Kiedon kyyneleet kultaiseen nauhaan
pujotan varoen lasimaljakkoon
otan sieltä niitä vain yhden kerrallaan
Nostan kyyneleen aurinkoon
hiljaa sulamaan
kuuntelen kuinka suru soi
aurinko pehmentää soinnut
Ilon hetkellä tahdon muistaa
että surua tarvitaan
suru saa meistä jokaisen
aidosti tuntemaan
Ilon ollessa ylimmillään
katso kyynelten maljakkoon
ja mieti paljonko surua
elämään mahtunut on.
Jokainen kyynel kantaa
omaa tarinaa
jokaisen kyyneleen virrassa
kaivaa suru polkuaan
Älä päästä maljakkoa tyhjäksi
älä unohda itkun määrää
niin aidoissa tunteissa
ei ole yhtään mitään väärää
Tagit:
Jaa
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon