Kasvattamisen oikeus, vastuu ja yhteiskunnan rooli

Porvoossa päiväkotien henkilökunnan sairaustapaukset vaikeuttavat lasten yhteiskuntahoitoa – lapset väliaikaisesti kotona olevien vanhempien hoivaan ja ruokintaan – väliaikaisesti.

 

Evoluutio järjesti lisääntymisen ihmeen, koska kuolemattomuus kuolevaisuuteen saatiin näin järjestymään. Evoluutio järjesti myös koko biosfäärin eläinlajikkeistossa useille täyden ja intensiivisen kasvatusvastuun jälkeläisten pärjäämiselle jatkamaan kuolemattomuutta. Jälkeläisten täysi kasvatusvastuu on yksiseltteisesti lapsen omilla fyysisllä vanhemmilla – yhdessä.

 

 

Nyt riidellään onko oikein,

 

että lapset yhteiskunnan hoitopäätöksestä huolimatta laitetaan kotiin, kun molemmat vanhemmat ovat esimerkiksi työttömyyden vuoksi kotona. Lapsen oikeutta yhteiskuntakelpoisuutta kasvattavaan ryhmähenkiseen päiväkotihuolehdintaan perustellaan myös sopeumana yhteisöllisyyteen – tämä ei silti vie lapsen kasvatusvelvollisuutta lapsen todellisilta vanhemmilta.

 

 

Mikäli lapsen omat vanhemmat eivät ole kypsiä huolehtimaan omista jälkeläisistään,

 

on syytä tarkoin miettiä lisääntymistä – ja siihen liittyvää valvollisuutta, joka kestää normaalistikin noin 20 vuotta. Eläinkunnassa kasvatuskelvottomat eivät saa jälkeläisiä, tai jos liian varhain emo/ molemmat menehtyvät – niin pentu/ pennut menehtyvät myös lähes aina. Eläinkunnassa toimivat menestyjän ja vahvemman lait – ylläpitäen näin tervettä geeniperimää jatkamaan ”kuolemattomuutta”.

 

 

Me ihmiset olemme keksineet heikkojen kautta inhimillisyyden,

 

joka luo tasa-arvoa verrantojen eritasoilla oleville ihmisille. Myös heikompi voi menestyä. Tätä yhteiskuntavastuuta ei tule käyttää sumeilematta hyväksi, vaan on yhteiskuntaperiaatteiden mukaisesti huolehdittava oma osa ja rooli, joista ylivoimaisesti tärkein on lisääntyminen – meillähän ei itse asiassa ole muuta tehtävää, tai se muu on tuon lisääntymisen esivaihetta ja ylläpitoa.

 

Kiperä aihe, mutta mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten 0-maksuluokasta, subjektiivisestapäivähoito- oikeudesta ja objektiivisesta vastuusta omaa elämää ja sen ”jatkumista” kohtaan ---

 

[2007][ ... isä ja äiti istuvat kulmakuppilassa kaljoilla, kun lapsi huutaa yksin kotona. Nuori opiskelijapari tuskailee, kuinka toinen pääsisi työhaastatteluun, kun toinen on tenteissä kiinni kaksi päivää ja omat vanhemmat ovat liian kaukana hoitamaan perheen kuopusta ... ]

 

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/06/lasten-kasvatus-on-luonnostaa...   ---

 


Yhteiskunta on avoin ja sosiaalisesti yhteenkuuluva, ... parhaimmillaan

 

Yhteiskunnassa voidaan esittää malleja kollektivismista individualismiin. Lapset voidaan hoitaa kotona oman isän ja äidin toimesta, jotka ovat lähtökohdiltaan aina huolehtivaisimmat hoitajat ja kasvattajat. Lapset voidaan laittaa myös päivähoitoon kokemaan ja oppimaan sosiaalisuutta ja yhteistoimintaa muiden kanssa.



Kasvattajakansakuntaa puhuttaa lasten päivähoidon ns. 0-maksuluokka

Pitääkö tätä elementtiä olla käytössä vai ei. Komplisoituva ja aikatauluissa kiireeseen kehittyvä sykintä ja pätkätöiden yhteiskunta vaatii toimijoiltaan hektisyyttä eli valmiuksia osallistumiseen hetkellä millä hyvänsä. Lapsetkin tässä kiireessä pitäisi tähän maailmaan saattaa jatkamaan ikääntyvien ikäluokkien myöhempää huolehdintaa vähintäänkin tulontasauksen, kulutuksen ja työvoimasaannon vuoksi.


Historiallisesti lapset on hoidettu kotona, mitään 0-luokkia ei ole ollut

Maksuttomuus on sosiaalisen ajattelun hedelmä, jossa ajateltiin, että vanhemmilla pitää olla vapautumisen mahdollisuuksia lasten hoidosta - syntyi päivähoitosysteemi, myös ympärivuorokautiseksi, koska vuorotyöt eräin paikkakunnin olivat/ ovat yleinen ilmiö. Päivähoito on erinomainen esimerkki tulontasauksesta, kun jotkut perheet tulo- ja sosiaalisin perustein saavat sen ilmaiseksi.


Laajetessaan kaikki systeemit tuottavat lieveilmiöitä ja vaikeuksia

Osa vanhemmista haluaa viedä lapsensa hoitoon, vaikka molemmat ovat työttöminä. Täytyyhän olla jatkuva mahdollisuus hakea työtä tai kuten Työvoimatoimiston pitäisi edellyttää, olla aina valmiudessa ottaa tarjottu työ vastaan.

 

Osa vanhemmista käyttää vapaa-aikansa lasten kasvatuksen osalta seurusteluun ikätovereiden kanssa kartuttamalla valtion alkoholiverokassaa. Lapsi huutaa kotona, jopa nälkiintyneenä. Tapauksilla on aina puolensa ja ääri-ilmiöt eivät ole harvinaisia.


Elämme sosiaalisessa yhteiskunnassa,

jossa ainakin periaatteellisena puolena on yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja yhtäläinen osallistumisoikeus. Sosiaalisuuteen kuuluvat myös kanssakäyminen ikälajitovereiden kanssa. On tunnettua, että sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuutta rakentuu yhteiskunnan hoitomalleissa - lapset ikäänkuin synkronoituvat tosiinsa niin hyvässä kuin pahassa. Tiimihenkisyys, samakantaisuus ja sama-ajattelevuus kasvavat kiistatta ryhmätoiminnoissa ja lasten yhteiskuntapäivähoito on sitä.


Elämme yksilöllisessä omakeskeisyysmaailmassa,

tavoitellen yhä enemmän "hyvää, parempaa ja tuottoisampaa" (olemme jatkuvan kasvun tavoittelijoita), välittämättä juurikaan ympäristöseuraamuksista, niin luontona kuin sosiaalisina suhteina, siksi kovaa on vedenjakajahallituksenkin kannustama markkinatalouden henki.

 

Individualismi kasvaa minäkeskeisyydessä ja tätä suuntausta saattaa voimistaa yksilöllinen ja perhekeskeinen kasvatusmetodi, jossa kohtaanto muiden ikäleikkitovereiden kanssa on vähäisempää.

 

Kaukoidässä perhe ja sen keskinäisyys ovat ydinasia

Kaukoidän maissa lasten vanhempien vanhemmilla ja isoäideillä ja -isillä on suuri merkitys perhe- ja sukuarvojen vaalijana. Sanotaan, että veri on vettä sakeampaa - näin se on ja sukuyhteys takaa parhaan perhe- ja sukukeskeisyyden, jossa myös talouden suosituimmuutta valvotaan sukujen sisälle.


Koko muu eläinkunta hoitaa,

kasvattaa ja erityisesti valmentaa pentunsa, lapsensa ja jälkeläisensä kokopäivätoimisesti vain määräajan ja tämän jälkeen "perimänhedelmillä" pitää olla riittävä itsenäisyys jatkaa suurinta luonnon järjestämää näytelmää - suvunjatkantaa.

 

Eläinvanhemmat pyrkivät aina antamaan parhaan valmennuksen perillisilleen, koska luonnossa vallitsee selkeä valiintumisen ja menestymisen tie - heikoille ei ole sijaa, vaan vahvempi jatkaa ja kyvyttömämpi menehtyy.


Pitääkö länsimaalaisessa sosiaalidemokratiassa järjestää "vähäosaisille" ilmainen päivähoito?

Mihin suunnataan lastenkasvatuksen painopiste, onko se yhteiskuntajärjestetty yleinen valmennus ymmärtää ja tulla toimeen sosiaalisessa ja yhteenkuuluvuuteen tähtäävässä yhteiskuntamallissa vai onko se yksilökeskeistä kasvatusmetodia tukeva perhe- ja sukukeskeisyys?

 

Pitääkö osalle lasten vanhemmista olla mahdollisuus "tyrkätä" jälkikasvu pois tieltänsä, jotta aukeaa pääsy omiin "harrasteisiin". Liian moni lapsi on pelkästään yhteiskunnan hoitomenetelmien ja elämään valmennusjärjestelmien varassa. Kaikilla vanhemmilla ei ole riittävää vastuuta ymmärtää, miksi ovat lapsensa tehneet.

 

Suurin osa hoitaa vastuuta evoluution määritelmien mukaisesti

 

Osa vanhemmista on yritteliäitä ja molempien aika menee halussa päästä kiihtyvään oravanpyörälliseen markkinamekanismiin, jolloin lapset saattavat olla "tiellä" haettaessa urajohteisuutta, titteliä ja valtaa. Osa vanhemmista taas tarvitsee asiallisesti yhteiskuntahoitoa lapsilleen, jotta pääsevät suorittamaan perheen, lapsiensa ja läheistensä välttämättömyysasioita - työ on tärkein välttämättömyysasia.

Yhteiskunnan hoitojärjestelmät tulisivat olla käytettävissä kaikille sosiaaliseen asemaan katsomatta - näin oli määritetty, kun yhteiskunta oli vähemmän moniongelmainen.


Tasavertaisuus, yhdenmukaisuus ja tulotasoon katsomattomuus,

mm. 0-hintaluokkina päivähoidoissa on synnyttänyt "helpon tien" varastaa lapsille tarkoitettua aikaa yhteiskunnan ja omien lapsien kustannuksella. On vastuutonta ajatella päivähoitoa "parkkipaikkana" omien "välttämättömyysmenojen" suoritepakotteen edessä.


Suomalainen yhteiskunta on järjestänyt yhden maailman parhaista lasten päivähoitomenetelmistä

Tämä systeemi on tarkoitettu auttamaan vanhempia heidän suorittaessaan sosiaalisen yhteiskuntaelämänsä velvoitteita osallistumalla mm. tulonhankintaan saadakseen maksaa tulontasausta veroina kulutuksestaan.

 

Lapset tarvitsevat yhteenkuuluvuutta, rinnasteisuutta ja omaikäpolviosallistumista - tämän järjestää lasten päivähoito, jolloin kouluun menokin on helpompaa osallistumisvalmiuksien ollessa jo sisäänrakennettuna.

 


Lasten 0-maksuluokkapäivähoitoa ei tule käyttää väärin hoidettaessa puhtaan itsekkäästi vanhempien omia menoja elämän laitapuolelta. Vanhempien ensisijainen tehtävä on taata lapsilleen menestymisen mahdollisuus.

 

Meillä länsimaalaisessa yksilökeskeisyydessä se tarkoittaa vuorovaikutustaitojen hankintaa tiimihenkenä ja ryhmätoimijoina estäen toivottavasti liiallista minäkeskeisyyttä, sillä vastuullinen yhteiskuntasysteemi ei toimi pitkään ahneudella, omanapaisuudella ja "kaikki minulle" kähminnällä. 


Yhteiskunta on vastuuta toisista ja itsestänsä, mutta erityisesti lapsistaan. Päivähoitojärjestelmä ei ole ainut kasvatusmetodi, vaan se on lisä, joka auttaa vanhempia hakemaan tasapainoista ja toimivaa perheyhteyttä taaten jälkikasvulle suvunjatkannan mahdollisuudet.

 


Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TIEDE 

 


Kirjoitukseen liittyvä kuvakokoelma

 

Copyright by Ilkka Luoma 2007 - saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä ]

Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvapalvelu, johon voidaan sijoittaa kuvat niiden ottopaikkoihin (Google Earth). Sivusto on suurella todennäköisyydellä täysin tietoturvallinen.

1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607315 --- IMG_1116.JPG

Teksti
Yhteiskunnan järjestämät päivähoitopalvelut tarjoavat ruokaa, kasvatusta ja mm. opastusta järjestyksen ylläpitoon ammatti-ihmisten toimesta - usein nämä palvelut ja hoiva ovat ainoita huolehtimisen tapoja lapsille, isien ja äitien viettäessä aikaa omissa jutuissaan. Päivähoitopalvelut ovat tarkoitetut kaikille, myös vähävaraisille ja kotona oleville - nyt keskustellaan onko 0-linja tarkoitettu kaikille, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta maksaa päivähoitomaksuja.

2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607372 --- IMG_1118.JPG

Teksti
Helsingin Siilitien päiväkoti tarjoaa kunnan palveluita sosiaaliseen asemaan katsomatta. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin aikoina, jolloin ei kajastellut tummia pilviä taivaanrannassa.

3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607408 --- IMG_1122.JPG

Teksti
Peruskoulujen laittaessa loppukeväästä ovet kiinni, jää moni lapsi ilman päivittäistä huolehdintaa, osan vanhemmista ollessa töissä, osan matkoilla ja osan työttöminä mitä moninaisimmissa tapahtumissa. Kuntien leikkipuistot antavat monesti jopa yhden aterian ja välipalan, tämä saattaa olla lapsen ainoa ruokailu koko päivänä; onneksi vain pienelle vähemmistölle, joka on kuitenkin kasvamassa.

4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607479 --- IMG_1123.JPG

Teksti
Kuntien ylläpitämät leikkipuistot ovat monille lapsille ainoa paikka, missä saada valvontaa, jopa lämmin ateria tai välipala. Lapsi saa sosiaalisuutta leikkipuistoista, koska hän ei ole siellä yksin. Useasti pienimpien osalta leikkikentällä pitäisi olla vanhempi mukana, näin ei aina ole. Leikkipuistot ovat yhteiskunnan järjestämiä ilmaisia paikkoja lapsille, kun peruskoulut sulkevat keväisin ovensa.

5)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607508 --- IMG_1126.JPG

Teksti
Leikkipuiston (Hilleri) pihapylväässä istuu ikuista nokitustaan puinen palokärki muistuttamassa luonnosta ja lintulajeista. Suurissa kaupungeissa luonto on kadonnut kauas maalle, missä vielä aitoja luonnon ääniä on tarjolla ymmärrykseksi lapsille, että ihmisten lisäksi on eläimiäkin.

6)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607537 --- IMG_1128.JPG

Teksti
Keväisin peruskoulut laskevat lapset lomille, monet jäävät kotiin yksin, koska vanhemmat ovat päivisin töissä ja muualla heille tärkeissä tehtävissä. Helsingin kaupungin peruskoulu Hillerikujan päässä Herttoniemessä - lienee lopetusuhan edessä? Lapset löytävät kotipihoistaan sosiaalista käyttäytymistä, koska täytyy tulla toimeen "pihan sääntöjen" mukaan, ettei erottaudu liiaksi muista. Koulu on eräs paikka lapsien kasvatuksessa ja moni saa siellä ainoan lämpimän aterian liian monina päivinä. Yhteiskunta huolehtii nuoremmistaan aina 1-vuotiaasta 16-ikävuoteen saakka. Peruskoulu on ilmainen ja nyt keskustellaan 0-linjasta koskien päiväkoteja ja alle kouluikäisten hoitopaikkoja. Ennen lapset hoidettiin ja valmennettiin kotona.

7)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607583 --- IMG_1129.JPG

Teksti
Helsingin Siiliten peruskoulu Hillerikuja 4:ssa - koulu lienee lakkautusuhan alainen, vaikka ennusteet lupailevat lisää väestöä muualta Suomesta nimenomaan pääkaupunkiseudulle. Peruskoulun ala-aste on merkittävä lapsien hoito- ja valmennuspaikka. Liian usein koulu jää ainoaksi paikaksi, missä lapsi saa opastusta elämäntaipaleensa varrelle.

 

 

Tunnisteet: 

0-MAKSULUOKKAKASVATUSVASTUULASTEN KASVATUS HOITOVASTUUPÄIVÄHOITOYHTEISKUNTAVASTUU

 

Kasvattamisen oikeus, vastuu ja yhteiskunnan rooli

Katselukerrat: 109

Ilkka Luoma kommentoi_ 5. marraskuu 2012 16:52

Joskus tuntuu, että täytyy uida vastavirtaan, jotta saisi asiansa esille - typistäminen tuntuu joskus juttusisällön raakkaamiselta siten, että punainen lanka jää katkonaiseksi ... 

Ilkka Luoma kommentoi_ 5. marraskuu 2012 20:18

Juurikin niin, lapsen omilla biologisilla vanhemmilla. 

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot