Maanpäällinen perimä - yhden olion kuolemattomuus!

Maanpäällä elävä biomassaeliöstö muodostuu vuosimiljoonaisista geeniperimistä – alkuaan ehdä vain ”yhdestä” alkutekijästä, jota vaikkapa tällä hetkellä kutsuttakoon syanobakteeriksi, jonka arvellaan olleen ensimmäinen elollinen ja jakaantumiskelpoinen osiensa summa muutoin ”kylmässä molekyylimassassa”.

YLE TV1 esitti sykähdyttävän osan 2/4 luontosarjasta ”Suuret eläinvaellukset” 1], jonka määrittävin tekijä on lisääntymisen kiima. Kiima tuottaa itsensä kopioitumisen toisen yksilöimänä elämän jatkumoksi, jossa hurjimmillaan saattaa olla kyse tuon ensimmäisen alkutekijän (syanon) kopioitumasta biomassalliseksi monikirjobiosfääriksi. Olemme näin kuolemattomuudessa kiinni [ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolematt... -].

1] YLE TV1 ~ http://areena.yle.fi/tv/1661983 -

Olemme lajiintunut kopio aikojen takaa

Ihminen on tunnetusti myös eliökunnan jäsen eli eläin tai biomassallinen kopioitumisen tulos yksilönä, jonka tehtävä on sama kuin millä tahansa muulla eliöllä ja oliolla. Meillä on muutamia poikkeamia, eli häiriötekijöitä ratsastaessamme muiden elonmahdollisuuksilla, käyttäen poikkeavan paljon yhteisistä biomassaravinteista.

Toistaiseksi meille tuntematon biomassojen jakokaavasto

Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.

Maan päälläkö vain yksi eliö!

[ … kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi 2]… ]

Monikirjo saattaa olla sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina – me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on käynnissä koko ajan?.

Me haaveilemme jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!

[ … tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu 200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … ]

Tänään toivorikkaana odotetaan ratkaisua ”(talous)kasvuttomuutemme ahdinkoon3] muun muassa autorobotisaatiosta 4], joka voisi lisätä entisestään hyvinvointia, vaikka se samalla vähentää ihmisten omaa työtä 5] elantonsa hyväksi – me siis jäisimme ”koneiden” armoille palvelemaan toinen toisiamme 6] ja lisääntyvän vapaa-ajan ongelmiin. Me emme tässä ymmärtäneet, että työ on ainoa merkittävä asia syömisen ja lisääntymisen jälkeen – kaikki muu on oheispöhinää pyrkimyksissämme rakkauden kautta lisääntymään 7].

Luonnon oma autorobotisaatio osaa nähdä metsän puilta!

Luonto on autorobotisaation toteuttanut jo esimerkiksi vaeltajamuurahaisten 8] maailmaan. Vaellus lähtee liikkeelle ”ohjelmakäskyin”, jotka käynnistävät kollektiivisen projektin siirtyäkseen ravinnonhaentaan otollisemmille bioalueille. Ravintoa tarvitaan, jotta lisääntyminen jatkuu … samalla tuolla lisääntymisen esivaiheissa toteutuu meille muodiksi muodostunut ”3D tulostuskin” 9].

Mikä erottaa ihmisen autorobotisaation ja 3D:een kokonaisvaltaisesta biosfääristä?

Meillä kehitys on vienyt sosiaalisuudessaan, kaltaisessamme demokratiassa ja inhimillisitsekkäässä tapahtumajatkumossa tilanteeseen, jossa syömme kiihtyvällä vauhdilla lajikohtaisen biomassamme yli –

Me siis syömme a) täällä lännessä kehitysmaatoverin riisikupilta ja b) ihmispopulaationa taas syömme muiden lajitoverien (=eläin- ja eliölajien) tarvitsemaa biomassaa kiihdyttääksemme kasvua, ostovoimaa, näyttämisen tarvetta ja lopulta omaa suhteetonta biomassaamme.

Miksi haluamme enemmän ja nopeammin?

[ … elämme täällä lännessä siirrelläksemme itseämme ja lisääntyviä tavaroitamme, paikasta toiseen; yhä nopeammin ja yhä kauemmaksi. Mikä muu samoista geeneistä lähtöisin oleva laji toimii näin, erityisesti tavaroiden osalta? … ]

Autorobotisaatio halutaan valjastamaan lisätuottoa eli välttämättömään elämään kuulumatonta ylijäämää enemmän ja nopeammin – tunnistamatta sitä, että lopulta kierrossa olevat biomassat ”vahingoittuvat” sellaiseen molekyylitilaan, joka ”aloittaa” oman itsensä näännyttämisen lopulliseen kilpailuun luonnonvalintana ja oikeutena lisääntyä *].

Arvelen torakoiden, muurahaisten ja bakteerien perivän voiton ja meistä ihmispoloisista jäisi vain muistojälki epäsuorana geenirippeenä johonkin luonnonvalinnan lokeroon.

VIITTEET

2] Vesiohjattu hiilielämä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/on-vain-hiilielama-meille-bio... -

3] Kasvuhokema ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kasvuhokema-on-saavuttanut-ma... -

4] Kulutuskasvuhokemasta toimeliaisuuteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuu... -

5] Työ vapauttaa liialta vapaa-ajalta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/tyoton-on-altis-kohtalokkaill... -

6] Palvelemme kohta toinen toisiamme ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvele... -

7] Kaikki eivät halua lisääntyä, se on sisäinen päätös ja tämä kuuluu myös evoluutioon ja luonnonvalintaan

8] Vealtejamuurahaiset ~ http://tieku.fi/luonto/vaeltajamuurahainen-tasoittaa-muiden-tieta -

9] 3D tulostus toteutuu äidin kohdussa! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136462-mullistaako-3d-tu... -

*] Eläinkunnasa suurimmalta osin lisäätymisoikeudesta pitää kamppailla – jotta vain vahvimmat ja kyvykkäimmät pääsevät jatkamaan itseään. Eläinmaailmassa jälkikasvun valmennus **] kohtaamaan armoton kilpailumaailma päättyy juuri siinä kohdassa, jossa ”kahdesta kopio” kykenee itsekkin taistelemaan lisääntymisoikeudesta. Näinkö meille ihmisille on siunaantunut ”ylivertaisuutemme” myötä ansioton lisääntymismahdollisuus – kyvyttömyyden ääri-ilmiönä ”Eerikan äänetön hätähuuto!” ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=896233 - ?

**] Kasvattamisen ja huolehtimisen velvollisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/prof-terttu-arajarven-muistoh... -

EXTRA

Automatisoimmeko itsemme työttömiksi? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129293-automatisoimme-it... -

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL US Vf IL - BLOG 30781

---12022014---

doc.: biomassa_yksi_laji_12022014.doc – OpenOffice Writer

634| 6515

Katselukerrat: 309

Ilkka Luoma kommentoi_ 12. helmikuuta 2014 13:49

Tällä kertaa oli todella vaikea keksiä kuvaavaa otsikointia - mutta tuohon päädyin. Miksi olisi ollut kuvaavampi?

Ilkka Luoma kommentoi_ 12. helmikuuta 2014 13:50

Ei "miksi" vaan MIKÄ olisi ollut kuvaavampi :-)

Rexa von Ritter kommentoi_ 12. helmikuuta 2014 16:32

Menee kovin mutkikkaaksi,yritykset ymmärtää kaikkea ympärillä havaittavaa.Tuntuu vastenmieliseltä rinnastaa itseään eläimiin,joilla ei ole minkäänlaista moraaliperustaa,kaikesta pahansuopaisuudesta huolimatta,mutta se taas on jokaisen oma "valinta".Ohjaavia oikoteitäkin on olemassa,mutta se taas on uskon asia,kuka uskoo mihinkin.Uskoa taas muovailee koti,sekä kouluopetus,vaikka ne molemmat olisivat täysin hakoteillä.Näitä kohteita saa pohtia hautaansa asti eikä niistä lopulta saa muuta kuin harmaita hiuksia.Alastomana tänne synnytään,ja alastomana täältä häivytään,se joka tietää asiat eri tavalla,tulkoot esiin selittämään luulonsa ?

Ilkka Luoma kommentoi_ 12. helmikuuta 2014 18:12

Rexa - miten luonnehdit meidän ihmisten moraaliperustaa aboriginaalien, inkojen, Hiroshiman, Vietnamin, Bosnian, Irakin ja Afganistanin jälkeen ...?

Rexa von Ritter kommentoi_ 12. helmikuuta 2014 19:18

Se juuri on se "oma valinta".Mikään ei pakoita pahuuteen ( muu kuin paha henki).Vallan himo on yksi pahe,kun ei oma reviiri muka riitä.Eläimillä ei ole rajansiirtosuunnitelmia.Ne käyttäytyvät juuri niinkuin ne on alunperin "ohjelmoitu tekemään".Ihminen tekeytyy pahimmaksi pedoksi omasta halustaan.Villi peto on villi peto,vaikka sattaa muuttaa kohdettaan jostakin syystä,ja jättää uhrin jatkamaan elämää.Näissä asioissa riittää aivoittelua.

Neuvos kommentoi_ 13. helmikuuta 2014 08:39

Lopulta luonto hoitaa myös ihmislajin. Lajistoa syntyy ja kuolee ja välillä joku laji kasvaa liiaksi jolloin luonto harventaa.

Ilkka Luoma kommentoi_ 13. helmikuuta 2014 08:42

Neuvos, ainakin siinä kohtaa, kun Aurinko paahtaa meidät hyöryksi ... laajentuessaan ennen lopullista räjähdystään.

Ilkka Luoma kommentoi_ 13. helmikuuta 2014 08:44

Rexa, onko meillä ihmisillä sama ohjelmakieli kuin muilla eliöillä?

Ilkka Luoma kommentoi_ 13. helmikuuta 2014 11:02

Hessu, juuri tästä on kysymys, käytämme liian suuren osuuden hiilielämän elonmahdollistamistaseista - siis syömme muiden "kupilta" ... luonnonvalintaako?

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot