Suomalaisia innovaatioita vuosi vuodelta itsenäisyytemme alusta alkaen

1917

Tapio-puunkaatokone. Kehittäjä tuntematon. Konetta valmisti helsinkiläinen kauppias H. F. Arwidson. 

http://www.metsahistoria.fi/sites/metsahistoria.fi/files/Susikko2.2...

Ajatuksia herättää Gummerus Kustannus Oy:n SUOMALAISIA INNOVAATIOITA - SUOMI-KONEPISTOOLISTA HABBO HOTELLIIN.

Kuka kollegoista tietää tai arvaa seuraavan vuoden innovaation?

PS. Jos ottaa päivittäin aina yhden itsenäisyysajan vuoden innovaation tarkasteluun, saas kattoo pitkällekö ehtii ennen kuin Aamulehden blogisivusto sulkeutuu kokonaan.

Katselukerrat: 842

Heikki Karjalainen kommentoi_ 27. kesäkuu 2017 14:59

al 1947

Varo vaan tuota "innovaatio"-sanan käyttöä, koska Lauri Gröhn tarttuu heti siihen, että suomalaisten  pitäisi ensin ymmärtää mikä on innovaatio:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/225447-hesarin-hopoa...

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239213-sitra-hopsii-tekoalydta

al1947 kommentoi_ 27. kesäkuu 2017 15:00

Paperiteollisuus oli Suomessa 1900-luvun alussa ainoa tuotannon ala, jolla oltiin modernin kehityksen mukana.

Heikki Karjalainen kommentoi_ 27. kesäkuu 2017 15:03

Seuraava lienee käteisen rahan lisäksi ratkaisu, joka antaa mahdollisuuden maksaa mikä tahansa matka yhdellä välineellä missä vain Suomessa olipa taksi, juna tai ratikka. Se ottaa huomioon asiakkaalla olevat alennukset, matkakohteet, pituuden- kaikki yhdellä vilautuksella.

Neuvos kommentoi_ 27. kesäkuu 2017 15:11

Tasaisempi tulonjako 1918 taistelun myötä.

Mika Helasvuo kommentoi_ 27. kesäkuu 2017 15:16

Eräs erittäin merkittävä suomalainen innovaatio on tämä:

https://yle.fi/uutiset/3-9237332

Orwell kommentoi_ 27. kesäkuu 2017 16:25

"Tasaisempi tulonjako 1918 taistelun myötä."

Mahtoikohan se punakapina siinä suhteessa mitään saada aikaan?

Taitaa olla muista tekijöistä johtuvaa.

Teho Paketti kommentoi_ 27. kesäkuu 2017 17:25

Kaikkee ne presut .... prrkkle

Suomessa kehitetty muoviton, kierrätettävä kahvikuppi on läpäissyt ensimmäiset laboratoriotestit. Uusiutuvan kuppikartongin kehittänyt Kotkamills Oy on todennut omissa testeissään, että kuppi kestää kuuman kahvin ja miedot alkoholijuomat.

https://yle.fi/uutiset/3-9237332

Heikki Karjalainen kommentoi_ 27. kesäkuu 2017 17:30

... ja, että hyvää kahvia pitää juoda muka jostain pahvikupista- hyj helvete !

Kahvi juodaan posrliinikupista, jos juodaan tai sitten ei !

Kalle kommentoi_ 28. kesäkuu 2017 05:49

Tuleepa tuosta kuvasta (Tapio), mieleen tuo Wright-moottorisaha. Ensimmäinen sahakokemukseni 50-luvun lopulta. Siinä oli myöskin edestakaisin liikkuva terä.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 28. kesäkuu 2017 07:08

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innovaatiopuheripuli-py...

Innovaatiopuheripuli pysäytti innovaatiot?

Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuulehti Aikalainen 7/2012 tarkastelee kriittisesti 2000-luvun "innovaatio-politiikkaa" otsikolla "Paljon puhetta ja vähän keksintöjä" todeten 2000-luvun "keksintö" olleen innovaatiopuhe ilman innovaatioita:


" Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt on tehty kauan ennen nykyistä innovaatio-puheen aikakautta. 2000- luvun Suomi ei ole saanut aikaan laajasti vaikuttavia keksintöjä.

Arvio nykypäivän Suomen heikosta kekseliäisyydestä perustuu Aikalaisen vertai- luun, jossa oli mukana kolme eri listausta Suomen historian suurimmista keksinnöistä.

Olennainen havainto on se, että merkittäviä innovaatioita ei ole tehty sen jälkeen, kun innovaatioita alettiin väkipakolla tuottaa.

Sosiaalinen keksintö kestää hyvin aikaa

Sosiaaliset keksinnöt näyttävät kestävän paremmin aikaa kuin tekniset. Yhteiseen hyvinvointiin tähtäävät innovaatiot syntyivät kauan ennen hyvinvointivaltion syntyä. Neuvolajärjestelmä luotiin jo 1926. Äitiyspak-kauksia alettiin jakaa 1937. Maksuton kouluruoka tuli käyttöön keskellä sotavuosia 1943. Nämä kaikki luotiin aineellisen köyhyyden oloissa, nykymittarein katsottuna pula-aikana.

Sotia edeltävän ajan teknisistä keksinnöistä Abloy-lukko ja AIV-rehu ovat pitäneet pintansa. Suomi-konepistoolilla oli suurta merkitystä sotavuosina.

Suurin osa merkittävistä teknisistä keksinnöistä on tehty sodanjälkeisinä vuosina. Biohajoava implantti on ainoa lääketieteeseen liittyvä keksintö. Ksylitoli ja Benecol-margariini liittyvät ravitsemuksen kautta terveyteen.

... Menneisyyttä jo huomenna

Tekniset keksinnötkään eivät toimi umpiossa. Nekin onnistuvat tai epäonnistuvat siinä käyttöyhteydessä, minkä sosiaalinen yhteisö niille luo.

Kantopommi, lapiorullaäes ja Olli-sähköpaimen toimivat vain maatalous-Suomessa. Vihtavuori Oy:n vuonna 1947 tuottama Täystuho-hyönteismyrkky oli lyhyelläkin aikaa vahingollinen ihmisille ja ympäristölle, koska se sisälsi DDT-kemikaalia.

Vielä emme voi tietää, tuleeko vuonna 2007 keksityistä pehmoparistosta tai etätun-nistavasta Rfid-trukista mer- kittäviä tulevaisuuden laitteita. Vuoden 2006 Etanolix-polttoaine ja puumuovi- komposiitti odottavat vielä läpimurtoaan.

Huomenna voi sattua jotakin, joka muuttaa koko tulevai-suuden. Niin kävi Matti Suu- rosen vuonna 1968 suunnittelemalle muoviselle Futuro-talolle,jonka markkinat romahtivat 1970-luvun alun öljykriisiin. Futuron kuvaa katsellessa voi kuvitella, että tulevaisuus on laskeutunut maan päälle. Nyt tiedämme, että se tulevaisuus olikin menneisyyttä.


... Merkittävimmät suomalaiskeksinnöt

3 mainintaa:

- Astiankuivauskaappi 1948

- Ksylitoli 1974–1975

2 mainintaa:

Köyhän Suomen keksinnöt

- Abloy-lukko 1918

- Neuvola 1926

- AIV-rehu 1929

- Suomi-konepistooli 1932

- Äitiyspakkaus 1937

- Maksuton kouluruoka 1943

Jälleenrakennuskauden keksinnöt

- Afrikan tähti -peli 1951

- Paperikoneen uusi malli 1961

- Säteilysondi 1961

Hyvinvointivaltion keksinnöt

- Ydinkäyttöinen jäänmurtaja 1984

- Biohajoavat implantit 1985

- Matkapuhelinkeksinnöt; Mobira Cityman 1987 ja uudet mallit 1990-luvulla

- Benecol-margariini 1996 "

Onko tässä nyt jokin "tilastoharha", vai onko pelät-tävissä asian olevan jollakin syysuhteella juuri näin?

Aainakin tällaisestakin kehityksestä on taatusti varoitettu.

Eikä kyse ole ollut välttämättä vain "retorisesta" käänteestä:

http://www.tiede.fi/keskustelut/muut-tiedeaiheet-f14/tiedeyliopisto...

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot