Kehitysapu ja keskustelu
Dambisa Moyo on afrikkalaislähtöinen, Harvardista tohtoriksi valmistunut taloustieteilijä, jonka Time Magazine listasi juuri maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon. Äskettäin julkaistussa kirjassaan ”Dead Aid” Moyo esittää tavanomaisesta poikkeavia käsityksiä kehitysavusta. Netistä löytyy runsaasti lisätietoa, ks. vaikkapa kirja-arvio, Norjan TV:n haastattelu tai Moyon omat kotisivut.
Suomessa asiasta on oltu hämmästyttävän hiljaa. KU:n Näkökulma -palstalla sentään Peik Johansson kirjoittaa (9.5.) Dambisa Moyon kirjasta ja siitä nousseesta kohusta.
Mistä kirjassa ja kohussa on kysymys? Kysymys on siitä, että Moyo kyseenalaistaa erityisesti Afrikkaan kohdistetun kehitysavun ja esittää argumentteja siitä, että vuosien mittaan Afrikkaan pumpanut miljardit ovat vaikuttaneet täsmälleen päinvastoin kuin oli tarkoitus, ajaneet kohdemaiden kansantalouden tuhoon. Moyo esittää, että useimmissa Afrikan maissa mittava kehitysapu on itse asiassa ollut keskeisenä syynä dramaattiseen köyhyyteen.
Peik Johanssonin mukaan Moyo sanoo: ”Ulkomailta tullut kehitysapu pönkittää korruptoituneita hallituksia tehden kaupallisista investoinneista vähemmän houkuttelevia. Investointien vähäisyys heikentää talouskasvua, mikä puolestaan johtaa työttömyyteen ja köyhyyden lisääntymiseen. Köyhyyden määrän kasvaessa avunantajat antavat lisää kehitysapua, joka vain kiihdyttää köyhyyden kierrettä” .
Dambisa Moyo esittää kehitysavun lopettamista Afrikassa viiden vuoden siirtymäjaksolla ja muistuttaa, että vielä 30 vuotta sitten Afrikan maat Malawi, Burundi ja Burkina Faso olivat rikkaampia kuin Kiina.
Näkemyksillään Moyo, kuten hän kirjansa johdannossa kirjoittaa, ei arvostele hätäapua ja hyväntekeväisyyttä, vaan automaattista jatkuvaa kehitysapua, jonka ympärillä hän laskeskelee erilaisissa järjestöissä työskentelevän puolisen miljoonaa henkilöä, ja joka ohjaa joka vuosi miljardeja kohdemaiden hallituksille (hallitsevalle eliitille).
Tuollaisen kannanoton luulisi synnyttävän runsaasti keskustelua, mutta missä ovat suomalaiset kannanotot? Missä ovat ulkoministeriön asiantuntijoiden ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrysen näkemykset asiasta?
ESS kirjoittaa pääkirjoituksessaan 10.5. kehitysyhteistyöstä mm. näin: ”Afganistanin tapaus antoi sytykettä keskusteluun kehitysyhteistyöpolitiikan rahoista ja myös linjasta, jossa kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) vetänyt hivenen uuteen suuntaan. Lisää pureskeltavaa tulee ensi viikolla, kun kehityspoliittinen toimikunta esittelee arvionsa Suomen kehityspolitiikan tilasta 2009”.
Ei voi kuin hämmästellä, jos Dambisa Moyon puheenvuoroon ei oteta mitään kantaa, vaan pidättäydytään keskustelussa kehitysavun bkt-osuuden desimaaleista.
Suomessa asiasta on oltu hämmästyttävän hiljaa. KU:n Näkökulma -palstalla sentään Peik Johansson kirjoittaa (9.5.) Dambisa Moyon kirjasta ja siitä nousseesta kohusta.
Mistä kirjassa ja kohussa on kysymys? Kysymys on siitä, että Moyo kyseenalaistaa erityisesti Afrikkaan kohdistetun kehitysavun ja esittää argumentteja siitä, että vuosien mittaan Afrikkaan pumpanut miljardit ovat vaikuttaneet täsmälleen päinvastoin kuin oli tarkoitus, ajaneet kohdemaiden kansantalouden tuhoon. Moyo esittää, että useimmissa Afrikan maissa mittava kehitysapu on itse asiassa ollut keskeisenä syynä dramaattiseen köyhyyteen.
Peik Johanssonin mukaan Moyo sanoo: ”Ulkomailta tullut kehitysapu pönkittää korruptoituneita hallituksia tehden kaupallisista investoinneista vähemmän houkuttelevia. Investointien vähäisyys heikentää talouskasvua, mikä puolestaan johtaa työttömyyteen ja köyhyyden lisääntymiseen. Köyhyyden määrän kasvaessa avunantajat antavat lisää kehitysapua, joka vain kiihdyttää köyhyyden kierrettä” .
Dambisa Moyo esittää kehitysavun lopettamista Afrikassa viiden vuoden siirtymäjaksolla ja muistuttaa, että vielä 30 vuotta sitten Afrikan maat Malawi, Burundi ja Burkina Faso olivat rikkaampia kuin Kiina.
Näkemyksillään Moyo, kuten hän kirjansa johdannossa kirjoittaa, ei arvostele hätäapua ja hyväntekeväisyyttä, vaan automaattista jatkuvaa kehitysapua, jonka ympärillä hän laskeskelee erilaisissa järjestöissä työskentelevän puolisen miljoonaa henkilöä, ja joka ohjaa joka vuosi miljardeja kohdemaiden hallituksille (hallitsevalle eliitille).
Tuollaisen kannanoton luulisi synnyttävän runsaasti keskustelua, mutta missä ovat suomalaiset kannanotot? Missä ovat ulkoministeriön asiantuntijoiden ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrysen näkemykset asiasta?
ESS kirjoittaa pääkirjoituksessaan 10.5. kehitysyhteistyöstä mm. näin: ”Afganistanin tapaus antoi sytykettä keskusteluun kehitysyhteistyöpolitiikan rahoista ja myös linjasta, jossa kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) vetänyt hivenen uuteen suuntaan. Lisää pureskeltavaa tulee ensi viikolla, kun kehityspoliittinen toimikunta esittelee arvionsa Suomen kehityspolitiikan tilasta 2009”.
Ei voi kuin hämmästellä, jos Dambisa Moyon puheenvuoroon ei oteta mitään kantaa, vaan pidättäydytään keskustelussa kehitysavun bkt-osuuden desimaaleista.
Tagit: dambisa, kehitysapu, moyo
-
Kyuu Eturautti kommentoi_ 10. toukokuu 2009 19:46
-
En epäile tuloksia yhtään, tätähän on usein väitettykin.
Jos haluaisimme tehdä kehitysmaille jotain, tutkisimme tulli- ja tukiaisjärjestelmiämme ja lopettaisimme epäreilun kotiinpäin pelaamisen. Tilanne on niin surkeaa, että kehitysmaissa kannattaa ostaa Euroopasta tuotuja elintarvikkeita naapurissa kasvatettujen sijaan, koska EU:ssa niille on annettu niin mahtavat tukiaiset että myydään rajusti tappiolla.
-
Juha U. Aaltonen kommentoi_ 10. toukokuu 2009 20:10 -
Moyon esittämää kantaa asioista ovat monet muutkin tahot yrittäneet tuoda esiin.Kehitysapu johtaa maan taantumiseen ja lisäksi se valuu vääriin käsiin.
No miksi Moyon puheenvuoroon ei oteta mitään kantaa?
Kantaa ei haluta ottaa,eikä varsinkaan myöntää,että Moyo on oikeassa,koska se osoittaisi omaa ammattitaidon puutetta.Suomessahan on päinvastoin pyrkimys lisätä kehitysapua.
Lisäksi kehitysavun piirissä puuhastelevilla järjestöillä on oma lehmä niin syvällä ojassa,että Moyon esittämät asiat pyritään vaikenemaan mahdollisimman nopeasti kuolleiksi.
Kehitysapu-keskustelussa on paljolti samoja piirteitä kuin maahanmuutto-keskustelussa.
-
Hannu Tiainen kommentoi_ 10. toukokuu 2009 20:37 - Kari,oli hyvä kun toit myös esille,ettei Moyo arvostele hätäapua ja hyväntekeväisyyttä.En tiedä onko tahallista,mutta varsinkin tavallisen kansan parissa kehitysapu ja humanitaarinen apu käsitetään usein yhdeksi ja samaksi asiaksi.Ei ole kovin harvinaista,että jos olet keräämässä avustusta Darfurin hätää kärsivien puolesta,niin saat vastauksen,että mitä se hyödyttää,Afrikkaan on pumpattu rahaa vuosikymmeniä eikä mikään ole muuttunut.Saa nähdä kuinka noita Moyon mielipiteitä vääristellään,että saadaan akuuttikin apu saatettua huonoon valoon.
-
Juha U. Aaltonen kommentoi_ 10. toukokuu 2009 21:31
-
Todellakin niin Hannu.Kehitysapu on budjetoitua apua,x-prosenttia BKT:stä.
Mutta kyllä kait kehitysapukin hyvin usein on humanitaarista pohjimmiltaan.Ei tietenkään hätäapua.
-
Kari Rönkä kommentoi_ 11. toukokuu 2009 03:21 - Kyuu: Yksi Moyon teemoista näyttää olevan juuri se, että vapaakaupan nimissä Afrikan maiden pitäisi vaatia EU:ta ja Yhdysvaltoja luopumaan omista maataloustukiaisistaan.
-
Siponinjo kommentoi_ 11. toukokuu 2009 04:14 - Ei varmasti! silloin alkaisi tänne valua ties mitä epäterveellistä ympäristömyrkyillä tuotettuja elintarvikkeita, joita isot ulkolaiset yritykset tuottaisivat kehitysmaissa. Ruuan laatuun tulisi samanlaisia ongelmia kuin Kiinassa tuotetuissa muissa tuotteissa.
Kommentoi
Tervetuloa
Aamulehti Blogit -palveluun
© 2010 on luonut Aamulehti
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon