Kirkon "helvetin tuli" ja sielunkuolemattomuusopetuksista.

[Vesa-A]

Al:n taannoisella keskustelupalstalla totesi joku kirjoittaja, että kirkon järjestämillä Alfa-kursseilla opetetaan yhä edelleen vanhaa tarua pahojen ihmisten kiduttamisesta kuoleman jälkeen jossain "helvetin tulessa", ja että ihmisellä olisi jokin sielu niminen osa, joka jäisi eloon ihmisen kuoltua.

Siirtyisi kuulemma sitten johonkin epämääräiseen henkimaailmaan, päästen joko vähän "paremmalle puolelle", tai sitten siihen vähän epämukavaan ja kuumaan helvettiin.

Raamattu ei tälläistä opeta.

Alla siteerauksia ei-uskonnollisten tekstin tutkijoiden lausunnoista:

Professori Heikki Palva teoksessaan Raamatun tietosanasto:

"Kuolemattoman sielun käsite kuuluu kreikkalaiseen filosofiaan, ei Vanhaan eikä uuteen testamenttiin."

Professori Jussi Aro teoksessa Psalmit nykysuomeksi:

"Heprean nefes (sieluksi käännetty sana) ei merkitse ruumiista erotettavissa olevaa henkistä olentoa, vaan ihmisen elävää, tietoista olemusta, persoonallisuutta, itseä."

New Catholic Encyclopedia (Katolinen tietosanakirja):

"Se käsitys, että sielu jää eloon kuoleman jälkeen, ei ole helposti havaittavissa Raamatusta......Vanhassa testamentissa sielu ei tarkoita jotain osaa ihmisestä, vaan koko ihmistä - ihmistä elävänä olentona. Samoin Uudessa testamentissa se merkitsee ihmiselämää, elämää yksilönä."

The Jewish Encyclopedia (Juutalainen tietosanakirja):

"Usko, että sielu jatkaa olemassaoloaan ruumiin hajaannuttua, on pikemminkin filosofisen tai teologisen pohdiskelun tulos kuin yksinkertaisen uskon asia, eikä sitä niin ollen nimenomaan opeteta missään kohdassa Pyhässä Raamatussa."

The Concise Jewish Encyclopedia:

"Raamattu ei esitä sielun kuolemattomuusoppia, eikä se tule selvästi esiin varhaisessa rabbiinisessa kirjallisuudessa."

Raamatun antama todistus:

1. Mooseksen kirja 2:7:

"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin hänestä tuli elävä sielu."

1. Mooseksen kirja 3:19:

"Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."

Hesekiel 18:4

".....Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava."

Roomalaisille 5:12 :

"Niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet."

Saarnaajan kirja 9:5,10

"Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unohdettu........ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä."

Psalmit 146:3,4

"Älkää luottako...ihmislapseen......Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin."

Roomalaisille 6:23

"......synnin palkka on kuolema.

Roomalaisille 6:7

"Sillä se, joka on kuollut, on vapautunut synnistään."

Raamatun opetusten mukaan siis kuoleman jälkeen ei ole mitään tietoista olotilaa, tai jotain erillistä "henkeä", joka siirtyisi johonkin epämääräiseen henkimaailmaan, paremmalle puolelle, tai vähän epämukavammalle "kuumalle osastolle."

Kuoleman sanotaan olevan rangaistus, kuoleman ilman ylösnousemustoivoa.

Sen sijaan alkuperäinen kristinusko ja Raamattu puhuvat ylösnousemustoivosta, joka tulisi tapahtumaan Kristuksen läsnäolon ja lopulta hänen tuhatvuotishallituksen alaisuudessa. Tällöin viimeksimainitun aikana maan päälle.

Käsitykset jostain helvetin tulesta ja ihmisen kuoltua tästä henkiin jäävästä jostain osasta ovat siis peräisin muinaisesta kreikkalaisesta filosofiasta ja muinaisten Egyptin ja Babylonian pakanauskonnoista. Platon nimistä heppua ne miellyttivät, ja hän olikin melkoinen veijari niiden kehittämisessä ja levittämisessä.

[Minna Tanner]

Nyt on jotain, joka ei ihan mene meikäläisen logiikkaan. Sielua ei ole, mutta jotain kuitenkin
nousee kovasti ylös kuoleman jälkeen, jos uskoo oikean lahkon opetuksiin? Mikä oikein
nousee ylös? Jo kertaalleen maatunut järjestäytyy atomeista eläväksi ihmiseksi maan päälle
jälleen kerran tepastelemaan?
Anteeksi nyt, mutta tämä epäjatkuvuuskohta logiikassa hiukan saa tällaisen skeptisismiin
taipuvaisen ihmisen kovin hämmästelemään.

[KaSe]

Jukka: Kerran kävimmme kiivasta keskustelua, mutta kysyisin nyt sinulta tietävältä, että kun maailmassa on lukematon määrä eri uskontokuntia, joilla on ratkaisevaalaatua olevia näkemyseroja, ja jokainen on valmis tuomitsemaan muut alimpaan helvettiin, niin kerro minulle, mikä niistä on se oikea, jolla tämä alimpaan helvettiin tuomitsemisoikeus muiden osalta on.

[Lasse Kallo]

Että Platon olisi ollut pelkkä "heppu" ja "veijari". Huhhuh!

Filosofi Esa Saarinen: " Platon on monella tavoin epämääräisaineisen oppi-isänsä vastakohta. Toisin kuin Sokrates Platon kirjoitti paljon; hänen kirjoituksensa ovat säilyneet meille täydellisinä. Toisin kuin Sokrates hän ei ollut niinkään filosofinen`kätilö´, joka auttaa toisia synnyttämään, vaan pikemminkin synteettinen, kokonaisjäsennykseen tähtäävä filosofi. Platonin ideaoppi on länsimaisen älyn haastavimpia ja kiistellyimpiä visioita edelleen.
Platonin perustama Akatemia toimi 900 vuotta ja sen vaikutus länsimaisen itseymmärryksen ja tieteen kehityksessä on ollut suunnaton. Sen piirissä työskenteli alkuaikoina niin nerokkaita tieteentekijöitä, että `eri´ maiden tutkijoista ei tällä hetkellä voitaisi panna kokoon samanlaista akatemiaa, jolla olisi tieteen kehitykselle yhtä suuri merkitys (Oiva Ketonen)."

[Vesa-A]

Kyseinen kohtahan osoittaa, että sielu voi kuolla, tai että se voidaan tuhota.

Sielun kuolemattomuusopin mukaan se jää aina eloon, menee joko sinne paremmalle tai "kuumalle puolelle" kidutettavaksi.

Tämä kohta, kuten muu Raamattukin osoittaa, että sielu on kuolevainen ja että se voidaan hävittää ja tuhota.

Eräs Raamatun sanakirja (The New International Dictionary of New Testament Theology) sanoo tästä kohdasta seuraavaa:

"Matteus 10:28 ei opeta sielun mahdollista kuolemattomuutta, vaan Jumalan katumattomille langettaman tuomion peruuttamattomuutta."

Eräs alkukielen sanakirja sanoo ilmaisuista:

"Kreikkalainen ilmaus, joka on Matteuksen 10:28:ssa käännetty sanoilla "tuhota sekä sieluJ että ruumis Gehennassa" merkitsee ikuista kuolemaa."

Kohdassa Jeesus tarkoittaa siis sitä, että Jumala voi ottaa pois/tuhota kaikki ihmisen tulevan elämän odotteet, täten hän on ilman ylösnousemustoivoa.

Tarkoittaa samaa kuin Ilmestyskirjan 20. luvun "tulijärvi"-ilmaisu, jonka sanotaan kyseisessä luvussa olevan yhtä kuin "toinen kuolema". Lopullinen tuho, kuolema ilman ylösnousemustoivoa.

Joissain käännöksissä käytetty ilmaisu helvetti on vain käännössana ja lisäksi huono ja harhaanjohtava sellainen.

Saanut sisältönsä pääosin keski-ajan kirjailijan Danten "Jumalaisesta näytelmästä" ja Micelangelon tämän perusteella tehdyistä maalauksista. Dante sai vaikutteensa muinaisen kreikkalaisen filosofian mytologisista kertomuksista ja muinaisen Babylonian ja Egyptin ns. pakanauskonnoista.

Sielu tarkoittaa siis ihmistä itseään, kuten avauksessa siteeraamani alkukielen asiantuntijat todistavat.

[Vesa-A]

Vuoden 1999 kirkolliskokouksen hyväksymä katekismus (sivu 56) sanoo tästä H. Mölsän mainitsemasta "ruumiin ylösnousemuksesta":

"Kuoleman hetkellä joudumme luopumaan Jumalan meille antamasta ajallisesta elämästä.......Ruumiimme hajoaa, mutta sielu odottaa ylösnousemuksen päivää, jolloin elävät ja kuolleet kootaan Jumalan eteen tuomiolle.........Jumalan poika on jo noussut kuolleista ennen meitä. Mekin saamme uuden kuolemattoman ruumiin, jonka esikuva on Jeesuksen ylösnousemusruumis."

Tämä on siis ristiriidassa Raamatun sielu sanan (tai alkukielen sanan, joka on sieluksi käännetty) merkityksen kanssa, kuten avauksessa siteeraamani alkukielen ja ei-uskonnolliset tekstin tutkijat asiasta toteavat.

Sieluhan heidän mukaan tarkoittaa ihmistä kokonaisuutena, ruumiineen ja persoonallisuuksineen ja henkisine ominaisuuksineen. Ihminen (= sielu) kun kuolee, häviävät nämä kaikki pois.

Kuoleman jälkeen ei ole mitään sielu nimistä erillistä ihmisen osaa, joka vain se, voitaisiin herättää henkiin. Tämänhän Raamatun tekstitkin osoittavat selvästi.

Raamattu puhuu kuitenkin sekä henkiruumiista että aineellisesta, lihallisesta ruumiista.

Jeesuksen saatua ylösnousemuksen, hän sai henkiruumiin taivaassa. Sama toivo on rajoitetulla joukolla ihmisiä, "voidelluilla Kristuksen perijätovereilla." Näiden ylösnousemusodotteen yhteydessä ei puhuta mistään erillisesti herätettävästä sielu nimisestä osasta, vaan sanotaan vain näiden saavan taivaallisen elämän henkiluomuksina ylösnousemuksen yhteydessä.

Suurimmalla osalla ylösnousemustoivon omaavista on odote maan päälliseen elämään Kristuksen tuhatvuotishallituksen aikaan, jolloin sen toimet ja siunaukset kohdistetaan maan päälle ihmisyhteisöön.

Kun Raamattu mainitsee kuolleiden tuomitsemisesta, tarkoittaa se ylösnousemuksen maan päälle saaneiden lopullisesta tuomitsemista koskien heidän oikeuttaan luvattuun ikuisen elämän palkintoon. Tällöin heille opetetaan Jumalan tahtoa ja periaatteita. Suhtautumisensa niihihin perusteella heidät tullaan tuomitsemaan.

Synnin palkka on kuolema sanotaan Raamatussa yksioikoisen selvästi. Sen jälkeen kun elämänoikeus on lopullisesti menetetty ja koettu Ilmestyskirjassa mainittu "toinen kuolema" ei enään mitään rangaistuksia tarvita eikä niitä ole olemassa. On vain lopullinen loppu ja maatuminen takaisin maaksi.

Ne jotka ovat jo elämänsä aikana tietoisesti torjuneet ja hylänneet Jumalan, eivät tietenkään saa mitään ylösnousemusta. Heille "synnin palkka on kuolema." Kuolema lopullisesti, ilman ylösnousemustoivoa on Jumalan tuomio ja rangaistus heille. Muuta ei Raamatun mukaan ole olemassa.

[KaSe]

Tämä kirjoittelu perustuu vain yhteen uskonoppiin. Miten ne muut. Mikä on oikea uskonto niistä lukemattomista olevaisista?

[Vesa-A]

"miten ne muut."

Ne muut perustuvat juuri yleensä näihin ns. "henkimaailman juttuihin." Eli, kuvitteluihin ja myytteihin, että ihmisen kuoltua, tästä irtautuisi joku osa, joka jatkaisi elämää jossain epämääräisessä henkimaailmassa.

Maailman yleisin uskonnollinen opetus. Esiintyy suunnilleen samanmuotoisena niin kristillisiksi itseään kutsuvissa kristinuskon muunnelmissa kuin myös Islamissa, buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa jne.

Raamatulliselta kannalta tämä sai alkunsa siitä, kun Jumalaa vastaan kapinoinut henkiluomus Saatana Panettelija sanoi ensimmäiselle ihmisparille, että vaikka he rikkoisivat Jumalan käskyä ja irrottautuisivat tämän ohjauksesta ja alaisuudesta, sanoi tämä: "ette suinkaan kuole , vaan teidän silmänne avautuvat, ja tulette olemaan kuin Jumala, niin että tiedätte hyvän ja pahan."

Tämän seurauksena ihmisyhteisö alkoi toimimaan täysin oman mielensä mukaan ja alkoi kehittämään filosofioita kuoleman jälkeisestä elämästä henkimaailmassa.

[Vesa-A]

"Enpä voi asiaan ottaa kantaa kun vanha kreikankielentaitoni on niin huono..., samoin heprean."

Sitä suuremmat syyt tukeutua alkukielen asiantuntijoiden lausuntoihin. Ei niinkään pappeihin ja muihin vanhojen uskonnollisten myyttien ja legendojen levittäjiin.

"Lapsenkaltaisena saan uskoa..."

Saat toki. Yksilön oikeus ja vapaus. Ihan kaikkeen ei tosin kannata uskoa. Järjenkäytöstä ei ole haittaa tämänkaltaisissakaan kysymyksissä. Miksipä muutoin Jumala olisi sellaisen kyvyn ihmiseen istuttanut.

[Vesa-A]

"Rikkaan miehen ja Lasaruksen oppi on Vesa-A:lle hapatusta näköjään."

Vähän tyhmempikin nyt käsittää, että Jeesuksen esittämä kertomus "rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta" on vertaus ja kuvaus.

Jos se ymmärrettäisiin kirjaimellisesti, niin kaikkien Jumalan suosiosta nauttivien täytyisi mahtua "yhden miehen povelle, Aabrahamin. Lisäksi Raamatun ns. uuden testamentin kirjat sanovat Aabrahamin ja muiden vanhan ajan uskollisten olleen edelleen silloin haudassa, odottamassa ylösnousemusta.

Edelleen jos sen ajateltaisiin olevan kirjaimellinen, niin tämän kuvitellun helvetin tulen rangaistuspaikan ja "taivaan ilojen", sen paremman paikan, täytyisi olla huutoetäisyydellä toisistaan ja nämä niissä paikoissa olevat voisivat keskustella keskenään.

Kuvaus lisäksi kertoo, että joku sieltä paremmalta puolelta menee sinne tuliosastoon ja pelkällä vesipisaralla sormenpäässä huojentaisi jotain siellä olevaa. Ei kuulostaisi oikein järkevältä kirjaimellisena asiana. Tulihan yleensä haihduttaa veden.

Lisäksi Jumalan periaatteiden kannalta pelkästään se, että on rikas tai köyhä ei määrää sitä, pääseekö Jumalan suosioon tai saisi tämän tuomion. Kuvauksessa ei osoiteta rikkaan miehen olevan mitenkään jumalaton tai tahallinen väärintekijä, eikä taas köyhän olevan Jumalalle kuuliainen.

Jos kertomuksella ajateltaisiin olevan kirjaimellinen merkitys olisi se totaalisesti ristiriidassa kaiken muun Raamatussa olevan kanssa. Järjenkäyttö ei ole kiellettyä Raamattua lukiessa, eikä uskontoa koskevissa asioissa.

Lisäksi alkukielen teksteissä sanotaan molempien, sekä rikkaan miehen että Lasaruksen menevän samaan paikkaan Haadekseen, ihmiskunnan yhteiseen hautaan ja kuolemantilaan, josta on ylösnousemustoivo.

Lopullisen tuomion saaneet, sanoi Jeesus (esim. aikansa uskonnolliset johtajat) menevän Gehennan tuleen (sekin kuvaannollinen ilmaisu, joka kuvaa lopullista loppua ja jonne ei missään sanota jouduttavan elävinä), josta ei ole ylösnousemustoivoa.

Kuvaus on kirjattu Luukkaan 16. lukuun. Sitä edeltävät jakeet osoittavat, että "rikas mies" edusti fariseuksia, aikansa uskonnollisia johtajia ja Lasarus-kerjäläinen tavallisia juutalaisia, joista sitten tuli Jeesuksen seuraajia.

Heidän "kuolemansa" ja olosuhteiden muutoksensa kuvaa heidän muuttunutta asemaansa Jumalan edessä. Juutalaiset uskonnolliset johtajat menettivät Jumalan hyväksymyksen, Jeesuksen seuraajat saivat sen.

[Vesa-A]

"En viitsi edes opettaa, tuonpuoleisesta maailmasta."

Taitaa P. Kosonen olla specialisti niissä "tuonpuoleisissa" asioissa, vaikka tietoa niistä ei taitane olla niin kovin paljon saatavilla. Enemmänkin ne saatavat tiedot koskevat näitä "tämänpuolisia" asioita.