Lähteen 13 - Mitä olet aina halunnut kysyttävän meppiehdokkailta?

[Jussi Lähde]

Härmälä, Jaakonsaari, Kasvi, Manner, Repo, Sarvamaa, Suomalainen....orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu!

Olen saanut mieluisen tehtävän. Toimin vaalienalusperjantaina 5.6. Raaseporin kaupungissa sijaistevassa Billnasin ruukissa kahden EU-vaalipaneelin vetäjänä. Kolmannessa paneelissa istun penkkiin keskustelijana - aiheena on politiikan ja blogismin välinen suhde.

Billnäsin ruukkialueella on tuolloin menossa kolmipäiväisen puutarhatapahtuman ensimmäinen päivä, niinpä ehdokkaiden tehtävänä on haistattaa toisillaan poliittinen kukkanen. Toivon apuasi ja ajatuksiasi siitä mitä kysyä ja miten kysyä, ettei keskustelusta tule tylsänaikaista.

Annan vaalipaneelilupauksen! Ainakin viisi kysymyksistä tulee blogikommenttien pohjalta.
Aikaa on 4.6. kello 14.00 asti. Kerro kommentissa mitä ehdokkailta tai yksittäiseltä ehdokkaalta tulisi kysyä. Kaikkien paikalle lupoautuneiden ehdokkaiden nimet näet oheisesta tiedotetekstistä.


aihetta koskeva Billnäsin ruukin lehdistötiedote - julkaisuvapaa heti:
Billnäs sanoo EU-vaalien viimeisen sanan

Perjantaina 5.6. ehdokkaat haistattavat toisillaan paneeleissa poliittisen kukkasen

Billnäsin kesän avajaisviikonloppuna järjestettävän Puutarha-tapahtuman yleisölle esitellään paneelikeskusteluissa EU-vaalien ehdokkaita. Perjantaina 5.6. järjestettävät paneelit ovat vaalien viimeisimpiä.
- Billnäs haluaa antaa kaikkien kukkien kukkia, myös politiikan kukkapenkissä, kertoo Billnäsin ruukin omistaja Olli Muurainen.

Muuraisen mukaan ruukki halusi avata tapahtuman ovet EU-vaalien ehdokkaille puutarhatapahtumaan.
- Vaaliviikonloppuna on mukava tarjota tapahtumaväelle mahdollisuus tutustua myös politiikan lajityyppeihin, olemme saaneet paikalle edustavan ryhmän ehdokkaita, Muurainen toteaa.

Paneeleissa ehdokkaat ja blogistit

Ensimmäisessä paneelissa ovat kokoomuksen Nina Suomalainen ja Petri Sarvamaa, keskustan Esa Härmälä ja Riikka Manner sekä SDP:n ehdokkaat Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo.

Toisessa poliitikkopaneelissa ovat vihreiden Jyrki Kasvi, kristillisdemokraattien Sauli Ahvenjärvi, RKP:n Nina af Enehjelm, vasemmistoliiton Kaarina Kailo, perussuomalaisten Erkki Havansi, SKP:n Juha-Pekka Väisänen sekä senioripuolueen Matti Hölsä. Jako kahteen paneeliin on tehty puolueiden viiden vuoden takaisen EU-vaalimenestyksen mukaisesti. Poliitikkopaneeleissa puheenjohtajana toimii Jussi Lähde.

Päivän kolmannessa paneelissa estradille astuvat politiikkaa kommentoivat blogistit, joiden kommentointityö on juuri tuohon aikaan kiivaimmillaan. Millaista on vaaliblogismi ja millainen on blogistin vaikutusvalta? Paneelissa mukana ovat pätoimittaja Markku Huusko (Uusi Suomi), Jussi Lähde (Aamulehden blogisti) ja toimittajat Pekka Ervasti (Suomen Kuvalehti), Sanna Ukkola (Ilta-Sanomat) ja Hia Sjöblom (Salon Seudun Sanomat). Paneelin puheenjohtajana toimii toimittaja - kirjailija Jaakko Tapaninen.

Tervetuloa seuraamaan EU-vaaliehdokkaiden sekä politiikan bloggaajien paneelikeskusteluja Billnäsin ruukille perjantaina 5.6. alkaen klo 12.30.

Lisätiedot:
Miia Koski, tuottaja, Billnäsin ruukki, puh. [phone] ja Bilnäsin kotisivut

[Kyuu Eturautti]

Ikävää, miten etäisiä nimiä näissä hommissa aina on. Tuosta journalistiryhmästäkin Jussin lisäksi ainoa tuttu on Sanna Ukkola ja sekin vain sen takia, että huvittaisi valheiden, panettelun ja rikosten vuoksi pistää tyttönen painot jaloissa ihailemaan itämeren saasteongelmaa. Mutta toivokaamme, että nämä muut tietävät jostain journalismista jotain ja sen myötä liikunkin kiireesti asiaan.

Minä haluan puhuttavan tekijänoikeusasioista. Itse asiassa annan taustoja ja kysymyksiä varten suunvuoron ruotsalaiselle kirjailijalle Lars Gustfassonille, jonka mielipiteiden tiivistelmä löytyy täältä. Mielestäni hän heijastaa Euroopan menneitä ja nykyisiä haasteita.

Toivoisin myös puhuttavan Lissabonin sopimuksesta. Kuka ehdokkaista on lukenut sen sanasta sanaan, ymmärtänyt sen, sisäistänyt sen, käsittänyt sen implikaatiot, lopputulokset ja merkitykset? Sen sanotaan olevan perustuslakeja yksinkertaisempi, miksi se on kuitenkin pituudeltaan satakertainen?

Olisi hienoa kuulla myös parlamentin asemasta. Tiedämme, että tällä hetkellä esimerkiksi eräs Sarkozy voi kävellä parlamentin päätösten ohi tuosta vaan, sanoa että siinähän olette mieltä, minä olen suuren ja mahtavan, jo sata sotaa hävinneen valtion alapäämies ja voin tehdä mitä huvittaa. Miksi parlamenttiä käytetään kumileimasimena, vaikka jo nykyinen, ennen Lissabonin sopimusta oleva lakikin sanoo toisin?

Minua myös kiinnostaa aiheyhtälö uskonto, sananvapaus ja yksilön - etenkin lapsen - koskemattomuus. Tästä on nousemassa ongelma EU:ssakin. Uskonnon varjolla teemme lisää rajoituksia, mutta uskontoja vastaan emme koskaan ole halukkaita nousemaan, edes puolustamaan eniten puolustusta tarvitsevia yhteiskuntiemme jäseniä. Olisiko jonkun mielestä kenties aika nostaa sananvapaus ja yksilön suoja kertalaakista uskontojen yläpuolelle?

Lopuksi haluaisin nostaa esille kehitysavun ja kehitysmaat yleisestikin. On tullut paljon, perusteltua, asiantuntevaa kritiikkiä kehitysavusta, sen toimivuudesta tai toimivuuden puutteista. Kehitysavulla on Suomikin tehnyt viime aikoina kovasti hallaa ja monet kehitysmaiden oppineet, osaavimmat henkilöt kritisoivat sen haittoja. Samaan aikaan tiedämme, että tukiaiset ja tuontitullimme estävät kehitysmaita kilpailemasta kanssamme markkinoilla. Haluaisin kysyä, eikö kukaan näe näissä kahdessa asiassa huomattavaa ristiriitaa? Haluaisin kysyä onko kenellekään mielessä ajatus, että kenties tämä koko paketti - tukiaiset, tullit ja kehitysavut - pitäisi miettiä alusta pitäen uusiksi, jotta voisimme kenties päästä kehitysmaiden kanssa yksipuolisesta avustamisesta molemminpuoliseen yhteistyöhön.

[Jussi Lähde]

Lissabonin sopimus minuutissa? Olisiko se sopiva tehtävä?

[Kari Rönkä]

Jussi, tässä yksi hahmotelma.

Taustaa: Euroopan Unionin toiminnasta tehty sopimus Lissabonin sopimuksella täydennettynä määrittää 145 artiklassaan: "EU ja jäsenvaltiot kehittävät yhteensovitettua työllisyysstrategiaa" ja 147 artiklassaan: "Työllisyyden korkeaa tasoa koskeva tavoite otetaan huomioon unionin politiikkojen ja toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa."

Kysymys: Mitkä ovat tärkeimmät konkreettiset asiat, joita valituksi tullessanne ajaisitte EU:ssa, jotta EU:n jäsenvaltioilleen vahvistamat vuosittaiset työllisyyspoliittiset suuntaviivat mahdollisimman hyvin tukisivat Suomen työllisyystason parantamista?

[Jussi Lähde]

Kiitos Kari

Kysymyksesi on vahva ehdokas, ennustan läpimenmoa!

[metsäkeiju]

Kysymys: Mihin asettaisit EU:n maantieteelliset rajat? Kuinka isoksi haluaisit EU:n kasvattaa?
Mitkä kaikki maat olisit valmis ottamaan EU:n jäseniksi?

Kysymys: Kuinka pitkäikäiseksi arvioisit EU:n elinkaaren? Vertaa EU:n nykyisyyttä ja mahdollisuuksia johonkin Euroopan aikaisemmista "imperiumeista"? Löytyykö sopivia vertailukohteita?

Kysymys: Hyväksytkö sen, että Suomi on EU:n nettomaksaja? Jos et hyväksy nykyistä käytäntöä, niin miten haluaisit muuttaa jäsenmaksuperusteita?

Kysymys: Mitkä ovat tärkeimmät arvot, jotka sitovat Suomen EU:hun? Mitä yhteistä Suomen ja muiden EU-maiden arvopohjasta löytyy?

[Kyuu Eturautti]

Jussi - Lissabonin sopimus pitäisi todellakin olla sellainen joka tiivistyy minuuttiin. Tiedämme, ettei se ole. Ainakin ehdottamasi haaste on siis haasteellinen.

[Jussi Lähde]

Parahin Metsäkeiju

Kiitos, maantiedekysymys on varmasti listalla ja "EU:n elinkaari" on verraton kysymyksenasettelu.

[Kari Rönkä]

Jussi, tänäisestä Abu-Hanna -blogistasi tuli mieleen tämmöinen kysymysluonnos:

Kysymys niille, joiden vaaliteemoihin kuuluu, että EU:hun on luotava yhtenäinen maahanmuuttopolitiikka (käsi ylös :))

Tausta: Lissabonin sopimuksella täydennetty Euroopan Unionin toiminnasta tehty sopimus määrittelee 78 ja 79 artiklassa EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmä- ja maahanmuuttopolitiikan.

Kysymys: Mitä olennaista sopimuksessa määriteltyyn yhteiseen politiikkaan tulisi lisätä, jotta EU:lla olisi teidän mielestänne yhteinen politiikka?

[Zurnalisti]

kysymys: Aikooko ehdokas asettua asumaan Brysseliin vai lenteleekö eestaas kotimaana Suomi? Jatkokysymys: Miten ehdokas uskoo kotipaikkavalintansa vaikuttavan hänen verkostoitumiseensa parlamentissa?