Kiina voi olla metsäteollisuudellemme lopulta kuoleman syleily?

Äänekoski repesi, Keski-Suomi repesi ja keski-suomalainen poliitikko Mauri Pekkarinen repesi. Isäntien omistama osuustoimintaliike Metsäliitto Metsä yhtiönään valmistelee Suomen metsähistorian suurinta investointia puolivalmisteeseen – selluun ja sen ympäriltä tuleviin niin kutsuttuihin biotuotteisiin ja ”ylijäämäenergiaan”.

Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan (kotoisin Savonlinnasta) otti suuren riskin, osoitti olevansa myös isänmaan mies, koska investoi puolivalmistetehtaaseen työttömyyspaikkakunnalle. Muut menivät Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan – Metsä Group tähyää myös Kiinaan, mutta Suomessa valmistelulla sellulla – suomalaisesta puuraaka-aineesta, uskoisimme, että maailman moderneimmalla tehtaalla tehtynä – Metso Oyj:kin saanee hommia ---

Kari Jordanin riski ja markkina-arvion totuusarvo – ”se ei pelaa, joka pelkää”! Kiina on kulutusyhteiskuntaan nouseva ja huonosti hoidettuna 1] siihen kaatuva jättiläisvaltio. Kiinalaiset tykkäävät pakata paketinkin pakettiin – ja se tarvitsee pahvia, ja pahvi kuin kartonkikin tehdään sellusta – varmaankin kiinalaisittain ajatellen kierrätysraaka-aineista.

Nyt Metsäliitto halusi tuoreen puun kysyntää lisää omistajilleen -

omistaahan Metsäliitto Osuuskunnan metsämiehet – metsänomistajat, Jordankin joutui hankkimaan pienen palan isänmaan multaa kuitatessaan Metsäliiton pääjohtajuuden. Pääjohtajuus aukesi pankista – Nordeassa ilmeisesti tie oli pystyssä pääjohtajaksi. Osuuspankkikokemus muistui metsämiesten mieliin ja Jordan kutsuttiin pankkimiehenä savupiipputeollisuuden johtoon.

Entä markkinat, jotka ostavat nyt sellua?

Metsäliitto ja muutkin sellunkeittäjät tietävät Kiinan kysynnän olevan suurta – ei niinkään paperiin, mutta pahviin ja kartonkiin. Varsinainen massojen kulutus ei ole edes Kiinassa alkanut ja toisaalta nyt pakkaukset ovat paljolti ohutmuovia - pusseina, joita ollaan kieltämässä. Entä kertakäyttöpakkaukset yleensä?

Kiinassa on meneillään vuosisadan ympäristöohjelman suunnittelu,

joka tosin on alkanut jo 2005, mutta kiihtyy vuoden 2017 jälkeen voimakkaasti – uusilla ympäristölaeilla ja pommi voi olla siinä, että laki tulee kieltämään kertakäyttöpakkaukset. Miten käy pahvilaatikoiden?

Kiina ei halua hakata omia ”vähäisiä” metsiä,

jotka ovat saatu kasvamaan osin suomalaisella osaamisella. Kiina ostaa mieluumin puolivalmisteet selluna muualta ja pakkaa siitä tehtyihin pahvilaatikoihin omat lopputuotteet kuluttajille ja maailmalle. On arvattavaa, että Kiina vaatii nopeasti pahvilta täyttä kierrätettävyyttä ja nuo kierrätystehtaat ovatkin sitten jo Kiinassa.

Lopulta Kiina vaatinee pakkauksilta monikäyttöisyyttä

.. ei siis meidän kaltaista kierrätystä, vaan kestävyyttä standardikokoina, jolloin sellun kysyntä romahtaa ja nostaa puunjalostustuotteiden kirjoon puupakkaukset ohutlevyistä tehtynä – vain sisin pieni pakkaus saattaa olla kierrätyspahvia tai -kartonkia.

Kiina on siitä erikoinen, että se kiiruhtaa hitaasti,

kuitenkin tehden ympäristöpäätöksiä nopeammin kuin läntinen kulutusyhteiskunta – ja tämä tietää Kiinassa nopeutuvaa lainsäädäntöä, se saattaa tuottaa yllätyksiä ja ongelmia vedenkäytön, ilmaan päästämisen ja pakkauksiinkin liittyen kysyntäheilahteluja, ja tähän Metsäliiton on syytä varautua – nyt on todellisten kiinakonsulttien paikka kertoa, mitä Kiinan ympäristöasioissa tapahtuu.

Stora-Enso ja puupellot kiinalaisilta maanviljelijöitä

Toisen suuren metsäyhtiön Stora-Enson 2] pääjohtaja Jouko Karvinen jättää tehtävät, osin varmaan sen vuoksi, että kohtalokkaasti teki virheet kiinalaisten peltovuokrausprojektien osalta – palkaten väärät konsultit.

Kiinassa maa on vuokralla ja maaseudulla siihen on ikiaikainen nautintaoikeus itse pienien kylien maanviljelijöillä – juuri heidän pelloilleen pitäisi nousta puupeltoja Kiinaan rakennettavien sellu- ja paperitehtaiden raaka-ainekysyntää täyttämään. Tässä Stora-Enso teki karkeita virheitä – noiden virheiden lasku on nyt erääntymässä …

Toivottavasti Savonlinnan lyseon kasvatti ei kaadu nyt Kiinan,

maailman suurimpaan kulutusvaltioon. Toivottavasti kiinalaisten pakkausinto ei sokaissut Metsä Groupin ja Metsäliiton strategeja. Isänmaan miehenä tunnettu Kari Jordan on kuitenkin ansainnut suuren arvostuksen riskinotosta kansakuntamme hyväksi – onhan tunnettua, että Jordan ottaa osaa joka vuosi esimerkiksi Maanpuolustuskurssin avajaisiin yhdessä presidentin ja puolustusvoimain komentajan kanssa.

Osuustoiminta on isänmaan palvelua

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150501-osuustoiminta-paa... US_P/IL ]

kuten Osuuspankkikin, Metsäliitto on tukevasti ja aidosti suomalaisten itsensä omistuksessa, eikä kumpikaan osuustoiminta ole syytänyt rahojaan kummoisesti ulkomaille, vaan kotimaan investointeihin – tuomaan edes vähän työpaikkoja maahamme, joka kärvistelee maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!

...

Kirjoitus vuosien takaa, kun Kari Jordan kuittasi vastuullisen tehtävän Metsäliitosta – tunnemmeko historian siipien havinaa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalk... [BLOG/il]

VIITTEET

1] Kestääkö kiinalaisten ympäristö? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22691-kiina-kasvaa-nopea... [US_P/IL]

2] Stora-Enson ohdakkeet ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/stora-enson-yhteiskuntavastuu... [BLOG/IL]

EXTRA

Hinnoitteliko paperimies itsensä työttömäksi? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143002-hinnoitteliko-pap... [US_P/IL]

Kiinan mobilisaatio ulottuu ympäri maapallon … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulot... [BLOG/IL]

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL - US IL Vf BL - BLOG 34693

---23042014---

doc.: metsaliitto_investoi_23042014.doc – OpenOffice Writer

604 | 5810

Katselukerrat: 410

Norppa kommentoi_ 23. huhtikuu 2014 23:22

Ainahan on olemassa riski, mutta jos sitä pelkää niin ei mitään saavutakaan. Hieno homma, että joku tekee Suomeenkin välillä jotain Yleensähän kaikkea vaan lopetellaan.

al1947 kommentoi_ 24. huhtikuu 2014 07:57

"Metso Oyj:kin saanee hommia"

Juu! Metso saattaa saada hommia uuden tehtaan automaation, analysaattoreiden, mittalaitteiden, ... verran (toivottavasti). Valmet saattaa saada hommia puunkäsittelylaitoksen, keittämön, pesemö/lajittamon, valkaisimon, kuivauskoneen, haihduttamon, soodakattilan, meesauunin, mitä lie uusia biojuttuprosesseja, ... verran (toivottavasti). Kumpainenkin edellä mainittu saattaa saada tuleviksi vuosiksi laitoksen kunnossapito- & kehittämissopimuksia (toivottavasti).

Ilkka Luoma kommentoi_ 24. huhtikuu 2014 08:21

Mitä voisivat olla tästä uudesta tehtaasta valmistuvat korkeajalostesivuvirrat, joiden kilohinta on suuri ja suomalainen aivopanos merkittävä?

Ilkka Luoma kommentoi_ 24. huhtikuu 2014 08:22

Norppa - jokatapauksessa Jordanin päätös on isänmaallinen, työtä luova ja toivottavasti vientiä lisäävä - erityisesti myöhemmistä korkeajalostesivuvirroista!

al1947 kommentoi_ 24. huhtikuu 2014 08:37

"Mitä voisivat olla tästä uudesta tehtaasta valmistuvat korkeajalostesivuvirrat, joiden kilohinta on suuri ja suomalainen aivopanos merkittävä?"

Odotamme innolla, että mitä biotuotteita esim. Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy (entinen Metsäklusteri Oy) on kehitellyt.

Neuvos kommentoi_ 24. huhtikuu 2014 08:51

Karvinen isolla palkalla maailmanvalloitusta ja työttömiä suomeen -

Jordaan uudella tekniikalla takaisin -

miksi ei aiemmin osattu uudistaa?

al1947 kommentoi_ 24. huhtikuu 2014 09:08

Nyt on otollinen aika investoida, kun ollaan taantuman pohjassa ja saa tehtyä hankintasopimukset halvalla. Uusi laitos valmistuu sopivasti nousun ollessa kiivaimmillaan. 

Ilkka Luoma kommentoi_ 24. huhtikuu 2014 12:02

Stora-Enson yhteiskuntavastuu


Stora-Enso tekee sitä mitä se vain voi tehdä – käy kustannuskriisitaistelua. 2500 ulos, jotta 25.000 saa jatkaa. Tylyä, raakaa ja markkinaehtoista. Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen Stora-Ensosta  tietää tämän hyvin, kuten hänen kollegat - Metsäliiton Kari Jordan ja UPM-Kymmenen Jussi Pesonen 1].

Emme enää kuluta niin paljon paperia ja pahvia, että suurkoneet voisivat pyöriä täysillä. Suomessa palkkarakenne ylitti kaikki kipurajat ja metsäkin kasvaa meillä hitaasti. Olisiko pitänyt aloittaa uusien tuotteiden ja palveluiden tuotekehitys jo 10-20 vuotta sitten? 2]

 
[2005-2006] --- Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun Paperiliitto oli vielä voimissaan ja palkkakehitys oli maamme huippuluokkaa – toveri lattialta oli urakalla nostanut ansioitaan, oli halunnut kiriä edes hiukan johtajiston palkka- ja palkkiorallia kiinni … 

[2006]  Metsäteollisuuden isänmaallinen kujanjuoksu


 
Suomi on ja oli perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo 10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi. 

Suomalaiset, lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa 

Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.

Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita varoitukseksi.

Metsäteollisuus itse oli joko "sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää ylikapasiteettia. 

Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle
Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä. 

Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto. Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa? 

Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin …
 … alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua. 

Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen "eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen osallistuvat myös kaikki kulu- ja tuottorakenteet.

Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä
Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki takaamaan laatu ja toimitusvarmuus. 


Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta 

Patruunan ääni kuului vähintään viikottain paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä.

Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi
Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen. 


Suomi on hyvä maa

---  ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa patruunoiden sukumatrikkelissa.

Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille;
he ovat hampaattomia tekemään kansallisia ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja omistajiensa käskyläisinä. 

Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa. 

Me joko saneeraamme palkkatasoamme/ nostamme työn tuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset. 



Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän avainlipputuotteillemme.

JK. [2013]

Nythän voisi olla besserwisser, mutta se ei enää hyödytä ketään – toimitusjohtajien asema on palvella omistajia ja lainkin myötä osakeyhtiöiden on tuotettava ennemmin tai myöhemmin voittoa. Laki on laki ja olemme laajasti hyväksyneet markkinatalousopit materiaalisen hyvinvointimme pohjaksi. Amen.

 


VIITTEET

1] [2006] UPM ulkoistaa kunnossapidon? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/upm-saneeraa-yllpitoa-yllpitk... -

2] Metsäteollisuuden tuotekehitys jäi pahasti jälkijunaan – usko suurkoneisiin oli luja kuin sellupaali ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelk... -

 


EXTRA

Osuuskunta Metsäliitto on osuustoimintaa – metsänomistajien osuustoiminta omistaa sen kolmannen, aidosti kotimaisen matsäteollisuuskombinaatin – olisiko osuustoiminnasta kykyä pärjätä maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? ~   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalk... -
~

 

Ilkka Luoma

 

 

 


AL – Fb – US

BLOG 19 835 | 0000   - IL

---18062013---
Rexa von Ritter kommentoi_ 24. huhtikuu 2014 18:01

Optimistisuus on hyvä asia, vaikka ihmetyttää se rohkeus millä suunnitellaan miljjardien  rakennelmia, vaikka naapurissa on alkanut ison sodan merkit uhkailemaan yhteenkuuluvaisuutta.Ehkäpä heidän tietonsa ylittävät meidät muut.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot