siitä, että olisi jotain konkreettista, josta täällä voisi keskustella. Vaikkapa onko - kuten arvelen - huivikielto epäoleellista kosmetiikkaa, joka ei sinänsä vaikuta tasa-arvoasenteisiin. Kommenttini ei sisältänyt oletusta, että Turkissa tasa-arvoasiat olisivat hyvällä mallilla.

Kun aloitin, "olisi hyvä jos tietäisi...", ajattelin kyllä omaa heikkoa perehtyneisyyttäni asiaan, en kenenkään muun.

[Mummi]

Ai jaa
Näin pitkälle on siis jo päästy Turkin jutuissa. Meidänhän piti olla Istanbulissa ent. Konstantinopolissa..
No,- Koska päästään Mustafa Kemaliin myöh. Ataturkiin). Herra Isä, jollei sitä miestä olisi ollut
( kuunteli ilmeisesti fiksua vaimoaan) ei ravintoloissa edes pystyisi lukemaan ruokalistaa englaniksikaan ja mikä pahinta koko Turkki olisi "rättipäiden" maa. Tasa-arvon nimissä täytyy kyllä sanoa, että ulkomaalaisethan ja miehet sitä kieltä vain tarvitsevat, mutta kyllä Kusadasissa oli aivan mielettömän hyviä ruokapaikkoja ja paikan "isännät" kohtelivat naispuolistakin (ulkomaalaista turistia) hyvin ystävällisesti ja huomaavaisesti. Uskomatonta kyllä myös WC:t paikallisissa ravintoloissa oli hyvin siistejä.
Uskalasin käydä ystävättäreni kanssa paikallisessa saunassa, hamamissa. Sauna oli upea kokemus. Meidät käärittiin puuvilla pyyhkeisiin ja pantiin isoon "pönttöön", jossa ei heti huomannut sitä kuumuutta. Vieressä istui saksalaisia ja sveitsiläisiä miehiä, jotka hikoilivat varmasti 3-4 litraa vettä. Saunan puolelta meidät pyydettiin sitten vuoron peräänn, n.1/2 h tunnin kuluttua pesupuolelle. Lähes alasti olimme. Naiset olivat toisella puolella ja ilmeisesti miehte toisella. Kyllä vähän jäin ihmettelemään sitä "paskan" määrää jota lähti iholta. "Vanhat" miehete pesivät ja puunasivat ja kuraa tuli, mutta voi sitä uskomatonta tunnetta, kun pääsi huuhtelemaan itseään pieneen kopperoon. En usko, että olisin ollut koskaan sen puhtaampi, kuin äiti kohdusta tulleena ja pestynä ihmisenä. Hamamissa saimme saunomisen jälkeen sitruunalla ja hunajaalla maustettua ihanaa teetä ja hikoilut hävisivät puhtaisiin pellavapyyhkeisiin ja niitä pyyhkeitä oli paljon, ja jotka riittivät.
Sitten ulos aurinkoon ja ruskettumaan. No,- nykyään en kyllä paljon aurinkoa ota, muuta kuin se tarpeellinen D-vitamiinin määrä. Reissustani Turkkiin voisi kirjoittaa vaikka kirjan, mutta jotenkin kun olen seurannut kirjoituksia Turkista, niin tulee mileen, että se maa on mennyt huonompaan suuntaan sitten Ataturkin aikojen. Miehetkö ne siellä taas yrittävät saada uskonnon välityksellä maataan "kusimaiseen" tilanteeseen" . Turkilla on hyvääkin historiaa takanaan, mutta voi ihme sitä islamilaista uskontoa, sehän yrittää levittäytyä jo Suomeenkin. Huomatkaa nyt hyvät nuoret ihmiset, että uskonto on pahasta. On se sitten mitä lahkoa hyvänsä.
Ihmettelevä mummi

[Heikki Luoto]

J.A. Nieminen, seuratessa Euroopan kehitystä, niin ei voi sanoa empirian tukevan optimismiasi islamin maltillistumisesta. Turkin valtion sekulaarisuus on heikentynyt jyrkästi viime vuosina. Vuodesta 2001 lähtien enemmistö Turkin parlamentin paikoista on ollut konservatiivis-islamistisella ”Oikeus ja kehitys” –puolueella. Vielä 1998 nykyinen pääministeri ja puolueen johtaja Recep Tayyip Erdoğan sai Istanbulin pormestarina kymmenen kuukautta vankeutta "uskonnollisen vihan lietsomisesta" koska hän oli lukenut seuraavan sotaisan islamilaisen runon "Sotilaan rukous":’

»Minareetit ovat pistimemme / kuvut kypärämme / moskeijat parakkimme, / uskovat sotilaamme. Tämä pyhä armeija suojelee uskontoani. Matkamme on kohtaloni, loppu on marttyyrius»

Väitetään, ettei Erdoğan olisi enää islamisti, mutta mitä voimme tulkita siitä, kun hän 2008 Gazan konfliktin aikana sanoi ”Israelin tuhoutuvan ja Jumalan rankaisevan viattomien oikeuksien rikkojia”.

(Jussiton) lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Recep_Tayyip_Erdo%C4%9Fan


Minna, nimenomaan akateemiset feministit kannattavat maahanmuuttoa islamilaisista maista, mikä tuo mukanaan sikäläisiä näkemyksiä naisten asemasta. Norjassa ollaan jo niin pitkällä, että Oslon yliopiston sosiaaliantropologian naisprofessori Unni Wikan oli vuonna 2001 todennut muslimien suorittamista joukkoraiskauksista: "Norjalaisnaisten on ymmärrettävä, että elämme monikulttuurisessa yhteiskunnassa, ja sopeuduttava siihen.".
Virolaissyntyinen valtiotieteiden tohtori ja Uuden Suomen kolumnisti Iivi Anna Masso (fiksut naiset pitää näemmä hankkia Suomeen ulkomailta) haastatteli Lähi-idän tutkija Daniel Pipesiä. Pipes totesi vasemmistolaisten feministien toimivan taktisista syistä yhteistyössä patriarkaalisten islamistien kanssa, koska vihollinen on yhteinen, eli länsimaat.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/28023-lahi-idan-tutkija-daniel-pipesin-haastattelu

Suomessa oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on viime vuosia lukuun ottamatta julkaissut numerotietoja ulkomaalaisryhmien Suomessa tekemistä rikoksista, kuten raiskauksista. Mutta nyt oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa vaikuttavat enemmän naistutkimuslinjoilta valmistuneet naiset, jotka peittelevät kasvavia rikostilastoja kirjoittelemalla tutkimuksia, joissa syy-seuraus-suhde käännetään nurinniskoin tyyliin: ”Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus johtuu heidän rasismikokemuksistaan”.

Kannattaa myös seurata mitä presidentti Tarja Halosen valtioneuvoston tahdon vastaisesti sisäministeriön kansliapäälliköksi uudelleen nimittämä Ritva Viljanen puuhaa maahanmuuttoasioissa.

[Vesa-A]

Ns. islamilaisissa maissa on kieltämättä hyvin ikäviä ja kammottaviakin piirteitä koskien juuri tätä uskonnon ja poliittisten tavoitteiden yhdistämistä. Ne pitäisi olla toisistaan täysin erillisiä.

Ei nyt niin kovasti esiinny Turkissa ja tule esiin siellä ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Ns. uskontopuoleet joissain näistä maista lienevät syntyneen tuloksena kiistasta näiden maiden kulttuurin pikku hiljaa häviämisestä ihmisten keskuudessa ja tilalle "hiipivästä länsimaalaisuudesta ja sen kulttuurillisista piirteistä. Siihenkin on uskonto koplattu onnettomasti mukaan, vaikka ilmiössä ei ole pääasiallisesti siihen liittyvistä asioista kyse.

Ns. yhä sota dzihad sai alkunsa juuri ristiretkien aikaan ja on ihme kyllä pysynyt edelleen "hengissä." Siis Euroopan mailla oli osuutensa sen syntymiseen. On tainnut ilmeisesti juuri tämä pelko oman kulttuurin häviämisestä ja länsimaalaistumisesta auttaa sen säilymisessä, samoin tietysti "ikuisuuskysymys" Israelin ja Palestiinalaisten konfliktin suhteen.

Maahanmuuttajien rikollisuudesta ei nyt kannattaisi kovin yleistävään sävyyn kirjoittaa. Kaikkihan näistä eivät ole rikoksia tehneet.

Maahanmuutto saattaa aiheuttaa aina jonkin verran sosiaalisia ongelmia, joka sitten voi edistää rikollisuutta näiden keskuudessa, joten hieman muuta väestöä korkeimmissa luvuissa näiden suhteen ei ole sinänsä niinkään ihmeteltävää.

Maahanmuuttajien rikoksiin täytyy tietysti suhtautua kuten muidenkin tekemiin. Näinhän oikeuslaitos ja poliisi tekevätkin.

Näiden tulee myöskin oppia suhtautumaan naisten asemaan, kuten yhteiskunnassa yleensä, jossa elävät. Tuskin nyt läheskään enemmistöllä maahanmuuttajamiehistä on sellaisia äärikäsityksiä asiassa, kuten H. Luoman tapaiset henkilöt usein haluaisivat tuoda esiin.

[Minna Tanner]

H.Luoto kirjoitti: "Minna, nimenomaan akateemiset feministit kannattavat maahanmuuttoa islamilaisista maista"

Tunnen aika monta akateemista feministiä, ja he lähinnä kauhistelevat asiaa. Ehkä tässä
se vasemmistolaisuus sitten on se avainasia.

[J. A. Nieminen]

Tuohon Luodon kommenttiin Islamin maltistumisen epätodennäköisyydestä.

Ei maailmassa ole mitään mekanismia, joka automaattisesti toimisi valistuksen ja liberaalien arvojen puolesta, eivätkä ihmiset välttämättä vaaleissa kannata noita arvoja. Mutta politiikka on myös kamppailua ihmisten sieluista, ilman sitä eivät edistykselliset aatteet menesty. Alistetut voivat vapautua vasta kun he lakkaavat uskomasta niihin tekosyihin, joilla heitä alistetaan. Turkissa islamismin kanssa ei valitettavasti välttämättä kilpaile vain liberaali näkemys yhteiskunnasta, vaan sekulaari nationalismi. Tästähän Orhan Pamukin kirjassa Lumi on kysymys.

Ja Minna, edelleen väitän, että tuon kolmikon kamppailun tarkastelu sisältää keskeisenä myös kysymyksen naisten asemasta. Euroopassa tuo usko naisten alistamisen perusteisiin on kadonnut pitkän ajan kuluessa, ja ns. islamilaisessa maailmassakin tuo usko yhä enemmän horjuu - naiset tulevat tietoisemmiksi oikeuksistaan ja myös vaativat niitä. Turkki ei ole Afganistan, joten anteeksi että lähden liikkeelle sieltä. Afganistanissa oli hiljattain vallassa yksi pahiten naisia nyrkin ja hellan väliin pakottanut hallinto. Nykyhallinto joutuu edelleen antamaan myöten vanhoillisille, mutta naisliike on tullut rohkeammaksi. Tästä kertoo mm. oheinen the Guardianin artikkeli naisliikkeen mielenosoituksesta lakia vastaan, joka käytännössä sallii raiskauksen avioliitossa ja aviomiehelle muutenkin valtaa puolisoonsa. Naisten mielenosoitukseen osallistujat ovat rohkeita ihmisiä, ja toivottavasti he toimivat moraalisena esimerkkinä muille.

Turkki ei ole Afganistan, naisen ja miehen asemaa säätelevät lait voivat olla nykyaikaisempia ja niitä kenties säädetään kohti Eurooppalaista käytäntöä, jos Turkki tavoittelee EU:n jäsenyyttä. Mutta tämä ei tietenkään takaa tasa-arvoa kannattavien asenteiden läpimurtoa. Ja kuten sanoin ihmisten sieluista ei islamismin kanssa kamppaile pelkästään moderni liberalismi, vaan konservatiivisemmat asenteet. Eli ei ole ollenkaan itsestään selvää, että Turkissa naisten pitää voittaa pelkästään islamismin asettamia esteitä. Ei äijävaltaisuus uskontoa tuekseen tarvitse, siihen riittävät piintyneet perinteet.

Valitettavasti monet vetävät verhot ikkunaan kun maailma avartuu, mutta yhä useammille se näyttää, että toisinkin voi elää.

[Minna Tanner]

"Turkki ei ole Afganistan, naisen ja miehen asemaa säätelevät lait voivat olla nykyaikaisempia ja niitä kenties säädetään kohti Eurooppalaista käytäntöä, jos Turkki tavoittelee EU:n jäsenyyttä"

Tuo on juuri se syy, miksi sitä EU:n ovea kannattaa pitää raollaan turkkilaisille ;)...mutta sama
asiahan koskee montaa muutakin asiaa Turkissa, kuten näitä vähemmistöjen kohtelua.

[Vesa-A]

Onkohan muutoin nyt turkkilaisten naisten ja esim. entisen Jugoslavian alueen maiden, joita EU:n on tullut ja on tulolla, naisten asemassa niin hirveän ratkaisevan suuria eroavaisuuksia Eroja tietysti on.

Tai Neuvostoliitosta irtautneiden ja itsenäistyneiden valtioiden, joita länsimaat mielellään haluaisivat yhteyteensä, naisten asemalla, ratkaisevan suurta eroa turkkilaisten sisariensa asemaan.

Kysymyksissä turkkilaisten suhteen, voi aina vedota tietysti juuri näihin ihmisoikeuskysymyksiin, ja käytännön ja talouden sanelemiin ehtoihin. Jotkut "etnisuskonnolliset" syyt eivät tunnu kovin uskottavilta syinä rakentaa lisää "muureja ja rajoja."