Joku päättää, minä teen
Kohta päässä pimenee
Yöksi uniin, päivin sieluun
Joutuu niin kuin maito kiuluun
Hiljaa, hiljaa, hivuttain
Maitokin muotoa muuttaa kai
kiulu toisten tyhjentämäksi
Makusuiden mässytettäväksi
Sieluni tulisen kipeä
Ei palo ole häpeä
Paljon pahempi rike on
Kun sielu on pian jo paloton

Tunnit katoo torneihin
kansiin, tunnelin päällisiin
kas jostain säästettävä on
jotta ringissä pysyy veli verraton
jonot pitkät kiemurtaa
vain rahalla saat ohittaa
kaatain lapset allikkoon
nuoret orjiks kaupattakoon
kun taito tehdä käsillä
katoo niinkuin lumi keväällä

Se mitä jäljellä vielä on
sen murjoo tankki tajuton
pian jo miehet vihreät
kevät tulvan lailla kerkeevät
sinne missä jussit uhoo
kylväen noin siementänsä tuhoon
kun puolustaa ei voi phonella
ei tabletilla, korvanapeilla
ja mitä sitten puolustaa
kun köyhyys voimaa vähentää

Joku päättää, tiedä ei
miksi päätös unet vei
kun totuus, arki tunnettu ei oo
ei pääse johto kivikkoon
siellä kengät pian jo tahriintuu
ja kuivuu tyhjänpuhujilta suu
ennekuin on kaadettu
viimeinenkin kakara

Katselukerrat: 21

teuvomast kommentoi_ perjantaina

Sopivasti piikikäs suomen päättäjille terv tepivaari 

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot