Lomapankki lisäisi jaksamista?

[Anna-Emilia Piirainen]

Erton puheenjohtaja Huttula ehdottaa, että pätkätyöläisille luotasiin lomapankki, jotta myös pätkätyöläiset voivat kerryttää ja pitää lomia, vaikkeivat vakituisessa työsuhteessa olekaan.

Näen tämän ehdotuksen hyvänä avauksena, mutta itse loisin saman järjestelmän koskemaan kaikkia palkansaajia. Nykyisin ihmiset vaihtavat työpaikkaa usein vain muutaman vuoden jälkeen, minkä takia lomien kerryttäminen täytyy aina aloittaa alusta - harvalla kun oikeasti on oikeutta neuvotella näistä asioista työsuhdetta solmittaessa. Jos tällainen lomapankki olisi olemassa, säilyisivät samat lomaoikeudet työnantajan vaihtumisesta riippumatta. Käsitykseni mukaan vastaavan tyylinen järjestelmä on jo käytössä mm. Tanskassa, joten mitenkään uutta tässä ei oltaisi luomassa, vaan mallia voitaisiin hakea maailmalta.

Tällainen jousto lomissa lisäisi työvoiman liikkuvuutta, mutta myös parantaisia työviihtyvyyttä ja -jaksamista. Ja sitä kautta varmasti vaikutettaisiin pitkällä tähtäimellä siihen eläkkeelle jäämisikään, mikä nyt on hallitukselle ollut "kuuminta hottia". Itse ainakin näkisin, että tästä olisi hyötyä enemmän kuin haittaa tai menoja.

[Kyuu Eturautti]

Enpä itse tuota lomaa niin tärkeänä näe että moisia ratkaisuja tarvisin. Lisäksi pätkätyöläisiä kovin paljon pahemmassa paikassa ovat yrittäjät.

Eipä toisaalta mitään haittaakaan minulle tästä ideasta ole joten jos siitä jotain etuja jollekin on, siitä vaan. Kenties se jotakuta voisi auttaa.

[Ahti Pontinen]

Ehdotuksen maksajaksi joutuisivat melkoisella varmuudella taas kerran pk-yritykset. Jo nyt näistäkin menee parikymmentä prosenttia Työeläkemaksuja ja kymmenisen prosenttia kesälomakorvausta plus muut kulut.Ensimmäiset yhdeksän päivää joutuu maksamaan sairaslomapalkkaa vaikka samalla menettää työpanoksen, että katteen.Muuten olis ihan jees jos joku muu maksaa.Yrityksiä ei pidä rangaista siitä, että ottaa töihin, niin kuin nyt tapahtuu.

[Harri Rautiainen]

Nyt en ymmärrä, mikä on se ongelma, jota "lomapankilla" pitäisi ratkaista. Mulla olisi sen sijaan seuraava, olennaisesti yksikertaisempi malli.

Kun lähden työpaikastani kesken lomakertymäkauden, maksaa työnantajani siihen asti kertyneen loman minulle rahassa. Avaan pankissani tilin "B", nimeän sen lomatiliksi ja talletan lomarahat sinne. Jos en uudessa työpaikassa pysty neuvottelemaan ensimmäiselle lomakaudella täyttä palkallista lomaa, niin palkattomaan lomaan usein kuitenkin suostutaan. Miten pärjään lomani palkattomalla osuudella? Nostan B-tililtäni tähän tarkoitukseen säästämäni rahat.

[Ahti Pontinen]

Hyvä Harri.Näin yksinkertaista se on. Useat ihmiset vierastavat malliasi. He eivät viitsi irtautua "tyhmistä rutiineistaneistaan, että tili tyhjäksi aina vaan. Sitten valitetaan, että ei ole mahdollisuuksia. Jos tuohon esittämääsi ylen yksinkertaisuuteen ei pysty, turha valittaa olosuhteista.

Ps. Lomapalkan voi maksaa myös joka tilissä.

[Pohto]

Olen vahvasti Harri Rautiaisen mallin kannalla. Anna-Emilia Piiraisen lomapankki sekamelska lienee peräisin demarivetoiselta AY-liikkeeltä. Asiastahan oli uutisissakin eilen. Ilmeisesti byrokratia uhkaa vähetä kiihtyvää vauhtia ja sitä varten pitää yrittää väen väkisin keksiä uutta byrokratiaa.

Lomapankki olisi käytännössä erittäin vaikeaselkoinen ja monimutkainen systeemi, joka vaatisi valtavan tietojärjestelmän luomista. Sen perustamiskustannukset olisivat suuret, samon kuin ylläpitokulut. Nämä rahat olisivat meiltä kaikilta veronmaksajilta pois ja samalla ne olisivat pois myös paljon tärkeämmistä asioista kuten esimerkiksi vanhustenhoidosta.

Piirainen on täällä kirjoittanut monta kertaa sydäntäsärkeviä kirjoituksia esimerkiksi juurikin vanhustenhuollon rahapulasta. Miksi ihmeessä meidän pitäisi ryhtyä käyttämään rahaa uuteen byrokratiaan, joka ei tuo kenellekään mitään lisää. Lisääntyykö tehokkuus, ahkeruus tai työtuntimäärä lomapankin perustamisella? Ei taatusti lisäänny.

Tämmöisten ihmeellisten lomapankkien sijaan ehdottaisin ihmisille Harri Rautiaisen ja Ahti Pontisen esityksiä myötäillen hieman toisenlaista rahankäyttökulttuuria. "Rahankäytön ammattilaiset" suosittelevat kaikille ihmisille noin 3-6 kuukauden nettopalkan verran olevaa varmuusrahastoa. Esimerkiksi 1500 euroa kuussa nettona ansaitsevalle tämä tarkoittaisi käytännössä siis noin 5000-10000 euron vararahastoa, josta esimerkiksi loma-aikojen kuluja voi kattaa tai juurikin palkattomien lomien kuluja. Suosittelen lämpimästi tällaista vararahastoa kaikille.

Tiedän kyllä, että täällä on kohta sata demaria vänkäämässä, ettei pienipalkkainen pysty säästämään. Se on useimmissa tapauksissa paskapuhetta. Kysymys on valinnoista. Jokainen joutuu tulemaan toimeen palkallaan ja jos siihen pystyy, on myös säästäminen mahdollista.

[Anna-Emilia Piirainen]

Tämähän nyt ei ole mitään uutta, että heti kun joku jotain ehdottaa, niin samantien ammutaan kaikki uudistukset alas. Mietinpä tässä vain, että miten mitään uudistuksia tässä maassa ikinä saadaan aikaiseksi, jos mitään vaihtoehtoja ei tutkita, vaan suorilta todetaan, että "ei toimi meillä". Jos se jossain toimii (ja tässä tapauksessa aika lähellä eli Tanskassa), niin eikö tämäkin asia olisi edes tutkimisen arvoinen?

Joka tapauksessa, se on hienoa, että Pohto on sitä mieltä, että jokainen on kykeneväinen säästämään 3-6 kk:n nettopalkan suuruisen varmuusrahaston. Voin kertoa ihan omalta kohdaltani, vaikka säästämistä harrastankin niin paljon kuin se taloudellisesti suinkin on tällä hetkellä mahdollista, että tuollaisen summan kasaaminen vie aika pitkän aikaa. Edellyttäen, että siihen ei tule väliin mitään suurempia arvaamattomia menoja, kuten vaikkapa auton hajominen tms. Säästäminen on palkansaajallekin mahdollista kyllä, mutta tuollaisen 5000-10000 tai enemmänkin säästäminen on esim. minulle aika pitkässä kuusessa.

[Harri Rautiainen]

Hyvä Anna-Emilia,
en suinkaan halua ampua alas ehdotusta "lomapankiksi" noin vaan. Usein keskustelussa pyydetään vaihtoehtoisia ratkaisuja, ja esitin yhden sellaisen. Tätä kutsutaan kansalaisdemokratiaksi. Asiat tulisi keskustella ja vaihtoehtoja pohtia ruohonjuuritasolla, ennen kuin ne menevät kansanedustajille päätettäväksi. Heistä useimmilla kun ei ole mitään kokemusta siitä ongelmasta, jota tässäkin säikessä käsitellään.

[Pohto]

Anna-Emilia Piirainen: Minusta tässä ei ole olennaista se "toimiiko" tämä järjestelmä esimerkiksi Tanskassa vai ei. Varmaankin se jotenkin toimii ja samalla lisää byrokratiaa. Toisaalta Tanskassa esimerkiksi työntekijän irtisanomissuoja on Suomeen verrattuna hyvin heikko. Lähes olematon oikeastaan. Haluaisiko ammattiyhdistysliike tämänkin asian Suomeen vai pelkästään rusinat pullasta.

Kuten oikeastaan jo aiemmin toin esille. Lomapankki ei toisi kenellekään mitään lisää. Ainoa asia mitä se lisäisi on byrokratia ja sitä kautta lisääntyneet kulut yhteiskunnalle. Toisin sanoen lomapankki lisäisi yhteiskunnan kustannuksia ja olisi pois esimerkiksi vanhustenhoidosta.

Mitä säästämiseen tulee, niin Anna-Emilia Piirainen on täysin oikeassa siinä, että se on pitkäjänteistä puuhaa. En tarkoittanutkaan sitä, että 5000 - 10000 euroa pitäisi muutamassa kuukaudessa säästää. Palkasta ja elämäntilanteesta riippuen säästämiseen olisi hyvä varata noin 1-2 vuotta. Mutta eipä 1-2 vuotta niin kovin paljon ole työurasta.

[Anna-Emilia Piirainen]

Se ehdotus, mistä ay-liike on nyt yhteisrintamana lähdössä liikkeelle, ei lisäisi yhteiskunnan eikä yrittäjinen kustannuksia, vaan kustannukset kattaisi ay-liike. Toisin sanottuna työntekijät maksaisivat itse, hyötyväthän he itse siitä. Näin ainakin sen jutun perusteella mitä luin pari päivää sitten UD:sta. Joten eivät ne rahat sieltä vanhustenhuollosta olisi pois. Enkä usko, että ne muutenkaan olisivat vanhustenhuollosta pois, koska tämän tyyppiset ratkaisut oletettavasti tulisivat valtion, ei kunnan kassasta. Mutta kuten sanottua, tätä suunnitelmaa ei ole edes ryhdytty tutkimaan muun kuin ay:n maksamana.

Sivu kommenttina vielä Pohtolle, että vaikka perheemme onkin säästänyt jo nyt 2-3 vuotta, ei meillä siltikään ole mainitsemiasi summia säästössä. Ja minun palkkani on enemmän kuin tuon 1500 euroa... eli kuten sanottua, se on pitkässä kuusessa, eikä ainakaan minun tuloiselleni ihmiselle mikään ratkaisu, korkeintaan hätävara. Säästäminen on hyvä asia, mutta on turha tulla sanomaan, että palkansaajan tulisi kasata monen kuukauden hätärahastoa, kun se usealle suomalaiselle on käytännössä mahdotonta.