Kesädekkari osa 34: Hävis kuin rosvo hiekkakuoppaan
Kertaus: Masa ja Dada-setä olivat päässeet sopimukseen. Venäläinen maksanut 30000 euroa keisari Nikolain kasterististä, jonka Masa lupasi toimittaa puolessa tunnissa. Masa on matkalla kätkölle, kun Mulkku-Paavo ilmestyy eteen.
Masa nosti jalan kaasulta. Hän voisi pysähtyä tai yrittää pakoon. Audilla voisi ehkä karistaakin Golfin, mutta silloin hän ei saisi ristiä toimitettua Dada-sedälle. Määräaikaan oli 25 minuuttia.
Masa jarrutti. Mulkku-Paavon ilme oli kova ja kolmekymppinen brunette farkuissa ja nahkatakissa komppasi. Nainen oli tuonut edellisenä iltana hänelle kokaiinin Matinkylän Nesteelle. Ei kai poliisi saanut huumeita välittää?
Laitinen tuli pelkääjän puolelle, avasi oven ja istui sisään. – Tossa kahdenkymmenen metrin päässä on tilaa. Aja siihen.
Tummatukka väistyi ja Masa parkkeerasi kadun varteen.
– Miksi ajat Grisan autoa? Kaljupäinen poliisi kysyi.
– Mitä se sulle kuuluu millä autolla mä ajan.
Laitinen kohotti kulmiaan. – Väärä asenne.
Masa ei sanonut mitään. Kellon mukaan hänen piti ilmoittaa Dada-sedälle 23 minuutin päästä, mistä Audi ja Nikolain kasteristi olisivat noudettavissa.
– Mulla on aikaa, Mulkku-Paavo jatkoi ja kaivoi taskustaan kultakantisen nuuskapurkin. Hän työnsi yhden valmispussin huulensa alle.
– Sun Hiacesta puhkesi rengas, Masa sanoi. - Grigori lainasi omaansa, kun tarvitsin sitä.
– Mistä toi on? Laitinen kysyi ja viittasi Rouheen taskusta pilkistävään seteliin. – Näytä.
Masa oli kiireessä tunkenut Dada-sedän antamat setelit haaroihinsa, mutta yksi seteli oli jäänyt puolittain taskuun.
Mulkku-Paavo vilkaisi viissatasta. – Tämä on väärennetty ja nyt takavarikoitu, hän sanoi ja siirsi setelin tumman takkinsa povitaskuun.
Masa oli hiljaa. Poliiseille ei kannattanut puhua, jos ei ollut mitään sanottavaa.
– Sä vapauduit vankilasta eilen ja sen jälkeen olet syyllistynyt jo ainakin törkeään huumausainerikokseen ja väärän rahan hallussapitoon. Mutta ei se mitään. Maanpetoksesta tulee elinkautinen.
Mitä Mulkku-Paavo puhui maanpetoksesta? Masa mietti.
– Sä ajat murhasta etsintäkuulutetun Grigori Kovalevin autoa ja Grigori työskentelee entiselle Venäjän ulkomaan vakoilun agentille Dmitri Vasilieville. Sellainen kuusikymppinen, mahakas mies.
Tuntomerkit sopivat Dada-setään. – Tuollaisista jutuista mulla ei ole mitään tietoa.
– Supo on vihdoinkin päässyt tutkimaan jo 90-luvun juttuja. Jos olet edes nyt tehnyt Dmitrin kanssa yhteistyötä, niin päädyt Ratakadulle ja supon selleissä ei muuta olekaan kuin luurankoja. Mutta mua ei kiinnosta Vasilievin vakoilu, vaan kokaiinikauppa. Se on yksi suurimmista tukkukauppiaista Saksassa ja Skandinaviassa. Mä haluan tietää missä mies on?
Masa rypisti kulmiaan ja muisti Sibeliuksenkadun alkupäässä vastaan tulleen poliisiauton. Poliisi etsi Dada-setää. Oliko Grigorin auto kuumassa seurannassa?
Masa katsoi kelloa. Hänellä oli 18 minuuttia aikaa. Muuten setä Vasiliev tapattaisi hänen äitinsä.
Jarkko Sipilä
Masa nosti jalan kaasulta. Hän voisi pysähtyä tai yrittää pakoon. Audilla voisi ehkä karistaakin Golfin, mutta silloin hän ei saisi ristiä toimitettua Dada-sedälle. Määräaikaan oli 25 minuuttia.
Masa jarrutti. Mulkku-Paavon ilme oli kova ja kolmekymppinen brunette farkuissa ja nahkatakissa komppasi. Nainen oli tuonut edellisenä iltana hänelle kokaiinin Matinkylän Nesteelle. Ei kai poliisi saanut huumeita välittää?
Laitinen tuli pelkääjän puolelle, avasi oven ja istui sisään. – Tossa kahdenkymmenen metrin päässä on tilaa. Aja siihen.
Tummatukka väistyi ja Masa parkkeerasi kadun varteen.
– Miksi ajat Grisan autoa? Kaljupäinen poliisi kysyi.
– Mitä se sulle kuuluu millä autolla mä ajan.
Laitinen kohotti kulmiaan. – Väärä asenne.
Masa ei sanonut mitään. Kellon mukaan hänen piti ilmoittaa Dada-sedälle 23 minuutin päästä, mistä Audi ja Nikolain kasteristi olisivat noudettavissa.
– Mulla on aikaa, Mulkku-Paavo jatkoi ja kaivoi taskustaan kultakantisen nuuskapurkin. Hän työnsi yhden valmispussin huulensa alle.
– Sun Hiacesta puhkesi rengas, Masa sanoi. - Grigori lainasi omaansa, kun tarvitsin sitä.
– Mistä toi on? Laitinen kysyi ja viittasi Rouheen taskusta pilkistävään seteliin. – Näytä.
Masa oli kiireessä tunkenut Dada-sedän antamat setelit haaroihinsa, mutta yksi seteli oli jäänyt puolittain taskuun.
Mulkku-Paavo vilkaisi viissatasta. – Tämä on väärennetty ja nyt takavarikoitu, hän sanoi ja siirsi setelin tumman takkinsa povitaskuun.
Masa oli hiljaa. Poliiseille ei kannattanut puhua, jos ei ollut mitään sanottavaa.
– Sä vapauduit vankilasta eilen ja sen jälkeen olet syyllistynyt jo ainakin törkeään huumausainerikokseen ja väärän rahan hallussapitoon. Mutta ei se mitään. Maanpetoksesta tulee elinkautinen.
Mitä Mulkku-Paavo puhui maanpetoksesta? Masa mietti.
– Sä ajat murhasta etsintäkuulutetun Grigori Kovalevin autoa ja Grigori työskentelee entiselle Venäjän ulkomaan vakoilun agentille Dmitri Vasilieville. Sellainen kuusikymppinen, mahakas mies.
Tuntomerkit sopivat Dada-setään. – Tuollaisista jutuista mulla ei ole mitään tietoa.
– Supo on vihdoinkin päässyt tutkimaan jo 90-luvun juttuja. Jos olet edes nyt tehnyt Dmitrin kanssa yhteistyötä, niin päädyt Ratakadulle ja supon selleissä ei muuta olekaan kuin luurankoja. Mutta mua ei kiinnosta Vasilievin vakoilu, vaan kokaiinikauppa. Se on yksi suurimmista tukkukauppiaista Saksassa ja Skandinaviassa. Mä haluan tietää missä mies on?
Masa rypisti kulmiaan ja muisti Sibeliuksenkadun alkupäässä vastaan tulleen poliisiauton. Poliisi etsi Dada-setää. Oliko Grigorin auto kuumassa seurannassa?
Masa katsoi kelloa. Hänellä oli 18 minuuttia aikaa. Muuten setä Vasiliev tapattaisi hänen äitinsä.
Jarkko Sipilä
Tagit: kesädekkari, sipilä
Kommentoi
Tervetuloa
Aamulehti Blogit -palveluun
© 2010 on luonut Aamulehti
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon