Kansanedustaja Kimmo Sasi kirjoittaa (AL 21.2.2012), että pohjoismainen hyvinvointimalli käy vientituotteeksi. ”Hallussamme on todella hyvä tuotemerkki, brändi,  Nordic Countries, ja yhdessä toimien Pohjoismaiden hyvistä käytännöistä, best practises, pitäisi voida tehdä mitä parhainta vientitavaraa. Ideoiden ja palvelujen vienti on koulutetun kansakunnan tunnusmerkki”.

 

Mutta miten on, kuka tämän ”vientituotteen” kehitti ja milloin? Tutkijoiden näkemyksen mukaan viimeistään 1950-luvun lopulta alkaen Suomesta tuli pohjoismaistyyppinen hyvinvointivaltio. Tästä erityisesti monet sosiaalipolitiikan tutkijat ovat kirjoittaneet, muun muassa Päivi Uljas juuri ilmestyneessä väitöskirjassaan ”Hyvinvointivaltion läpimurto”. Hänen näkemyksensä mukaan tapahtuneiden syvällisten muutosten taustalla oli vuoden 1956 yleislakko, mutta kaikkein tärkein asia oli sittenkin vuoden 1958 vaaleissa saavutettu eduskunnan vasemmistoenemmistö.

 

Vahvistunut vasemmisto pyrki oppositioasemastaan käsin vaikuttamaan sosiaaliturvaan ja yhteiskuntapolitiikkaan hyvin laajasti, sanoo Uljas. Vasemmistopuolueiden keskinäinen kilpailu radikalisoi sosiaalidemokraatteja sosiaali- ja työpoliittisissa asioissa. Tätä prosessia avitti vahva SKDL:n kenttä, jota naisten menetyksellinen lapsilisäkamppailu merkittävästi edelleen oli vahvistanut.

 

Samaan aikaan myös maalaisliitossa tapahtui vallankeikaus, kun Urho Kekkosen johdolla ns. K-linja kepitti vanhan oikeistosuuntauksen. Suomalaiseen yhteiskuntaan syntyi kokonaan uusi tilanne, eikä oikeisto kyennyt patoamaan sekä eduskunnassa että kansalaisyhteiskunnassa vahvistunutta toimintaa. Ihmiset innostuivat, toimivat ja tulosten näköala loi uskoa ja luottamusta toimintaan. Suomesta tuli pohjoismaistyyppinen hyvinvointivaltio aivan muutamassa vuodessa. Eikä tässä prosessissa kokoomuksella ollut missään vaiheessa isoa osaa, vaikka Kimmo Sasi omassa puheenvuorossaan antaa näin ymmärtää. Pikemminkin se vastusti tai vähintäänkin jarrutti pohjoismaistyyppisen hyvinvointimallin rakentamista.

 

Peruskoulu on ehkä kaikkein kuvaavin niistä uudistuksista, joita kokoomus vastusti. Se totesi, että malli ei sovi Suomeen, koska se on lainattu DDR: sta. Nyt Pisa-tutkimusten myötä tiedetään, että Suomen peruskoulujärjestelmä on oppimistuloksiltaan maailman kärkeä. Ja kas kummaa, nyt kokoomus puhuu niin Kimmo Sasin kuin vaikkapa joidenkin Tampereen kaupunginvaltuutettujen suulla, että suomalaisesta peruskoulusta tulee tehdä vientituote. Se on tärkeä osa pohjoismaista brändiä. Niin onkin, mutta kokoomuksen ansiota se ei ole.

 

Kokoomuksen merkitys on sen sijaan ollut keskeinen 1990-luvun alun laman jälkeen harjoitetussa yhteiskuntapolitiikassa. Mutta tällöin ei olekaan enää rakennettu pohjoismaista hyvinvointimallia, vaan leikattu sitä ja rakennettu siitä anglosaksisten esikuvien mukaista markkinamallia. Kun vielä pieni matka tällä tiellä jatketaan, voi kysyä, että mitä vietävää meillä kaikkien muutosten jälkeen ulkomaille enää on: USA:sta lainattu New Public Management (”uusi julkinen johtaminen”) ja tilaaja-tuottaja– malli?

 

Kimmo Sasin kirjoituksesta tulee mieleen eräs Bertolt Brechtin tunnettu runo. Näyttää siltä, että myös Sasi on hyvin selvillä propagandan välttämättömyydestä.  Niinpä voi olla, ettei meidän maassa kaikki suju niin kuin pitäisi. Mutta kukaan ei voi kiistää ettei propaganda ole hyvää. Jopa 706 000: n köyhyysrajan alapuolella elävän suomalaisen on myönnettävä, että Kimmo Sasi kirjoittaa hyvin. Tarinan uskottavuus vain horjuu.    

 

Jari Heinonen

sosiaalityön professori

 

Katselukerrat: 486

Tomppa kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 17:08

Kekkosen jälkeen Kokoomus pääsi hallitukseen ja vähän harjoiteltuaan alkoi kansallisomaisuuden myynti, Sammon ryöstö.

Hannu Tiainen kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 19:01

Oksettaa ihan tuo kokoomuksen elämöinti hyvinvointivaltiosta kun koko ajan itse ajaa kovalla tohinalla alas ja on jo aikapäivät ajanut.

Norppa kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 19:27

Sasi lammasten vaatteissa?

Tuomo Neva kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 19:38

"Suomesta tuli pohjoismaistyyppinen hyvinvointivaltio aivan muutamassa vuodessa."

Samalla hetkellä alkoi myös maamme velkaantuminen joka jo nyt pakottaa meidät palaamaan kestävämpään tilanteeseen.  Loi "hyvinvointivaltion" sitten kuka tahansa, pidemmän päälle kenenkään rahat eivät riitä sitä ylläpitämään. Tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan pitkään "hyvinvointivaltion" ylläpitämiseksi ottamiamme velkoja.

Tomppa kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 21:12

Kokoomus murskasi Suomen hyvinvointivaltion, ennenkuin se edes ehti toimia.

Markku Huhtala kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 21:17

Ai jai, mutta tuntuipa hyvältä Jari.

Tosin, kilttihän Jari oli tuossa jutussaan Kokoomusta kohtaan.

Olisi voinut antaa tulla täydeltä laidalta.

Mutta erittäin hyvä juttu, erittäin hyvä.

Olisi todella hyvä, kun jutun kirjoittaja ehtisi itse kommentoimaan kommentteja, mutta mennään näillä eväillä...

Nimenomaan kokoomus aina - 87 lähtien aloitti kuntien rahoituspohjan romuttamisen.

Siis ihan poliittisin toimenpitein, rahasta ei ollut, eikä ole nytkään pulaa.

Äänestäkää lisää kokoomusta...

Kivointa on se, että kokoomus on suurpäoman edustaja, aina ollut, ja suurpääoman käsissä on valtamedia, joten ette ikimaailmassa saa mitään tietoa asiasta, tai asioista.

Keränen koettaa kerätä enemmän faktaa Jarin jutun pohjaksi eikä pistää ihan omiaan, tai aku ankan tason mukaista "historiaa".

Mistäs muuten olet saanut tiedon, että DDR oli Afrikan elintason tasolla?

Ihanko itse keksit vai onko suomen kansakoulun opettaja taso kuin 30 luvulta kysessä?

Markku Huhtala kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 21:30

Niin, miten se kokoomus teki kaiken, eli miten kuntien talous ajettiin kuralle, ohessa linkki jo minun aiemmin tekemääni juttuun.

Jari siihen voisi tehdä lisäyksiä tai tarkennuksia, toki muutkin, ystävät ja poliittiset näkövammaiset:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/miten-suomen-valtio...

Tuomo Neva kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 21:39

No tuskin tässä mitään salaliittoa ole kuntien talouksissa. Yksinkertainen totuus on vain että rahamme loppuvat. Emme voi enää pitää yllä entisenlaista "hyvinvointiyhteiskuntaa".  Puolustusvoimat tekivät jo omat päätelmänsä.

Tomppa kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 21:52

On tietenkin kuntia joissa ainoastaan mielikuvitus vaikuttaa rahankäyttöön kuten Tampere tunnelikliimaksissaan  ja toisaalta ympäristökunnat jotka pystyvät järjellä ajattelemaan talodellista rahankäyttöä.

Pekka Järvinen kommentoi_ 24. helmikuuta 2012 23:02

Hyvä Jari. Ei kokoomus tai Sasi ole oikeutettuja puhumaan hyvinvoitivaltiosta,

mutta se on heidän tavaramerkkinsä ilman katetta.

Tavoite tulevaisuudesta ei kuulu kokoomuksen ajamaan politiikaan, ei todellakaan.

Ihmiskunnalla on oikeus parempaan huomiseen, jonka ihmiskuna ottaa omiin

käsiinsä ja heittää kapitalismin kahleet harteiltaan.

Maailman kansat löytävät toisensa ja tarttuvat paremman rakentmiseen, jonka

ensiaskeleet ovat suunnitelmatalous kapitalismin vaihtoehtona.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot