Aamulehti Blogit

Suomalaiset ovat totista ja sinisilmäistä kansaa. Jos heille kertoo liikuttavan jutun pakolaisista, he uskovat sen ja antavat vähäisistä roposistaan lahjan kehitysapuun. Totuus on kuitenkin se, että kehitysapu valuu suurelta osin hukkaan, kuin rantahiekka sormien välistä. Astrid Thorsin nyt esiin tuoma stipendien jako kehitysmaiden 30-vuotiaille lapsille on viimeinen niitti.

Ei Thors tätä itse ole keksinyt. Taustalla on SFP ja sen aivot, jotka puolustavat suomenruotsalaisuutta viimeiseen pisaraan. Nyt verhottu ajatus on tuoda kehitysmaista nuoria stipendien varassa opiskelemaan ruotsinkieliseen yliopistoon ja sitä tietä lisäämään ruotsinkielisten osuutta maamme väestöstä. SFP tietää tasan tarkasti, etteivät nämä opiskelijat palaa kotikonnuilleen totuttuaan makeaan elämään ilmaiseksi.

Karmea totuus paljastuu, kun pitäisi mennä töihin. Suomessa ruotsinkielinen tummaihoinen oppinutkaan ei ole ensimmäisenä töihin pyrkijänä, koska suomalaisistakin on ylitarjontaa. Sitä paitsi pitäisi tehdä töitäkin. Tämä taantuma, tai nyt jo oikea lama saa aikaan sen, että työpaikkoja ei ole vielä pariin vuoteen. Pidemmälle on vaikea ennustaa, mutta muutamana vuotena kortistoon valmistuneet täyttävät kyllä työtätekevien tarjonnan tehokkaasti useammaksi vuodeksi.

Astrid-tädin pitäisi ravistaa punavihreä lumo päältään ja ottaa totuus vastaan. Kehitysmaiden kansalaisia autetaan parhaiten heidän omassa kotimaassaan. Sinne lyhentämättömänä viety mummon roponenkin saa kaikkein parhaiten hyvää aikaan. Poliitikot ja ministeriöt osaavat aina töpätä kehitysavun. Raha pitää antaa järjestöille ja näiden pitää jakaa stipendejä lahjakkaimmille opiskelijoille heidän kotimaansa yliopistoihin. Sillä tavalla autetaan parhaiten kehitysmaita nousemaan köyhyydestä. Täytyy viedä lapioita eikä ruokaa.

Jaakko O. Kojo
Valkeakoski
www.yaccocoyo.fi

Katselukerrat: 0

Tagit: Kehitysmaat, Thors

Oula Lintula kommentoi_ 24. toukokuu 2009 10:46
Näinhän tuo on. Ei viisimiljoonainen kansa voi toimia sosiaalitoimistona miljardin maanosalle.

Jos sana kehitysapu puretaan kieliopillisesti, se tarkoittaa toimia, jotka auttavat kehittymään. Tarkoitus siis on, että avun kohde kehittyy. Kun se kehittyy tarpeeksi, se lakkaa tarvitsemasta apua kehittymiseensä.

Näin ollen pitäisi olla ilmeistä, että tähtäimessä on kehitysavun pudottaminen 0 euroon. Tässä on kuitenkin ristiriita, sillä tällainen tilanne ei ole avun saajan intresseissä. Kehitysavun saajan ei siis kannata kehittyä, jotta se saisi edelleenkin kehitysapua (jota sen ei edelleenkään kannata käyttää kehittymiseensä, jne).
metsäkeiju kommentoi_ 24. toukokuu 2009 11:08
RKP yrittää nuuska-Astridin johdolla jatkuvasti keksiä erilaisia temppuja, joilla ns."ruotsinkielisten" määrää saataisiin keinotekoisesti nostettua mamujen määrää lisäämällä.

Näillä stidendeillä (ja suomenkielisten veronmaksajien rahoilla tietysti) lihotettaisiin sekä "ruotsinkielisiä" korkeakouluja että rasti ruutuun ruotsinkielisten lukumäärää.
metsäkeiju kommentoi_ 24. toukokuu 2009 12:52
Mielenkiintoisia tilastolukuja. Paljon puhuvia lukuja.
Lasse Kallo kommentoi_ 24. toukokuu 2009 13:01
Olen tähän asti suhtautunut melko suopeasti RKP:hen. Ajatukset ovat pikkuhiljaa kypsyneet toiseen suuntaan.
Esko Järvenpää kommentoi_ 24. toukokuu 2009 22:53
Maksamme veroista EU jäsenmaksun ja siitä edellen oman maanosan kehitysapua ja sitten vielä muuhunkin maailmaan, tämä täyttää kristillisen etiikan normin.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot